Lähikuva värikkäistä muistilapuista seinällä

Työelämästä tutkintoon -hankkeessa tapahtuu – Kielten ensimmäiset AHOT-työpajat on pilotoitu

Yksi Työelämästä tutkintoon –hankkeen tavoitteista on selkeyttää osaamisen tunnistamisen prosesseja sekä opiskelijoille että opettajille. Tämän William ja Ester Otsakorven säätiön rahoittaman kaksivuotisen hankkeen toteutusaika on 1.1.2021-31.12.2022. Hankkeessa mukana olevat kieltenopettajat työstivät syyslukukaudella 2021 AHOT-hakemusohjeita korvaavuuden ja osaamisen näytön osalta.  Ohjeiden valmistuttua niiden toimivuutta haluttiin heti tuoreeltaan pilotoida.  Tammikuussa 2022 aloittaneille hoitotyön ja sosiaalialan opiskelijoille järjestettiin siksi ensimmäinen Kielten AHOT-hakemustyöpaja. Toinen vastaava paja pidettiin myöhemmin uusille geronomi- ja fysioterapeuttiopiskelijoille huhtikuussa. 

AHOT-pajoissa selvennettiin opintojaksoja, korvaavuutta ja osaamisen näyttöä 

Koronarajoitteiden vuoksi ensimmäistä AHOT-työpajaa ei voitu järjestää 19.1. kampuksella, joten toteutimme sen verkkotapaamisena.  Sähköpostikutsu Teams-työpajaan lähetettiin kaikille hoitotyön ja sosiaalialan aloittaville ryhmille, eikä erillistä ilmoittautumista pyydetty.  Työpajaa edeltävällä viikolla opiskelijoille oli järjestetty kieli-info, jossa kieltenopettajat kertoivat yleisesti kieliopinnoista Karelia-ammattikorkeakoulussa. AHOT-työpajaan osallistui 18 opiskelijaa, joten sille näytti olevan tarvetta. Tilaisuus myös tallennettiin. 

Sosiaali- ja terveysalan kieltenopettajat esittelivät AHOT-työpajassa ensin kunkin koulutusvastuun englannin ja ruotsin opintojaksojen tavoitteet ja sisällöt. Sen jälkeen kerroimme, kuka voi hakea korvaavuutta tai osaamisen näyttöä ja kuinka se tehdään. Opettajat selittivät vielä erikseen, miten SOTE-alan kieliopinnoissa toimitaan, jos opiskelija on jo suorittanut korkeakoulutasoisia kieliopintoja jollakin toisella alalla. Tämän jälkeen opiskelijat saivat esittää kysymyksiä, jotka koskivat lähinnä tarkempia menettelytapoja. 

Koronarajoitukset helpottivat maaliskuussa, mutta toinenkin kielten AHOT-hakemuspaja järjestettiin uusille monimuoto-opiskelijoille samaan malliin verkossa. Tämäkin tilaisuus tallennettiin niille, jotka eivät syystä tai toisesta päässeet mukaan tapaamiseen.  

Aiemmin hankittu kieliosaaminen tunnistettiin pajoissa hyvin 

Kielten AHOT-työpajat sujuivat varsin hyvin. Havaitsimme, että yleisten ohjeiden lisäksi pajoissa on jatkossakin tarpeen esitellä huolella koulutusvastuun mahdolliset omat menettelytavat kieliopintojen kohdalla.  

Jo entuudestaan tiedettiin, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla on aiemmin hankittua kieliosaamista. Ensimmäisen työpajan jälkeen ruotsin opettaja saikin heti viisi korvaushakemusta, joista yksi hyväksyttiin suoraan. Englannin opettajat saivat kaksi hyväksyttävää korvaavuushakemusta ja 13 näyttöhakemusta, joista on jo tehty viisi näyttöä. On mielenkiintoista seurata, toteutuuko toive laadukkaammista korvaavuus- ja näyttöhakemuksista pajojen seurauksena paremmin myös jatkossa. 

Parannettuja AHOT-työpajoja suunnitteilla myös ensi lukuvuodeksi 

Ensimmäinen kielten AHOT-hakemuspaja järjestettiin hyvin nopealla aikataululla heti kevätlukukauden alussa. Yhteistyö sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaajien kanssa oli siksi työpajan ajoituksessa ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijoiden kannalta oli merkittävää, että omat kielten opettajat olivat mukana kertomassa tarkemmin opintojaksoista ja vastaamassa kysymyksiin. Huomasimme ensimmäisen pajan jälkeen, että ohjeita oli vielä tarpeen tarkentaa. Tavoitteena on selkeyttää ohjeita edelleen niin, että myös itsekseen vaikkapa Pakissa AHOT-asioihin tutustuva ymmärtää paremmin, miten opintojen korvaamista tai osaamisen näyttöä haetaan  

Ensi lukuvuoden puolella haluamme järjestää kielten AHOT-työpajoja molemmilla kampuksilla, nyt ensimmäistä kertaa myös tekniikan, liiketalouden, matkailun ja metsäalan koulutuksissa sekä englanninkielisessä IB-ryhmässä. Toivottavasti nämä tilaisuudet voidaan syyslukukauden alussa toteuttaa kasvokkain virtuaalityöpajojen lisäksi. 


Kirjoittajat:

Riitta Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Liisa Sandvall, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Merja Öhman, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 


Artikkelikuva: Kuvaaja Patrick Perkins palvelusta Unsplash