Ikääntyvän väestön kotona asumisen tukemisessa tulisi vahvistaa uudenlaista mallia, jossa kiireettömät ensihoitotehtävät ja päivystyksellinen sotehoito hoidetaan vaihtoehtoisilla keinoilla. Näitä keinoja voisi olla alueellisilla liikkuvilla yksiköillä. Liikkuvat yksiköt kehittäisivät ensihoitoon toimintoja ja palvelumalleja sekä arvioisivat potilaan hoidon tarvetta. Jatkohoito voitaisiin turvata kotona ilman kuljetusta päivystyspalveluihin. Yhtenäisen koordinoimisen ja toimintojen yhdistämisen avulla voidaan turvata resurssien riittävyys sekä kustannustehokkuus. YAMK-opinnäytetyönä tehdyssä työssä tuotettiin ensihoitajamalli kiireettömien tehtävien hoitamiseen Kainuuseen (Kolehmainen 2022). Pohjois-Karjalassa asiaan on kiinnitetty huomioita AVOT-hankkeen myötä.
Resurssien liikuttelulla kohti liikkuvien yksiköiden toimintamallia
Kiireettömien ensihoitotehtävien mallinnuksella on merkitystä potilaslähtöisen, potilasturvallisen hoidon saamisessa ja toteutumisessa. Väestöennusteen mukaan lähes 40 % Kainuun asukkaista vuonna 2040 on yli 65-vuotiaita (Kainuun liitto 2022), jolloin kotiin vietävien palvelujen tarve tulee lisääntymään laitospaikkojen vähentyessä. Väestörakenteen huomioon ottaen perinteinen ensihoitopalveluiden malli ei tulevaisuudessa riitä kotiin vietävien palveluiden tuottamiseen. Uudessa mallissa kiireettömät sotehoidon tarpeet ja ensihoitotehtävät tulisi yhdistää ja hoitaa kokonaisuutena palvelupolkumallisella tavalla tilannekeskuksen kautta. Uudentyyppinen toteutusmalli on tarpeellinen, jotta väestön ikääntyessä palvelujen saatavuus, riittävyys ja saavutettavuus edistäisivät kansallisen kotihoidon tavoitteen saavuttamista. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.)
Roivaisen, Hoikan, Ala-Kokon ja Kääriäisen (2020) tutkimustuloksien mukaan päivystyksellinen puhelinneuvonta tilannekeskuksessa ja palvelutarpeen arviointi sosiaali- ja terveydenhuollossa voitaisiin toteuttaa oikea-aikaisten ja tarpeellisten resurssien kohdentamisella. Tilannekeskuksen kiireettömät sotehoidon tarpeet ja ensihoitotehtävät hoidettaisiin kokonaisuutena, joten puhelimessa suorittaman hoidon tarpeen arviointi vähentäisi kiireettömiä ensihoidon tehtäviä ja kuormittavuutta. Roivaisen ym. (2020) tutkimustulokset voimistavat käsitystä siitä, että kotiin vietäviä päivystyksellisiä palveluita tulisi vahvistaa. Suurimmassa osassa D-kiireellisyysluokan tehtäviä syynä olivat yleistilan lasku, tukirankaperäiset ongelmat sekä muut määrittelemättömät oireet, mukaan lukien mielenterveysongelmat. Myös sairaanhoitajan puhelimitse tekemä hoidon tarpeen arviointi vähentää kiireettömiä ensihoitotehtäviä. (Roivainen, Hoikka, Raatiniemi, Ala-Kokko & Kääriäinen 2020.)
Kolehmaisen (2022) opinnäytetyön tuloksien mukaan Kainuussa kiireettömien tehtävien hoitamiseen tarvitaan kuudesta kahdeksaan yhden hengen alueellista yksikköä, joissa yhdistetään kotisairaanhoidon ja kotisairaala Aliisan resursseja. Nämä esitetyt yksiköt olisivat alueellisia liikkuvia yksiköitä. Raskun (2022, 9) tuore väitöskirja tukee edellä mainittuja tuloksia, sillä alue-ensihoito voi tuottaa helpotusta terveydenhuollon kuormitukseen ja tarjota potilaan luona ennaltaehkäisevää hoidon tarpeen tunnistamista.
Siun sotessa toteutetun AVOT-hankkeen myötä pelastuslaitoksen ensihoidon yksiköt ja kotihoito ovat maakunnallisesti vakiinnuttaneet yhteistoimintansa ikäihmisten tehostetussa kotihoidossa ja akuuttitilanteiden hoidossa. Ensihoito voi muuan muassa ottaa sydänfilmin, analysoida erilaisia verinäytteitä sekä tarkistaa taustatietoja potilastietojärjestelmästä potilaan kotona, jolloin asiakkaan ei tarvitse välttämättä lähteä päivystysjonoon. Tämä osaltaan helpottaa asiakkaan palvelun ohella kotihoidon ja päivystyksen työtaakkaa. (Jämsén 2018.)
Kotiin vietävät päivystykselliset palvelut vähentäisivät kuormitusta
Terveydenhuollossa tapahtuneet toiminnalliset muutokset, kuten päivystyspalveluiden keskittäminen, haastaa terveydenhuoltoa kotiin vietävien palveluiden kehittämiseen ja toimintojen yhdistämiseen. Erityisiä haasteita Hyrynsalmen–Ristijärven–Paltamon alueella tuottavat perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus: terveysasemien vastaanottoaikojen saaminen on rajallista, ja kotiin vietävät palvelut kärsivät sairaanhoitajaresurssien puutteesta. Ensihoidon kuormituksen vähentämiseksi kotiin vietäviä päivystyksellisiä palveluita tulee kehittää ja vahvistaa vaihtoehtoisilla keinoilla, kuten kotisairaanhoidollisilla alueellisilla liikkuvilla yksiköillä. (Vrt. Pekanoja, Hoikka, Kyngäs & Elo 2017, 8; Hoikka, Silfvast & Ala-Kokko 2015,48.)
Kolehmaisen (2022) opinnäytetyön tulosten mukaan palvelut voisi toteuttaa asiakaslähtöisesti ja moniammatillisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, jolloin ensihoidon olisi kehitettävä toimintoja ja palvelumalleja potilaan hoidon tarpeen arvioinnin ja jatkohoidon turvaamiseksi kotona ilman kuljetusta päivystyspalveluihin Kainuussa. Yhtenäisen koordinoimisen ja toimintojen yhdistämisen avulla voidaan kohdentaa resurssien riittävyys, jolloin turvataan tarpeen mukaiset, oikea- aikaiset ja potilaslähtöiset palvelupolut kustannustehokkaasti. Hoidon tarpeen arvioinnin sekä jatkohoito-ohjeiden ja neuvonnan avulla yli 40 %:ssa ensihoitotehtäviä potilas voidaan hoitaa kotiin, mikä vähentää päivystys- ja ensihoitopalveluiden kuormaa (Paulin, Kurola, Salanterä, Moen, Guragain, Koivisto, Käyhkö, Aaltonen & Iirola 2020, 13).
Valmentava johtajuus hyödyntää henkilöstön potentiaalia ja mahdollistaa työuran kehittymisen
Monissa tutkimuksissa valmentavan johtamisen hyödyntäminen osana päivittäistä kehittämistä ja toiminnan tukemista korostuu. Kolehmaisen (2022) ensihoitajamallissa valmentava johtajuus nähdään teoriatietoon peilaten innostamisena avoimeen vuorovaikutukseen sekä ammatillisen kasvun ja kehittämisen tukemiseen. Tehtäviin osallistamisen ja niiden siirtämisen kautta organisaation tarpeiden ja toiveiden täyttämiseen voidaan ohjata oman alansa asiantuntijoita. Valmentavan johtamisen mahdollisuudet lisäävät työn merkityksellisyyttä ja turvallisuutta sekä työn tuottavuutta työhyvinvointia parantamalla. (Kolehmainen 2022.)
Kolehmaisen ensihoitajamallissa valmentavan johtajuuden haasteet osana kehittämistä liittyvät erilaisten persoonien ohjaamiseen ja toiminnan organisoimiseen. Tutkimustuloksia vahvistavat Vesterisen (2013) tulokset valmentavan johtajuuden merkityksestä päivittäisenä ammatillisen kehittymisen motivaattorina, uuden opiskelun ja kouluttautumisen tukena sekä mahdollisuutena itsenäisiin päätöksiin. Työntekijöiden resursseja hyödynnettiin ja heidät nähtiin asiantuntijoina ottaen huomioon yksilölliset valmiudet työskentelyyn ja tehtävien delegointiin, kuten myös tarve saada ohjausta. Haasteena nähtiin yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen persoonan mukaan. (Kolehmainen 2022.)
Kirjoittajat
Marjut Kolehmainen, sairaanhoitaja, YAMK
Pirjo Vesa, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Hoikka, M., Silfvast, T. & Ala-Kokko, T. 2015. Ensihoitopalvelun kuljettamatta jättämiseen päätyneet ensihoitotehtävät (ns. X-tehtävät). Finnanest 48 (4), 361. http://www.finnanest.fi/files/hoikka_silfvast_alakokko_ensihoitopalvelun_kuljettamatta_jAttAmi-seen_pAAtyneet_ensihoitotehtAvAt__ns._x-tehtAvAt_.pdf. 15.2.2022
Jämsén, A. (toim.) 2018. Arvokasta vanhuutta, turvallista arkea AVOT-hanke Pohjois-Karjalassa (2016–2018). Sosiaali- ja terveysministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4018-5. 10.5.2022.
Kainuun liitto 2022. Tietopalvelut tilastoina. Kainuu lukuina: väestö ja muuttoliike. https://kainuunliitto.fi/tietopalvelut/tilastot/vaesto-ja-muuttoliike/. 14.3.2022.
Kolehmainen, M. 2022. Kiireettömien ensihoitotehtävien järjestämisen malli Kainuun sotessa. Karelia-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, kehittäminen ja johtaminen. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204195407
Paulin,J., Kurola, J. Salanterä, S., Moen, H., Guragain, N., Koivisto, M., Käyhkö, N., Aaltonen, V. & Iirola, T. 2020. Changing role of EMS –analyses of non-conveyed and conveyed patients in Finland. Scand J Trauma Resusc Emerg Med 28, 45. https://doi.org/10.1186/s13049-020-00741-w. 22.2.2022
Pekanoja, S., Hoikka, M, Kyngäs, H & Elo, S. 2017. Non-transportation emergency medical service missions – a study based on medical charts and patient questionnaires. Acta Anaesthesiologica Scandinavica 5 (62), 701-708. https://doi.org/10.1111/aas.13071. 3.15.2.2022.
Rasku, T. 2022. Community Paramedicine: An integrated care model in a Primary health care setting. Väitöskirja. Terveystieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2286-1. 14.3.2022.
Roivainen, P., Hoikka, M., Ala-Kokko, T. & Kääriäinen, M. 2021. Patient satisfaction with telephone care assessment among patients with nonurgent prehospital emergency care issues: A cross-sectional study. International Emergency Nursing 59, 1–7. https://doi.org/10.1016/j.ienj.2021.101070. 17.2.2022
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Muuttuvat asumispalvelut. Iäkäs ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut. 14.2.2021.
Vesterinen, S 2013. Osastonhoitajien johtamistyylit osana johtamiskulttuuria. Oulun Yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Akateeminen väitöskirja. http://urn.fi/urn:isbn:9789526201245. 25.2.2021.
Artikkelikuva: Kuvaaja Mpho Mojapelo palvelusta Unsplash