Kansainvälinen uraohjaamo -hanke (REACT ESR) järjesti huhtikuun viimeisellä viikolla kaksi työpajaa hankkeen keskeisille kohderyhmille: Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälisille opiskelijoille ja alueen yrityksille ja kehitysyhtiöille. Molemmissa työpajoissa työskenneltiin pienryhmissä, jotka kiersivät eri työpisteillä keskustelemassa valituista teemoista. Tilaisuuksissa oli mukana livekuvittaja, joka piirsi keskustelusta kokoavan kuvan. Tämä artikkeli kertoo opiskelijoille järjestetystä työpajasta. Yritysten ja kehitysyhtiöiden työpajan tuloksia käsitellään erillisessä, myöhemmin julkaistavassa artikkeleissa.
Keskustelussa kotoutuminen, työllistyminen ja alumnitoiminta
Työpajaan osallistui 11 Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälistä opiskelijaa. Paikalla oli sekä englanninkielisissä International Business – ja Industrial Management -koulutuksissa opiskelevia, että suomenkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoita eri aloilta. Oli arvokasta ja tärkeää kuulla molempien ryhmien kokemuksia ja ajatuksia, sillä englanninkielisissä koulutuksissa ja suomenkielisissä koulutuksissa opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat ovat monin tavoin erilaisessa asemassa keskenään. Usein englanninkielisessä koulutuksessa opiskeleva on saapunut opiskelijaksi suoraan ulkomailta, kun taas suomenkielisissä tutkinnoissa opiskelevat ovat olleet Suomessa pidempään ja voineet alun perin saapua maahan muusta syystä kuin opiskelemaan. Tuen tarpeita on kuitenkin molemmilla ryhmillä.
Työpajassa keskusteltiin kolmesta teemasta: Karelian alumnitoiminnasta, asettautumisesta ja kotoutumisesta Joensuuhun sekä työllistymisestä ja työharjoitteluista. Jokaisesta teemasta oli valmisteltu kysymyksiä ja keskustelun aiheita. Työskentelytapoina käytettiin muun muassa mielipidejanaa ja miellekarttaa.
Oppilaitokselta toivotaan tukea myös arjen asioissa
Verkostojen ja avainhenkilöiden merkitys korostui erityisesti asettautumisen ja kotoutumiseen liittyvän tiedonsaannin osalta. Opiskelijat, joilla on perhettä ja kavereita alueella, saavat paljon hyödyllistä tietoa arjen asioista lähipiiriltään. Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole alueella verkostoja ja toisaalta verkostot eivät välttämättä ole perehtyneet vaikkapa ulkomaalaisen henkilön pankkitilin avaamiseen liittyviin erityispiirteisiin tai oleskelulupa-asioihin. Opiskelijat kokivatkin, että oppilaitoksen pitäisi tarjota vielä nykyistä enemmän ja systemaattisemmin tietoa arkeen ja kotoutumiseen liittyvistä asioista.
Tietoa toivottiin annettavan jo ennen opintojen alkua ja ensimmäisen lukukauden aikana. Kertausta toivottiin ensimmäisen opiskelusyksyn jälkeen kevätlukukauden alkaessa. Opiskelijat kokivat, että tälläkin hetkellä tietoa saa tarvittaessa, mutta on itse osattava kysyä oikeat kysymykset ja toisinaan vastauksen saaminen kestää liian kauan. Paljon tietoa annetaan opintojen alkuvaiheessa, mutta kaikki ei tartu muistiin ja on vaikeaa löytää takaisin tiedon äärelle silloin, kun sitä tarvitsisi. Erityisen monimutkaisiksi ja vaikeasti ymmärrettäviksi mainittiin terveydenhuolto- ja pankkipalvelut. Opiskelijat mainitsivat myös, että he eivät välttämättä viitsi vaivata oppilaitoksen henkilöstöä ei-opintoihin liittyvillä haasteillaan, vaikka ne vaikuttavat myös opintojen sujumiseen. Tietoa Joensuusta, Suomesta ja esimerkiksi vapaa-ajan vieton mahdollisuuksista ja harrastustoiminnasta kaivattiin.
Suomen kielen opinnot koettiin tärkeäksi. Erityisesti suomenkielisissä tutkinnoissa opiskelevat kaipasivat suomen kielen tukea opintoihinsa ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. He toivoivat, että opettajat ja muut opiskelijat huomioisivat paremmin sen, etteivät he puhu suomea äidinkielenään. Englanninkielisissä koulutuksissa opiskelevat toivoivat mahdollisuutta opiskella suomen kieltä jo ennen opintojen alkua sekä kesäisin.
Alumneista vertaistukea kansainvälisille opiskelijoille
Alumnitoiminnan kansainväliset opiskelijat näkevät pääasiallisesti verkostoitumisena. Opiskelijat toivovat, että alumnitoimintaa olisi niin verkossa kuin kasvokkain. Moni opiskelija mainitsi, että haluaisi alumnina toimia vertaistukena muille opiskelijoille.
Opiskelijoista kaikki olivat halukkaita liittymään alumneiksi valmistuttuaan. He näkivät alumnitoiminnan etuina oppilaitoksen tarjoamat edut valmistumisen jälkeen sekä mahdollisuuden pitää yhteyttä muihin alumneihin. Moni mainitsi olevansa kiitollinen Karelia-ammattikorkeakoululle ja haluavansa alumnina antaa myös itse jotakin korkeakoululle. Alumnit koettiin hyödyllisinä myös Karelialle: heidän osaamistaan voidaan käyttää Karelian toiminnassa monin tavoin. Myös markkinoinnin näkökulma nousi keskusteluun: kansainvälinen alumni voisi markkinoida Karelian toimintaa myös ulkomailla.
Yritysten kanssa kaivataan kohtaamisia kynnyksen madaltamiseksi
Kansainväliset opiskelijat kertoivat kaipaavansa tukea harjoittelupaikan etsimiseen ja hakemiseen. Opiskelijat korostivat sitä, että he tarvitsevat tietoa oman alansa yrityksistä alueella ja lisää mahdollisuuksia päästä tekemään harjoittelua tai esimerkiksi osa-aikatöitä opintojen ohella. Kohtaamisia yritysten kanssa tarvitaan, jotta opiskelijat tulevat tutuksi yrityksille ja yritykset opiskelijoille. Opiskelijat kokivat, että kynnys ottaa yrityksiin yhteyttä tietämättä esimerkiksi yrityksen asenteesta kv-opiskelijoita kohtaan, on suuri. Kynnys on korkea myös siksi, että omasta ammatillisesta osaamisesta ollaan epävarmoja, eikä tiedetä, miten suomalaisia yrityksiä tulisi lähestyä. Opiskelijat pitivät työharjoittelua erittäin tärkeänä, sillä se on oppimismahdollisuus ja keino päästä tutustumaan suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin.
Opiskelijoiden keskusteluista kävi ilmi, että harjoittelun käytännöt eri koulutuksissa vaihtelevat paljon. Yhteistä oli, että opiskelijat toivoivat enemmän infoa harjoitteluun liittyvistä asioista: mitä harjoittelu tarkoittaa, milloin se tapahtuu, kuinka harjoitteluun haetaan, mistä haetaan ja mitkä ovat vaatimukset.
Kansainväliset opiskelijat haluavat olla jatkossakin mukana kehitystyössä
Työpaja oli onnistunut. Hanketiimi sai työpajasta vahvistusta sille, että kehittämistoimenpiteet on suunnattu oikein. Kansainvälinen uraohjaamo -hanke jatkuu elokuun 2023 loppuun saakka ja paraikaa suunnitellaan tulevaa syksyä.
Opiskelijat kertoivat kokeneensa työpajan ilmapiirin rennoksi ja luottamukselliseksi ja olivat kiitollisia siitä, että heitä kuultiin. Kaikki työpajaan osallistuneet opiskelijat halusivat olla myös jatkossa mukana kehittämässä Karelian toimintaa ja jakamassa omia kokemuksiaan ja näkemyksiään.
Kirjoittaja:
Taru Väisänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Valokuvat:
Sofiya Meleshkova, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu