Kansainvälinen uraohjaamo -hanke (REACT ESR) järjesti huhtikuun viimeisellä viikolla kaksi työpajaa hankkeen keskeisille kohderyhmille: Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälisille opiskelijoille ja alueen yrityksille ja kehitysyhtiöille. Molemmissa työpajoissa työskenneltiin pienryhmissä, jotka kiersivät eri työpisteillä keskustelemassa valituista teemoista. Tilaisuuksissa oli mukana livekuvittaja, joka piirsi keskustelusta kokoavan kuvan. Tämä artikkeli kertoo yrityksille ja kehitysyhtiöille järjestetystä työpajasta. Opiskelijoiden työpajan tuloksia on käsitelty aiemmin julkaistussa artikkelissa.
Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen keskustelun keskiössä
Yrityskentän eli alueen työnantajien ja kehitysyhtiöiden työpajaan osallistui kymmenkunta henkilöä eri organisaatioista. Paikalla oli väkeä niin paikallisista yrityksistä kuin maakunnan kehitysyhtiöistä.
Heidän ajatuksiaan kuultiin kolmesta teemasta: kummiyritystoiminnasta ja sen kannustimista, kansainvälisten opiskelijoiden työharjoitteluista ja Karelia-ammattikorkeakoulun ja yritysten välisestä yhteistyöstä.
Työpajan aluksi osallistujille esiteltiin edellisenä päivänä Karelian kansainvälisille opiskelijoille pidetyn työpajan tuloksia lyhyesti. Rehtori Petri Raivo avasi tilaisuuden puheenvuorollaan tulevaisuuden näkymistä ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen tärkeydestä.
Kansainvälisten opiskelijoiden potentiaali saatava yritysten tietoon
Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen ja työharjoitteluihin liittyvässä keskustelussa tunnistettiin se, että alueen yritykset ovat hyvin erilaisissa vaiheissa kansainvälistymisessään. Osassa yrityksistä myös ulkomaalaiset työntekijät ovat arkipäivää. Useat pienet ja keskisuuret yritykset eivät sen sijaan ole koskaan palkanneet ulkomaalaista työntekijää. Työharjoittelujen tarjoaminen kansainvälisille opiskelijoille nähtiin yhtenä keinona aloittaa matka kohti yrityksen kansainvälistymistä. Monille yrityksille kynnys on kuitenkin edelleen korkea. Onnistumistarinat koettiin tehokkaaksi keinoksi madaltaa yritysten kynnystä palkata tai ottaa harjoitteluun kansainvälinen opiskelija. Olisi tärkeää, että ne yritykset jakaisivat hyviä kokemuksiaan muille.
Kielen todettiin olevan avainasemassa. Keskusteluissa pohdittiin kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen taitoa, mutta myös yritysten valmiuksia käyttää englannin kieltä. Käsitykset kielikysymyksestä vaihtelevat: joissakin yrityksissä ajatellaan, että koko yrityksen toimintakieli pitäisi muuttaa englanniksi kansainvälisen opiskelijan tullessa taloon, kun taas joissakin yrityksissä nähdään, että opiskelijan pitäisi puhua lähes virheetöntä suomea voidakseen harjoitella yrityksessä. Yritykset tarvitsevat tukea kielitietoiseen työskentelyyn ja siihen, miten tehdä yrityksen arjesta toimivaa ilman että kenenkään tarvitsee puhua itselleen vierasta kieltä täydellisesti. Työpajan osallistujat totesivat myös, että yritysten henkilöstö ja esihenkilöt tarvitsevat tukea monimuotoisessa työympäristössä toimimiseen.
Työpajassa mainittiin useita kertoja, että yritykset tarvitsevat lisää tietoa Karelian kansainvälisten opiskelijoiden taidoista ja osaamisesta sekä englanninkielisten koulutusten sisällöistä. Ohjeistusta kaivattiin myös harjoitteluprosessista: mitä harjoittelulta odotetaan, mitä tukea Karelia antaa ja mikä on oppilaitoksen vastuulla. Yritykset kaipaavat mahdollisimman helppoa ja nopeaa prosessia, jonka seurauksena kansainvälinen opiskelija tuo lisäarvoa yrityksen toimintaan. Yritykselle tulee myös olla selkeää, kehen ottaa oppilaitoksessa yhteyttä harjoitteluun liittyvissä asioissa. Yritykset toivovat myös, että Kareliau pitäisi säännöllisesti yhteyttä yrityksiin ja esimerkiksi opiskelijaryhmät vierailisivat yrityksissä. Lisää kohtaamisia opiskelijoiden kanssa toivottiin.
Työelämäyhteistyöstä on luotava jatkumo
Keskustelussa Karelian työelämäyhteistyöstä todettiin, että oppilaitoksen ja alueen yritysten yhteistyö voi olla monenlaista ja paljon muutakin kuin työharjoittelujaksojen tarjoamista. Yritykset voivat tarjota esimerkiksi opinnäytetyön aiheita, tarjota toimeksiantoja opiskelijaryhmille ja vierailla opintojaksoilla. Hedelmällisintä yhteistyö olisi silloin, kun se olisi jatkuvaa ja monipuolista.
Työelämän edustajat kaipaavat lisää tietoa erilaisista yhteistyön mahdollisuuksista ja aktiivista yhteistyötä sekä yhteydenpitoa oppilaitoksen ja yritysten välillä. Englanninkielisten koulutusohjelmien avainkompetenssit täytyy saada näkyviin yrityksille. Kehitysyhtiöiden rooli nähtiin siltana ja tiedonvälittäjänä sekä yhteistyön mahdollistajana oppilaitoksen ja alueen yritysten välillä.
Yritykset kaipaavat oppilaitokselta käytännönläheistä tukea
Yhdellä työpisteistä teemana oli Kansainvälinen uraohjaamo -hankkeessa kehitettävä kummiyritystoiminta. Englanninkielisten koulutusohjelmien kansainvälisille opiskelijoille etsitään lisää harjoittelupaikkoja alueen yrityksistä ja kummiyritykset saavat Karelialta tukea prosessissa. Työpajan osallistujat saivat arvioida kummiyritystoiminnan houkuttimia eli erilaisia tukitoimenpiteitä, joita oppilaitos yrityksille tällä hetkellä tarjoaa. Lisäksi he saivat ideoida uusia houkuttimia, joiden avulla yritykset ryhtyisivät kummiyrityksiksi.
Työpajan osallistujien mukaan tukea tarvitaan perusasioihin: rekrytointiin, sopivien työtehtävien määrittelyyn ja opiskelijoita houkuttelevan harjoittelupaikkailmoituksen laatimiseen. Harjoittelun aikana kaivataan yritysten tarpeeseen vastaavaa tukea. Tarpeet yritysten välillä vaihtelevat paljon. Keskustelussa esiin nousivat muun muassa tarve opiskelijan perehdyttämiseen suomalaisen työelämän pelisäännöistä ja suomalaisesta työkulttuurista, työpaikkasuomi tai esimerkiksi tärkeimmän sanaston opiskelu etukäteen, tuki yritykselle tärkeimpien materiaalien ja ohjeiden tuottamiseen englanniksi sekä esihenkilön sparraus ja vinkit työyhteisön tiimiytymiseen.
Erityisesti keskustelussa korostui se, että tuen pitää olla hyvin käytännönläheistä ja yritysten arkeen kiinnittyvää, ei niinkään luentoja tai teoriaa. Kummiyrityksille toivottiin näkyvyyttä ja yhteisiä tapahtumia muiden toiminnassa mukana olevien yritysten kanssa, sillä kokemusten jakaminen on tärkeää. Myös opiskelijoiden osaamisen näkyväksi tekeminen korostui: yritysten pitää tietää, mitä he saavat ottaessaan kansainvälisen opiskelijan harjoitteluun. Kummiyritystoiminnalla nähtiin olevan tärkeä rooli kynnyksen madaltamisessa. Saatavilla olevan tuen ansiosta epäröiväkin yritys voi uskaltautua ottamaan ensimmäisen kansainvälisen opiskelijan työharjoitteluun. Ensimmäisellä kokemuksella on suuri merkitys: jos se on hyvä, tulee yritykseen todennäköisesti kansainvälisiä opiskelijoita jatkossakin.
Lisää kohtaamismahdollisuuksia yrityksille ja kansainvälisille opiskelijoille
Työpajan keskustelu oli vilkasta ja teema oli kaikkien osallistujien mielestä erittäin tärkeä. Pohjois-Karjala kärsii jo nyt työvoimapulasta, eikä tilanne ole tulevaisuuden ennusteiden mukaan ainakaan valoisampi. Toimenpiteet ja teot ovat siis ajankohtaisia.
Yritysten on tehtävä oma osansa siinä, että niiden toiminta voi jatkua myös tulevaisuudessa. Kansainväliset opiskelijat ovat yksi keino ja mahdollisuus. Kansainvälinen uraohjaamo -hanke kestää elokuun 2023 loppuun saakka ja jatkaa työtä yritysten ja kansainvälisten opiskelijoiden yhteen saattamiseksi.
Kirjoittaja:
Taru Väisänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Valokuvat:
Sofiya Meleshkova, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu