Oletko ikinä ajatellut, millaisia uusia asioita haluaisit oppia? Entä millä tavalla haluaisit opiskella? Osana Karelia-ammattikorkeakoulun ja Siun Soten Kyvykkyys-hanketta kehitämme YAMK-koulutukseen soveltuvaa urapalvelumallia ja sujuvia siirtymiä tutkintokoulutuksesta jatkuvan oppimisen palveluiden käyttämiseen. Olemme tarkastelleet myös jatkuvan oppimisen kehittämisen tarpeita yleisesti. Halusimme kartoittaa Karelian alumnien ja YAMK-opiskelijoiden näkemyksiä heidän omista jatkuvan oppimisen tarpeistaan kyselyn avulla.
Kyselyyn saimme yhteensä 52 vastausta aikavälillä 10.3.–20.4.2022. Kysely toteutettiin alumnien Facebook-ryhmässä sekä Karelian YAMK-tutkinto-opiskelijoiden tunneilla etäyhteyksin. Kyselyn tulokset vahvistivat joitain ennakko-olettamuksiamme, mutta esiin nousi myös uusia ja mielenkiintoisia näkemyksiä siihen, millaisia jatkuvan oppimisen toiveita vastaajilla oli.
Haaveissa koulutuksen täydentyminen ja elämyksellinen opiskelu
Halusimme kyselymme aluksi antaa tilaa haaveilulle. Ensimmäisessä kysymyksessä kysyimme vastaajilta heidän unelmaopinnoistaan sanallisesti: Unelmoi ja kurkkaa tulevaisuuteen, jossa jatkuva oppiminen on mahdollista (noin 2 vuoden päästä). Missä ja mitä silloin opiskelet? Voit kuvailla, mitä unelmiesi opinnot sisältävät ja miltä opiskelu tuntuu.
Monipuoliset vastaukset käsittelivät opintojen sisältöjä. Eniten mainintoja saivat johtaminen (17), kehittäminen (16) ja osaamisen kehittäminen (4). Edukseen erottuivat myös digiosaaminen, erityisesti ohjelmoinnin perusopinnot, sekä digitalisaation ja sotealan limittymiseen tähtäävät opinnot. Vastauksia oli mahdollista täydentää erilaisten kategorioiden avulla.
Suurin osa vastaajista nosti esiin ammattiin liittyvän koulutuksen täydentämisen, kenties itsestään selvästi. Yllättävää kannatusta sai myös elämyksellisempi suhtautuminen oppimiseen ja opiskeluun, jonka yli puolet vastaajista valitsi. Pienempiä segmenttejä edusti yritystoimintaan ja alan vaihtoon liittyvän osaamisen hankkiminen.
Opintojen elämyksellinen puoli on seikka, jonka kohdalla lienee syytä pysähtyä. Tämä voi tarkoittaa aivan uudenlaisia avointen amk-opintojen sisältöjä perhokalastuksesta konemusiikin opetukseen. Se voi myös tarkoittaa tavanomaisempien ammattikorkeakoulun opetussisältöjen opettamista uusin tavoin. Ensimmäisen kysymyksen haaveissa nostettiin esille seuraavanlaisia toiveita opinnoista:
“Opiskelu on vapauttavaa ja vahvistaa oppijoiden ja asiakkaiden vahvuuksia”
“Opiskelu on kiinnostavaa ja mukaansa tempaisevaa”
Eli sen lisäksi mitä opetetaan, on huomioitava myös miten opetetaan. Tämä ei varmastikaan ole uusi asia opetuksen parissa työskenteleville, mutta kaipaa silti aika ajoin tähdennystä.
Useat seikat mahdollistaisivat jatkuvan oppimisen työn ohessa
Korona-aika on mullistanut myös digitaalisen opiskelun ja tehnyt siitä valtavirtaa. Huonosti tuuletetun luentosalin vetovoima on kadonnut: suurin osa kyselyyn vastaajista (41) nosti opintojen mahdollistajaksi sen, että opinnot tapahtuvat kokonaan verkossa, ehkä myös ajasta riippumattomasti. Tämä tuo haastetta jatkuvan oppimisen sisältöjen tuottajille, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia: enää ei tuoteta palveluita ja opintoja vain oman maakunnan käyttöön. Toimintakenttänä on koko Suomi, ehkä laajempikin alue.
Etäopiskelun lisäksi monimuoto-opinnot saivat kannatusta. Luentojen kuuntelu ei ehkä kuitenkaan ole tulevaisuudessa se, minkä perässä ihmiset tulevat paikan päälle, vaan heille on oltava tarjolla muutakin. Myös opintojen kytkeytyminen likeisesti omaan työhön mahdollistaa opintojen tekemisen työn ohessa (33). Työpaikalla tapahtuvaa oppimista pidettiin opiskelun mahdollistajana (21 vastaajaa); toivoa sopii, että opiskeluun saisi käyttää 25 vastaajan toiveiden mukaisesti työaikaa. Tietoa suositelluista opinnoista olisi myös hyvä saada työn ohessa (23). Välineenä tähän voisivat olla ainakin kohdennettu mainonta sekä kehitteillä oleva palveluportaali.
Yleisin haaste työn ohessa opiskelulle on aikapula
Lähes kaikki opiskelua mahdollistavia tekijöitä pohtineet mainitsevat työn ja opiskelun yhteensovittamisen haasteeksi ajan ja omien resurssien riittämisen. Kiireelliset työaikataulut, työn hektisyys ja liiallinen työmäärä, työssä koettu paine sekä jatkuva kiireen tuntu yhdistettynä tavoitteelliseen ja aikataulutettuun opiskeluun ei tunnu houkuttelevalta yhdistelmältä.
Työn ja opintojen yhteensovittaminen mietityttää työssä kävijöitä varsinkin, jos opinnot tapahtuvat kokonaisuudessaan vapaa-ajalla. Tällöin opiskelu kilpailee vapaa-ajan eli käytännössä perheen ja harrastusten kanssa.
Työelämä muuttuu vauhdilla, jota ei ole ennen nähty. Sen mukana lisääntyvät vaatimukset; työtä ohjaava lainsäädäntökin voi muuttua. Nykyisestä työstä suoriutuminen vaatii jatkuvaa uuden oppimista. Opiskeleminen voi olla aluksi todella haastavaa, jos aiemmista opinnoista on vierähtänyt vuosia. Viisi vuotta sitten Kareliasta valmistunut huomaa, että kuluneessa ajassa oppimisen tavat ja oppimisympäristöt ovat jo muuttuneet.
Kiinnostus ja motivaatio kehittää itseä ja alaa lisäävät opiskeluintoa
Yksi opiskelun mahdollistava tekijä on opintojen maksuttomuus. Esimerkiksi Kareliasta valmistuneet alumnit saavat opiskella avoimen kursseja ilmaiseksi parin vuoden ajan. Halu oppia uutta, oman osaamisen kehittäminen sekä itsensä haastaminen edistävät opiskeluun hakeutumista. Näiden kylkiäisenä voidaan kokea jännitystä ja onnistumisentunnetta. Motivaatiota lisäävät uudet uramahdollisuudet ja eteneminen uralla sekä mahdollinen palkankorotus. Jatkuvaa itsensä kehittämistä voi motivoida myös pelko siitä, että jää jälkeen ammatillisesti. Uuden oppiminen kytkeytyy myös haluun saada vaihtelua työelämään: sen ajatellaan mahdollistavan suurempaa vapautta päättää omasta ajankäytöstä.
Itsen kehittymisen ohella tärkeäksi nähdään oman alan kehittäminen. Varsinkin luovat persoonat, joilla on paljon ideoita, löytävät opintojen kautta tarvittavia kanavia ideoiden toteuttamiseen. Digitalisaation kehittyminen lisää uteliaisuutta useilla aloilla. Myös yleisten työelämätaitojen kehittämiselle on tilausta, jotta pärjää muuttuvassa työelämässä. Lisäksi opiskelu voi avata uusia näkökulmia ja avartaa mielen aivan uusille asioille tulevaisuudessa.
Työyhteisön suhtautumisella on tärkeä rooli työn ohessa opiskelevalle
Työnantajan ja työkavereiden myönteisellä suhtautumisella ja kannustuksella on työn ohessa opiskelevalle iso merkitys. Esimerkiksi tutkinnon suorittajalla on velvollisuus osallistua lähiopetuksiin, mikä on siinä hetkessä pois työtehtävien tekemiseen varatusta ajasta. Jos työnantaja antaa käyttää tähän työaikaa, maksaa se itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä. Parhaimmillaan osaamisensa lisäämisestä huolehtivat työntekijät vaikuttavat koko organisaation kyvykkyyteen.
Joskus opiskelijan on otettava palkatonta vapaata suoriutuakseen opinnoista tavoiteajassa, mikä vaikuttaa myös opiskelijan (perheen) talouteen. Kun omalla ajalla opiskelukin on pois perheeltä, joutuu opiskelija punnitsemaan ja priorisoimaan itselle tärkeiden asioiden välillä. Onkin mietittävä, miten houkuttelevia opintojen on oltava ja mitä palkintoja niiden suorittamisesta tulisi seurata, jotta niihin sitoudutaan hyväksyen kolikon toinen puoli eli ”määräaikaiset” nipistykset taloudessa ja perheen kanssa vietetyssä ajassa.
Verkkokurssit ja mikro-oppiminen – lääkkeitä aikapulaan?
Opiskelun esteeksi voi muodostua myös tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottu opiskelu. Pelkästään lähiopetuksena toteutettava koulutus voi tehdä opiskelun vaikeaksi, jopa mahdottomaksi, jos erilaisten työaikajoustojen käyttäminen ei ole mahdollista.
Verkko-opetuksen lisääntyessä opiskelumahdollisuudet moninaistuvat ja kasvavat onneksi myös pitkien välimatkojen maakunnissa. Jo opintojen makuun päässeelle haasteeksi voi tulla useiden kurssien kuormittava päällekkäisyys, jos niiden suoritusaika on täsmälleen sama. Tällöin nonstoppina järjestettävät kurssit palvelevat parhaiten.
Opettajilta ja opetukselta odotetaan paljon myös verkossa. Opetuksen on oltava laadukasta ja opettajan innostava. Tässäkin teknologia on vain mahdollistaja, ei itseisarvo.
Vuorovaikutteisuutta tarvitaan myös verkossa
On selvää, ettei mikään lähiopetuksena järjestetty kurssi muutu toimivaksi verkkokurssiksi itsestään. Kuten luokassa, myös verkko-opetuksessa on huomioitava erilaiset opiskelijat ja oppimistyylit. Onnistuneessa verkko-opetuksessa on tunnistettu erilaisten alustojen ja työkalujen toimivuus sekä hyödynnettävyys opetuksessa. Myös opiskelijoilta odotetaan paljon: rohkeutta ja motivaatiota ottaa haltuun verkkoympäristön mahdollisuudet. Varsinkin pitkään opinnoista poissaolleille sähköiset oppimisympäristöt eivät ole välttämättä kovin tuttuja. Opiskelijat kaipaavat verkossakin selkeitä ohjeita, nähdyksi ja kuulluksi tulemista sekä vertaistukea.
Kirjoittajat
Anssi Kekkonen ja Seija Ollaranta työskentelevät projektiasiantuntijoina Karelia-ammattikorkeakoulun Työelämälähtöinen kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen -hankkeessa.
Artikkelikuva: Kuvaaja Melanie Deziel palvelusta Unsplash