Lähikuvassa kädet, jotka asettavat kahta palapelin palasta toisiinsa.

KAVAsta KAVAan – maahanmuuttaneille suunnatun hankkeen osallistujasta työntekijäksi

Työelämän asiantuntijatehtäviin valmentavaa KAVA-koulutusta kansainvälisille osaajille on järjestetty noin kaksi vuotta. Vuosi sitten ensimmäiset 15 osallistujaa valmistuivat kolmen korkeakoulun yhteisestä KAVA-pilotista. Opiskelijat olivat eri maista tulleita maahanmuuttajia, jotka hakivat töitä Suomesta. Tänä kesänä koulutuksesta valmistuu 10 henkeä lisää. Karelia-amk:n projektikoordinaattori ja KAVAn ensimmäisen vuoden opiskelija Anna Jarovaja kertoo, miten KAVA-koulutus muutti elämän. 

KAVA apuun kielen oppimisessa ja työelämään kiinni pääsemisessä 

Olen maahanmuuttaja ja olen asunut Suomessa kohta neljä vuotta, mutta minun ei ole helppoa löytää oman alan töitä. Ammattini on toimittaja, ja tärkein työvälineeni on kieli. Viimeiset 14 vuotta se on ollut venäjän kieli. Niin kauan olen työskennellyt journalismin parissa. 

Aloitin suomen kielen opiskelun kaksi ja puoli vuotta sitten, kun asuin jo Suomessa. Muuton jälkeen jatkoin töitä venäjänkieliselle medialle etänä: aikaa suomen kielen oppimiseen ei ollut, ja englanti riitti elämässäni. Mutta sitten ymmärsin, että työskentely Venäjän mediassa tuo minulle liikaa stressiä. 30-vuotiaana koin henkistä loppuunpalamista ja masennusta, koska kirjoitin jatkuvasti vaikeista aiheista: ihmisoikeuksien suojelusta, vankiloista ja kidutuksesta, tuomioistuimista ja korruptiosta. 

Aloitin sopeutumisaskeleet Suomessa. Aluksi opiskelin säännöllisillä suomen kielen kursseilla. Mutta puolen vuoden kuluttua koronavirus tuli maailmaan. Tieto säännöistä ja kieliopista tuli vähitellen, mutta puhe ei parantunut – on lähes mahdotonta aloittaa puhumaan mitään kieltä ilman keskustelukäytäntöä.  

Aloin etsiä muita tapoja parantaa kieltä. Sitä kautta pääsin opiskelemaan KAVAan. KAVA on koulutus korkeakoulutetuille maahanmuuttajille, jotka haluavat löytää työpaikan Suomesta. KAVA-koulutus on kehitetty ja pilotoitu Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä MOKOMA-hankkeessa. Opiskeluaikana opiskelijoille kerrotaan suomalaisen työelämän erityispiirteistä, opetetaan suomen kieltä ja autetaan löytämään harjoittelupaikka ammatin kautta.  

Vertaistuki ja kannustus pitivät motivaatiota yllä 

KAVA-kokemus oli minulle hyvin mielenkiintoinen ja uusi askel eteenpäin, mutta samalla uskomattoman vaikea. Oli hetkiä, jolloin tajusin, että aivoni olivat jo oppineet valtavan osan kielestä, että pystyn jo kommunikoimaan ihmisten kanssa, kirjoittamaan kirjeen tai vastaamaan puhelimeen. KAVA-koulutuksella opin puhumaan vahvuuksistani, kokosin CV:n suomeksi ja jopa nauhoitin video-CV:n! 

Mutta samaan aikaan heti kun tapasin jonkun, joka puhui liian nopeasti tai puhekielellä tai luki jonkin monimutkaisen tekstin, aloin panikoida ja luovuttaa. Eräänä päivänä huomasin ajattelevani, että olin täysin luovuttanut. Itkin mielipahasta, ajattelin, että en koskaan pysty kirjoittamaan niin kuin suomalaiset kollegani, että minun täytyy vain sietää sitä ja alkaa etsiä itselleni jotain muuta tehtävää tässä elämässä. 

Mutta juuri sillä hetkellä, KAVAn työharjoitteluni aikana, sanomalehti Karjalainen julkaisi kolumnini. Kolumnissa kirjoitin maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen vaikeuksista: siitä, kuinka vaikeaa on kokea psykologista painetta uudessa maassa, ja tarpeesta aloittaa kaikki alusta. 

Ja sain paljon tukea: kollegoilta toimituksessa, KAVAn osallistujilta, opettajilta. Osallistujat kirjoittivat minulle, että he kävivät myös nämä vaiheet läpi, että oli normaalia tuntea tämä. Opettajat antoivat ylistyssanoja. Ohjaajani sanoi minulle: ”Sinun täytyy opiskella pidemmälle, sinun ei tarvitse luovuttaa. Uskon, että saat hienon uran Suomessa!” Jokainen tulee opiskelemaan KAVAan eri päämäärin, mutta ilmeisesti minun oli juuri se: kuulla nämä sanat.  

Kokemuskertomuksia KAVAsta tulossa projektin tiimoilta 

Heti KAVAn jälkeen ymmärsin, että haluan opiskella lisää. Ilmoittauduin Karelian korkeakouluopintoihin valmentavaan koulutukseen, jossa opiskelin viimeiset puoli vuotta. Tänä aikana julkaisin useita kolumneja Karjalaisessa, hain opiskelemaan Karelia-ammattikorkeakouluun media-alalle ja tunsin itseni itsevarmemmaksi. Ja mikä tärkeintä – sain huhtikuun lopussa määräaikaisen työpaikan KAVAsta!  

Karelian uusien työntekijöiden perehdytyspäivässä rehtori Petri Raivo puhui muun muassa Karelia-amk:n työstä maahanmuuttajien kanssa: erilaisista projekteista ja koulutuksesta, siitä, kuinka tärkeä se on Karelialle, Pohjois-Karjalalle, maalle ja niin edelleen. Istuin ja nyökkäilin, koska ymmärsin, että tämä oli todella tärkeää. Kaikista läsnäolijoista olin ainoa, joka ei tiennyt aihetta vain esitelmän tai kirjasen perusteella vaan omasta kokemuksesta. 

Nyt toimin projektikoordinaattorina ja tehtävänäni on kirjoittaa muiden osallistujien kertomuksia ja arvosteluja opiskelusta KAVAssa. Pian saat tietää, miten KAVA on muuttanut ja muuttaa muiden maahanmuuttajien elämää Suomessa. 

Nuorehko tummatukkainen nainen (Anna Jarovaja) retkeilyvarusteissa katsoo kameraan. Taustalla kivikkoista ja metsäistä maisemaa ja muita ihmisiä.

Kirjoittaja 

Anna Jarovaja, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu (KAVAn ensimmäisen vuoden opiskelija) 


Artikkelikuva: Kuvaaja Vardan Papikyan palvelusta Unsplash