Metsätalouden toimintaympäristö muuttuu, ja metsien käsittelypäätösten tueksi tarvitaan monipuolista tietoa. Ilmastonmuutos ja hiilen sidonta aiheuttavat paljon keskustelua, ja metsien monimuotoisuuden turvaaminen sekä jatkuva kasvatus nousevat esiin metsien käyttöä koskevassa keskustelussa. Metsänkäsittelyssä poistettavien puiden valinta ja valinnan vaikutukset jäävälle puustolle ovat avainasemassa. Karelia-ammattikorkeakoulun, Euroopan metsäinstituutin ja Suomen metsäkeskuksen toteuttamassa Integrate-hankkeessa kehitetään marteloskooppeihin ja virtuaaliseen puuvalintaan perustuvaa oppimisympäristöä, jolla voi konkreettisesti havainnoida metsänkäsittelyn vaikutuksia.
Mikä ihmeen marteloskooppi?
Euroopassa toimii Integrate-verkosto, jonka myötä on perustettu jo noin 200 marteloskooppia (eng. marteloscope), pääasiassa Keski-Euroopan maihin. Integrate-verkoston tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä, miten monimuotoisuus voidaan ottaa huomioon metsien käsittelyn yhteydessä. Marteloskoopit on alun perin kehitetty Ranskassa, joten nimikin on johdettu ranskan kielen sanasta ”martelage”, joka tarkoittaa puuvalintaa.
Marteloskooppi on Suomessa uusi käsite, mutta käytännössä se on metsään perustettu, useimmiten 1 ha suuruinen pysyvä puukarttakoeala. Marteloskooppi on suorakaiteen muotoinen maastoon merkitty alue, jossa puut on numeroitu ja kaikkien puiden sijainti on paikannettu. Puista on mitattu tärkeimmät tunnukset, kuten paksuus ja korkeus, joiden avulla on laskettu puiden tilavuudet sekä tukki- ja kuitupuun määrät. Lisäksi puista on tunnistettu pienelinympäristöjä, joilla on merkitystä metsän monimuotoisuudelle. Pienelinympäristöt määritellään erityisen käsikirjan mukaisella luokittelulla, jossa pienelinympäristöille annetaan tietty pistemäärä niiden arvon tai tärkeyden perusteella.
Joensuun seudulle on perustettu Suomen ensimmäiset julkaistut marteloskoopit, joiden tiedot on tallennettu EFI:n ylläpitämään tietokantaan. Kaksi marteloskooppia on jo valmiina ja kolmas mitataan maastokauden 2022 kuluessa. Marteloskoopit edustavat Pohjois-Karjalan metsien tyypillisiä kasvupaikkoja ja puulajeja. Ne sijaitsevat Pärnävaaralla (kuva 1) ja Repokallion (kuva 2) alueilla Joensuun kaupungin omistamissa metsissä. Pärnävaaran marteloskooppi on kasvupaikaltaan kuivahkoa kangasta, puusto on varttunutta kasvatusmetsää koostuen lähes yksinomaan männystä. Repokallion marteloskooppi on järeäpuustoinen lehtomaisen kankaan kuusikko täydennettynä koivulla ja pienellä osuudella muita lehtipuita. Kookkaita mäntyjä kasvaa paikoitellen.
Virtuaalista puuvalintaa mobiilisovelluksella
Virtuaalista puuvalintaa ja metsänkäsittelyn vaikutusten arviointia varten on kehitetty erityinen I+ Trainer -mobiilisovellus, joka toimii Android-käyttöjärjestelmällä varustetuissa laitteissa (kuva 3). Sovellukseen ladataan tietokannasta halutun marteloskoopin tiedot ja valitaan sopiva harjoitus. Sovellus näyttää marteloskoopin puut kartalla, josta niitä voidaan koskettamalla valita. Puut esitetään ympyröinä, joiden numero vastaa puuhun merkittyä numeroa; väri kertoo puulajin ja koko puun paksuuden. Käyttäjä voi ensin tarkastella ja arvioida puun ominaisuuksia, joiden perusteella tekee mahdollisen valinnan. Useimmiten valitaan metsänkäsittelyn yhteydessä poistettavia puita, mutta voidaan valita myös säästöpuita tai molempia. Jäävään puustoon kuuluvat automaattisesti puut, joita ei valita. Sovellus laskee puista mitatuista tiedoista puujoukon tilavuuden, rahallisen arvon ja monimuotoisuuspisteet poistettavalle, jäävälle ja säästöpuustolle erikseen. Lisäksi sovellus laskee jäävän puuston kehitysennusteen 20 vuoden kuluttua. Myöhemmin sovellukseen lisätään vielä hiililaskenta metsän hiilitaseen havainnollistamiseksi.
Käyttäjä saa sovelluksesta välittömän palautteen puuvalinnan vaikutuksista sekä poistettavalle että jäävälle puustolle, mikä havainnollistaa erilaisten käsittelytapojen seurauksia. Puuvalintaa on helppo muuttaa kartalta, ja muutokset näkyvät välittömästi lasketuissa tuloksissa. Sovellusta voidaan käyttää hyvin monenlaisissa oppimistilanteissa. Voidaan harjoitella yksittäisen puun ominaisuuksien arviointia tai mittaamista, suunnitella erilaisia harvennushakkuita, tarkastella jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuita tai tunnistaa monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä säästöpuita. Kuvassa 4 on järeä haapa, jossa voi olla useitakin monimuotoisuuden kannalta tärkeitä pienelinympäristöjä, kuten tikankoloja ja kääpiä.
Marteloskooppien avulla keskustelua ja oppimista metsänkäsittelystä
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat metsänomistajat, joille on järjestetty koulutuspilotteja kevään 2022 aikana. Marteloskoopit soveltuvat erinomaisesti myös metsäopetukseen ja metsäammattilaisten osaamisen täydentämiseen. Karelia-amk:n metsäopettajille onkin järjestetty tutustuminen marteloskooppien hyödyntämismahdollisuuksiin opetuksessa.
Marteloskooppien aineistot ovat vapaasti ladattavan I+ Trainer -mobiilisovelluksen avulla jokaisen kiinnostuneen saatavilla. Sovelluksen avulla marteloskooppeihin voi tutustua myös itsenäisesti, mutta parhaiten ne palvelevat ryhmässä keskustelun avaajina ja uusien ajatusten lähteinä. Martesloskoopeilla metsistä kiinnostuneet kansalaiset, metsänomistajat, metsäammattilaiset, tutkijat, opettajat ja metsäopiskelijat voivat keskustella ja arvioida, millainen puuvalinta sopii parhaiten kuhunkin metsikköön ja metsälle asetettuihin tavoitteisiin.
Lisää tietoa marteloskoopeista ja I+ Trainer -mobiilisovelluksesta on saatavissa Integrate-verkoston sivuilta https://integratenetwork.org.
Kirjoittaja ja valokuvaaja
Ari Talkkari, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu