KAVA on koulutus korkeakoulutetuille maahanmuuttajille, jotka haluavat löytää työpaikan Suomesta. KAVAn koulutus on suunniteltu noin puoleksi vuodeksi. Opintojen aikana osallistujille kerrotaan suomalaisen työelämän erityispiirteistä, opetetaan suomen kieltä, autetaan ansioluettelon laatimisessa, kerrotaan, miten työnantajalle kirjoitetaan hakemuksia ja miten haastatteluun valmistaudutaan, ja tietenkin autetaan löytämään oman alan työharjoittelupaikka. Osa KAVAn osallistujista jäi heti työharjoittelun jälkeen töihin samoihin yrityksiin tai löysi töitä toisista firmoista, ja osa lähti opiskelemaan lisää.
Tässä artikkelissa kerrotaan, miten kahden vuoden KAVA-koulutuksen osallistujat ovat löytäneet oman tiensä hankkeen koulutuksen jälkeen tai sen aikana.
”Minusta on tullut rohkeampi” – Kielen merkitys oppimisen aikana
Elena Mitina, 37, työskentelee Joensuun Punaisen Ristin vastaanottokeskuksessa. Elena meni sinne töihin tämän vuoden huhtikuussa, kun Ukrainasta tulleen turvapaikanhakijavirran takia olemassa olevat keskukset Suomen eri kaupungeissa täyttyivät ja alettiin avata uusia. Sitä ennen Elena työskenteli koulussa Valo-luokalla auttaen vastikään maahan muuttaneita siirtolaislapsia sopeutumaan suomalaiseen koulujärjestelmään.
Yksi KAVAn pakollisista opintojaksoista on omaan alaan liittyvä työharjoittelu. Se kestää noin kuukauden. Osallistujien piti löytää työharjoittelupaikka itse. Mutta opettajat auttoivat aina, jos oli vaikeuksia. Kurssin aikana osallistujat oppivat myös kirjoittamaan organisaatioille kirjeitä, joissa pyydettiin työharjoittelupaikkaa, laativat CV:n ja harjoittelivat vastaamaan työhaastattelukysymyksiin.
Elena harjoitteli yhdessä Joensuun kouluista. Tämä auttoi häntä löytämään työpaikan monin tavoin. KAVAn koulutuksen päätteeksi Elenan tuleva pomo tuli vierailulle kertomaan kavalaisille sopeutumisluokista maahanmuuttajille ja mahdollisuudesta löytää työpaikka opettajan avustajana.
– Silloin olin jo ollut heidän kanssaan työharjoittelussa kaksi viikkoa, eli minut tunnettiin hyvin. Tunsimme toisemme. Tapaamisen jälkeen lähestyin häntä ja sanoin, että haluan mennä kouluun töihin, minut palkattiin. Toisin sanoen, KAVA-koulutuksen järjestämän työnantajavierailun ansiosta sain työpaikan koulusta, Elena Mitina muistelee.
Elena muistelee opiskeluaan KAVAssa ja sanoo, että työpaikan lisäksi koulutus antoi hänelle vapauden – vapauden kielitaitoon, mikä tarkoittaa vapautta viestinnässä, elämässä, työnhaussa.
– Minusta tuli rohkeampi. KAVA antaa mahdollisuuden tehdä virheitä, mutta samalla oppia: ota askel, kaksi, sitten kolmas – ja siten koulutuksen lopussa olet tilanteessa, että et enää pelkää, olet valmis päättämään jostain muusta, kertoo Elena Mitina.
”Ilman harjoittelua ei olisi työtä” – Harjoittelupaikan löytäminen on tärkeä vaihe opinnoissa
Kuopiossa asuva Ljudmila Tiilikainen, 52, muutti Suomeen yli kuusi vuotta sitten. Koko tämän ajan hän etsi töitä erikoisalaltaan: ekonomistille, analyyttiselle työntekijälle. Kotona Venäjällä Ljudmila on työskennellyt kolmannesta yliopistovuodesta lähtien eikä koskaan ajatellut, että hän joutuisi kohtaamaan työllistymisongelman. Mutta uusi maa, eri kieli, verkostojen puute ja sen seurauksena vuosien etsintä sekä kymmenet ansioluettelot ja työhakemukset, joihin ei vastattu.
Ensimmäisen vastauksen hän sai opiskellessaan KAVAssa viime vuonna. Ljudmila hyväksyttiin työharjoittelijaksi erikoisalalleen Hydroline-yhtiöön. Ljudmila uskoo useiden tekijöiden auttaneen: ensiksi hän muokkasi opintojensa aikana ansioluetteloaan täysin – tämä on yksi kurssin päätehtävistä, hän perusti profiilin LinkedInissä ja oppi puhumaan ammatillisista vahvuuksistaan; toiseksi KAVAn järjestävät kolme korkeakoulua – Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu.
– He eivät olisi ottaneet minua sinne ilman KAVAa. Lähetin miljoona työhakemusta, mutta vastauksia ei tullut. Hyvä ansioluettelo koottiin kurssilla, siellä oli lista videoita, ja jos joku 50 yrityksestä vastasi, se oli jo saavutus, Ljudmila uskoo.
Tämän vuoden kesäkuussa Ljudmila löysi vihdoin työpaikan erikoisalaltaan: hänet palkattiin Servica-yritykseen. Tiilikainen on varma, että juuri opiskelu KAVAssa auttoi häntä löytämään työpaikan nyt, puoli vuotta valmistumisen jälkeen.
– Jos työharjoittelua ei olisi ollut, töitä ei olisi nyt. Minulla on kaksi suosittelijaa, joilla on korkea status ja työkokemusta. Se on hyvin tärkeää. Kun tulin haastatteluun, minulle kerrottiin, että suosittelijani puhuivat minusta hyvää. Venäjällä tämä ei ole tärkeää, mutta täällä, jos on suosittelija, se lisää mahdollisuuksia saada työtä, Tiilikainen kertoo.
Paul Rodriguez, 31, vahvistaa Tiilikaisen sanat. Paul on valmistunut KAVAsta. Heti työharjoittelun päätyttyä hän sai kesätyön suuresta SYNLAB-yrityksestä.
Paul kertoo lähettäneensä sinne työharjoittelupaikkahakemuksia aiemminkin, mutta vastauksia ei ole tullut. Opiskeluaikanaan KAVAssa hän korjasi CV:n, laati työnantajalle pätevän kirjeen ja selvitti, kenelle kirje piti lähettää luettavaksi, jotta sitä ei lähetetä heti roskiin. Ja se toimi! Hänelle vastattiin heti ja tarjottiin työharjoittelupaikkaa.
– On käynyt ilmi, että emme usein edes tiedä, miten tehdä hyvä työhakemus. KAVA auttoi tämän korjaamisessa. En edes odottanut vastauksia muualta, koska halusin juuri tähän työpaikkaan.
Daria Mikhailova osallistui KAVA-koulutukseen vuonna 2021. Hän muistelee, että KAVA-projektin alkaessa hän oli jo läpäissyt useita haastatteluja Genelecissä, mutta vastauksia ei tullut. Sitten KAVAn opettajat kysyivät yritykseltä, olisiko Darian mahdollista saada työharjoittelupaikka. Ja hänet otettiin sinne.
– Kerroin siitä kurssilla. Opettajani auttoi järjestämään minulle työharjoittelupaikan KAVAsta. Eli lopulta pääsin sinne KAVAn ansiosta.
Suoritettuaan työharjoittelun Darialle tarjottiin työsopimusta Geneleciltä. Hän on yhä siellä töissä.
”Koulutus auttaa minua vahvistamaan ammattitaitoani” – yliopisto on yksi vaihtoehto KAVAsta valmistuneille
Viime vuoden KAVA-osallistuja Laraine Kaizer-Viazovtsev sai opiskeluaikanaan työharjoittelupaikan Joensuun konservatorion orkesterista. Sen jälkeen hän jäi useaksi kuukaudeksi soittamaan orkesteriin työsopimuksella.
– Koulutuksessa autettiin minua kirjoittamaan kirjeen ja järjestämään haastattelu konservatoriossa, ja ohjaajani KAVAssa oli kanssani itse haastattelussa. En olisi silloin pystynyt siihen yksin, Laraine sanoo.
Käsivarren kipujen vuoksi Laraine ei voinut jatkaa soittamista orkesterissa. Nyt hän työskentelee useita tunteja viikossa maahanmuuttajia auttavassa järjestössä ja antaa myös englannin kielen tunteja. Laraine toteaa, että opiskellessaan KAVAssa hän tajusi haluavansa opiskella lisää, ja että hän haluaa saada paikallisen koulutuksen voidakseen opettaa musiikkia lapsille eli työskennellä erikoisalallaan. Laraine Kaizer-Viazovtsev on ammattimuusikko. Kotona Yhdysvalloissa hän väitteli musiikin ja opettajankoulutuksen tohtoriksi.
– KAVA on avannut silmäni muille koulutusohjelmille. Ymmärrän, että suomalaiselle työnantajalle paikallisella koulutuksella on merkitystä, siihen luotetaan. Ja pidän tätä mahdollisuutena parantaa suomen kieltäni, kertoo Laraine.
Aldo Cuevas Salgado, 34, muutti Suomeen Venezuelasta kolme vuotta sitten. Hän kutsuu kielen oppimista tärkeimmäksi tavoitteekseen päästyään KAVAan.
– Ensin hyvää suomea, sitten työtä, hän sanoo.
Ammatiltaan Aldo on tradenomi, hän on työskennellyt logistiikka-alalla. Vuosi sitten hän tuli KAVA-koulutukseen parantamaan suomen kielen taitoaan. Aldo myöntää, että KAVA auttoi häntä ymmärtämään, että hän haluaa laajentaa osaamistaan logistiikan alalla ja saada insinöörin koulutuksen.
– Logistiikan alalla on kova kilpailu insinöörien ja tradenomien välillä. Minulla oli tradenomikoulutus, ja kun minulla on insinöörin koulutus, minun ei tarvitse kilpailla, minulla on molemmat alan koulutukset. Minulla oli suunnitelma jatkaa opiskelua jo ennen KAVAa. Työharjoittelun aikana ymmärsin, että minun on laajennettava koulutusalaani. Sillä hetkellä tajusin, että juuri koulutus auttaa minua vahvistamaan itseäni ja saamaan sitten korkeamman aseman alallani, Aldo kertoo.
Valitsi oman polkunsa – Yllättäviä päätöksiä KAVAsta valmistumisen jälkeen
Anastasia Lopintseva, 38, on asunut Kuopiossa kaksi vuotta. Kotimaassaan Kazanissa (Venäjä) Anastasia on toiminut alansa johtotehtävissä jo vuosia. Koulutukseltaan hän on arvopaperiasiantuntija.
Suomessa Lopintseva aloitti kielen opiskelun, ja vuotta myöhemmin hän tuli KAVAn kurssille. Anastasia sai työharjoittelupaikan Newicon-yhtiöstä. Siellä hän ymmärsin kaksi asiaa: ensinnäkin sen, että rahoitusalalla työskentely Suomessa ei juuri eroa Venäjästä, ja toiseksi sen, ettei hän ole valmis opiskelemaan uudelleen erikoistuakseen ja rakentamaan uraa alusta alkaen.
– Jotta minusta voi tulla suomalaisen yrityksen täysivaltainen talousjohtaja, minun täytyy oppia sujuva suomen kieli, jotta voin ymmärtää juridista rakennetta, veroasioita, ottaa yhteyttä vastapuoliin, pankkeihin, verotoimistoihin jne. Ymmärrän, että en voi omaksua tätä kaikkea lähitulevaisuudessa ja ryhtyä superasiantuntijaksi. Ymmärrän myös, että kehittymistä tarvitaan kaikkialla. Mutta 18-vuotiaana aloittaminen on eri asia kuin 38-vuotiaana aloittaminen, Anastasia Lopintseva sanoo.
Anastasia valitsi oman polkunsa. Hän päätti rekisteröidä yrityksensä ja alkoi tarjota konsulttipalveluja. Lopintseva on varma, että ilman kuukauden työharjoittelua, jonka hän onnistui saamaan opiskellessaan KAVAssa, hän ei olisi tullut tähän päätökseen.
– Iso plussa oli työharjoittelun laatu. Kyse ei ollut myyjänä olemisesta torilla. Eli meille annettiin mahdollisuus saada työharjoittelupaikka ammatissamme, nimenomaan omalla tasollamme. Olen mielettömän kiitollinen KAVAlle, että olin kuukauden ajan Newiconin talousosastolla. KAVAn työharjoittelun kautta ymmärsin, että minun on helpompi seurata yrittäjyyden polkua kuin luottaa nopeaan laadukkaaseen työllistymiseen, Lopintseva uskoo.
Kahden vuoden aikana KAVA-koulutukseen osallistui yli 30 henkilöä, joista valmistui 25. Vuonna 2021 KAVAsta valmistui 16 henkilöä. Tänä vuonna KAVAn koulutuksesta valmistuu 9 henkilöä lisää. KAVA-koulutus on kehitetty ja pilotoitu Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä MOKOMA-hankkeessa.
Teksti ja valokuvat:
Anna Jarovaja, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu