Kevään 2022 aikana Karelian sosionomiopiskelijat osallistuivat Sosiaali- ja työllisyysalan digipalvelut ja etäohjaus pitkien välimatkojen maakunnassa (SoTyDigi) -hankkeen toimintaan monien eri tehtäväantojen puitteissa. Opiskelijat tutustuivat sähköisiin palveluihin ja pohtivat digitaalista palveluohjausta toisen vuoden opinnoissaan Intensiivinen palveluohjaus –opintojaksolla. SoTyDigi-hankkeen toimeksiannossa sosionomiopiskelijoilta kerättiin tietoa siitä, mitä sosiaalialan ammattilaisten digitaidot ovat, ja miten digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään asiakastyön kentällä. Hanke toteutti kyselyn opiskelijoille asiakastyön harjoittelun päätyttyä keväällä 2022. Pienryhmä sosionomiopiskelijoita analysoi opiskelijakyselyn tulokset ja esitti kehittämisideoita digitaitojen vahvistamiseksi niin koulutuksen aikana kuin työelämässä.
Digitaalisia palveluja hyödynnetään asiakastyössä vaihtelevasti
Opiskelijakyselyyn vastasi 32 asiakastyön harjoittelussa ollutta sosionomiopiskelijaa. Puolet opiskelijoista koki, että asiakastyössä hyödynnetään digitaalisia palveluja hyvin tai melko hyvin.
Kyselyn tulosten perusteella Teams on eniten hyödynnetty sovellus työyhteisöissä. Teamsia käytettiin monipuolisesti erilaisissa palavereissa ja tapaamisissa erityisesti työyhteisön ja erilaisten verkostojen välillä, mutta joissakin paikoissa myös asiakastyössä etäohjauksen välineenä.
”Etäpäivätoiminta – asiakkaat pystyivät teamsissa osallistumaan päivätoiminnan ryhmiin.”
Tulosten perusteella vain muutama opiskelija koki asiakastyön harjoittelun aikana, että digiosaaminen työyhteisössä on hyvällä tasolla. Tällöin digi helpotti kiirettä arjessa ja teki työskentelystä sujuvampaa.
”Siitä on paljon etua ja asiat saa hoidettua nopeasti, ilman käyntiä paikan päällä. Työntekijät osasivat hyvin käyttää digitaalisia palveluita ja ohjata asiakasta.”
Kyselyn tulosten perusteella opiskelijat kokivat, että haasteita työyhteisöjen digitaalisuudessa aiheuttivat asiakkaiden sekä työntekijöiden osaamisen puute. Kaikilla asiakkailla ei ollut tarvittavia laitteita tai mahdollisuutta niitä hankkia. Vastauksissa tuli esille myös eri asiakasryhmien valmiudet ja mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluja. Joissakin tilanteissa asiakkaat itse toivoivat kasvokkain tapahtuvaa ohjausta etäohjauksen sijaan.
Digipalvelujen käytön ei välttämättä aina nähty tarvitsevan erityistä digiosaamista vaan ennemminkin myönteistä asennetta.
”Digitaalisuus oli luontevaa, käytettiin rohkeasti, vaikka ei kaikkea olisi osannutkaan, neuvottiin yhteisön kesken toisia.”
Suurimmaksi digitaalisuuden haasteeksi opiskelijoiden vastauksissa nousi työyhteisöjen asenne. Työyhteisöissä nähtiin kasvokkain tapahtuvan asiakastyön olevan ainoa oikea tapa ohjaukseen, eikä etäohjauksen nähty tuovan lisäarvoa työhön. Opiskelijat kokivat myös, että työntekijöiden välillä oli suurta vaihtelua siinä, kuka oli halukas markkinoimaan ja käyttämään digivaihtoehtoja ja kuka ei. Haasteita aiheuttivat myös selkeät ohjeistusten puutteet sekä riittämättömät resurssit harjoitella esimerkiksi uusien ohjelmistojen käyttöä ja tukea asiakkaita digitaalisten palvelujen käytössä.
”Työntekijän hyvä taito digipalveluihin ja sitä kautta ohjaamaan asiakasta sen käytössä. Joillain työntekijöillä ei ole digitaito suurta, joka näkyy työyhteisössäkin stressinä. Työntekijän pitäisi konkreettisesti olla läsnä ja käydä asiakkaan kanssa yhdessä kuinka digipalvelut toimivat.”
Opiskelijat toivovat asiakastietojärjestelmien käytön ja etäohjauksen harjoittelua
Kyselyn tulosten perusteella sosionomiopiskelijat suhtautuivat kahtiajakoisesti kysymykseen digiosaamisen vahvistamisesta loppuopintojensa aikana. Osa opiskelijoista koki, että asiakasryhmien ja työyhteisöjen erilaisuuden vuoksi niitä on vaikea yleisesti koulutuksessa huomioida. Samoin osa opiskelijoista totesi oman myönteisen asenteen täyttävän riittävän osaamisen tason.
”Olen työelämässäni saanut oppia digivalmiuksiin liittyen. Koen, että koulussa niitä on hankala harjoitella, koska tilanteet eivät ole aitoja, eivätkä välineet välttämättä ole samankaltaisia kuin työelämässä.”
Toisaalta osa opiskelijoista nosti tärkeäksi tärkeimpien digipalvelujen opettelun, sisältöihin tutustumisen ja harjoittelun.
”Käytännön harjoittelua eri ohjelmista ja ylipäätään tietoa digiohjauksen mahdollisuuksista.”
”Miten niitä voisi hyödyntää tehokkaasti asiakastyössä. Kokeileminen ja niiden harjoitteleminen tuntuisi tärkeältä, jotta sitä tulisi käyttäneeksi työelämässä.”
Käytännön harjoittelua toivottiin erityisesti asiakastietojärjestelmiin liittyen. Myös etäohjausta eri asiakasryhmien kanssa nähtiin tärkeäksi harjoitella jo koulutuksen aikana. Opiskelijoita pohditutti erityisesti vuorovaikutuksen toteutuminen ja asiakkaan motivointi etäohjaukseen.
Opiskelijoiden vastauksia analysoinut opiskelijapienryhmä koki, että kaikki sotealan opiskelijat hyötyisivät opintojen alussa suoritettavasta tieto- ja viestintäteknologian opintojaksosta. Sen nähtiin antavan hyvän pohjan perusdigitaitojen omaksumiseen, joita työelämässä tarvitaan kaikkialla. Opiskelijapienryhmä kaipasi myös tutustumista työelämässä käytettäviin järjestelmiin, esimerkiksi Mediatriin. Käytännön harjoittelun merkitystä ei voi liiaksi korostaa.
”Koulutuksen aikana meistä olisi tärkeää päästä harjoittelemaan asiakastyötä erilaisissa digiympäristöissä sekä kokeilemaan etäohjausta aidoissa asiakastilanteissa. Myös asiakkaiden ohjaamista erilaisten digipalveluiden käytössä olisi hyvä harjoitella. Vaikka itsellä olisi kuinka hyvät digitaidot, tulisi asiakkaita osata ohjata heidän taitonsa ja tarpeensa huomioiden.”
Opiskelijapienryhmä koki myös, että esimerkkien voimasta olisi paljon hyötyä. Kun opettajilla on hyvät digitaidot, ja he hyödyntävät rohkeasti digitaalisuutta opetuksessaan, myös opiskelijat rohkaistuvat sitä käyttämään.
Työelämässä tarvitaan puitteet digitaitojen kehittämiselle
Kyselyn vastauksissa opiskelijat nostivat esiin, että työelämän digitaitojen vahvistamiseksi tarvitaan yhtenäisiä ja selkeitä ohjeita työyhteisöille, työntekijöiden digikoulutuksen lisäämistä ja osaamisen kehittämistä sekä työyhteisöjen asennemuutosta.
”Mielestäni asenteen muuttamiseen tarvitaan nimenomaan koulutusta sekä sen myötä kehittyviä taitoja. Toiset tarvitsevat enemmän aikaa oppiakseen ja käyttäessään eri ohjelmistoja. Huomioidaanko tämä työelämässä vai oletetaanko, että kaikki suoriutuvat samassa ajassa?”
Kyselyn vastauksia analysoinut opiskelijapienryhmä sai pohtia myös luovia kehitysideoita työelämän digitaitojen vahvistamiseen. Opiskelijat nostivat kehitysideaksi mm. digitaitopassin ja digitukihenkilötoiminnan.
”Mielestämme työelämään voisi kehittää digitaitopassin, jonka avulla voitaisiin varmistua työntekijöiden digitaidoista. Koska digitalisaatio kehittyy koko ajan, voisi digitaitopassi olla voimassa esimerkiksi kaksi vuotta kerrallaan.”
”Pohdimme myös, että jokainen työyhteisö voisi nimetä työntekijöistään digitukihenkilön, joka tarvittaessa auttaa toisia. Jotta kaikkien työntekijöiden digitaidot vahvistuisivat, jokainen vuorollaan pääsisi toimimaan digitukihenkilönä. Digitukihenkilönä toimimisesta voisi saada pienen palkanlisän.”
Opiskelijapienryhmä näki tärkeäksi myös, että organisaatio mahdollistaa kouluttautumisen ja digitaitojen harjoittelun.
”Voisiko työntekijöillä olla kalenteriin varattu aika, jolloin he saisivat harjoitella esimerkiksi uusien ohjelmistojen käyttöä?”
Kun organisaatio luo hyvät puitteet digitaalisuudelle, motivoituvat työntekijät hyödyntämään digitaalisuutta ja kehittämään digitaitojaan. Samoja hyviä puitteita tarvitaan myös oppilaitoksiin, jotta tulevat ammattilaiset siirtyvät työelämään myönteisellä digiasenteella.
Kirjoittajat:
Tiia Koukkunen, 2. vuoden sosionomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Katja Sorjonen, lehtori, Intensiivinen palveluohjaus -opintojakson vastuuopettaja ja SoTyDigi-hankkeen kehittäjäopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu