Henkilö pitelee selkäänsä

Työnkeventimellä helpotusta hoitotyön siirtoihin

Osana Hyvinvointialan kumppanuuksilla vaikuttaviin palveluihin (VaPa) -hankkeen toimintaa on mahdollistettu mukana oleville yrityksille digitaalisia ja teknologisia kokeiluja. Kiinnostusta erilaisille kokeiluille kerättiin yrityskohtaisissa tapaamisissa ja hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa kartoittamalla, jonka jälkeen päästiin etsimään sopivia laitetoimittajia. Yhtenä esiin nousseita toiveista oli saada hoitoalan työntekijöille kokeiluun työnkevennin, jonka avulla parannetaan potilasergonomiaa ja saadaan kevennettyä fyysisiä siirtoja ja nostoja asiakastyössä.

Kokeiluun saatiin Meditas Oy maahantuoma ergonominen nostopuku, joka on sveitsiläisen yrityksen kehittämä The Auxivo LiftSuit®. Tämä malli tukee selkä- ja lantiolihaksia, kun nosto tapahtuu lantiotason alapuolelta tai kun työskennellään eteenpäin kallistetussa asennossa. Sen luvataan vähentävän 40–60 % selän kuormitusta eteenpäin liittyvissä nostotilanteissa. Kevyt, tekstiilirakenteinen työnkevenninliivi painaa 900 grammaa. (Auxivo 2021)

Työnkeventimiä on käytetty jo jonkin aikaa teollisuus- ja rakennusalalla, mutta vasta viime vuosina niitä on alettu ottaa käyttöön myös hoitotyössä. Tämän vuoksi esimerkiksi tutkittua tietoa juuri hoitotyön työnkeventimiin liittyen on julkaistu vielä verrattain vähän. Hoitoalalla ei ole yleensä ollut tarjolla työntekijän työtä helpottavia apuvälineitä, vaan apuvälineet ovat pääasiallisesti asiakkaiden käytössä. Näistä yleisimmät ovat henkilö- tai potilasnostin, liukulevyt, siirto- ja nostovyöt, erilaiset tuet, kahvat ja korokkeet. Muutaman vuoden takainen opinnäytetyö hoivarobotiikan aihealueelta ennusti hoivaan liittyvien teknologian kysynnän lähtevän nousuun maailmanlaajuisesti ja alalle tarvittavan myös suomalaisia hoivarobotiikan kehittäjiä (Autio 2019, 36).

Nainen seisoo huoneessa, naisen päällä valjaat ja liivit
Työnkevenninliivi Auxio LiftSuit® Katja Eskelisen päällä. Kuva: Piia Repo.

Pilottikohteet tehostetun palveluasumisen yksiköissä Keski-Karjalassa

Työnkevennin oli koekäytössä kolmessa Keski-Karjalassa toimivassa ikääntyneille tehostettua palveluasumista tarjoavassa yksikössä. Pilottikohteet olivat Kiteen Kesälahdella sijaitsevat Hoitokoti Annala ja Annalakodit, jotka ovat saman pihapiirin alueella, sekä Hoitokoti Aatos Tohmajärvellä. Yksiköissä työtä tehdään kuntouttavalla työotteella huomioiden asukkaan omat voimavarat. Tällä tavalla työskentelemällä on tarkoituksena säilyttää asukkaan oma toimintakyvyn ylläpitäminen mahdollisimman pitkään.

Hoitotyö muodostuu ikäihmisten asumisyksikössä pitkälti asiakkaan avustamisesta erilaisissa arkipäivän askareissa. Työssä tulee siirtoja, nostoja, kiertoliikkeitä, kannattelua ja staattisessa yhtäjaksoisessa asennossa työskentelyä esimerkiksi haavanhoitotilanteissa. Työnkevennin on sopiva myös sosiaali- ja terveysalalle, koska se antaa kevennystä etunojassa työskentelyyn esimerkiksi vuoteeseen hoito- sekä nosto-ja siirtotilanteisiin (Meditas Oy). Työnkeventimen käyttöä päästiin testaamaan yksiköissä useamman työntekijän kesken.

Kuormittavat tuki- ja liikuntaelimistön liikkeet ja asennot voivat olla työntekijän työkyvylle riski. Työnantajan tehtävänä on suunnitella työ niin, että työn tekeminen on turvallista ja terveellistä (Mänttäri & Rauttola 2021). Molemmissa työnkeventimen pilottityöpaikoissa työnantajat olivat innostuneita kokeilulle ja näin mahdollistamassa työntekijöiden työn helpottamista.  

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat työelämässä valitettavan yleisiä

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet koskettavat Suomessa yli miljoonaa henkilöä ja kustannusten suuruus vaihtelee 3–4 miljardin euron välillä. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat nouseva menoerä ja sairastavuuden ennuste on synkkä väestön ikääntyessä. Vuonna 2019 suurimman määrän alkavia sairauspoissaoloja aiheuttivat juuri tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuneet sairaudet, jotka myös aiheuttavat eniten yksittäisiä poissaoloja työpaikoilla. Vuoden 2019 aikana korvattiin sairauspäivärahoja tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi 225 miljoonalla eurolla. (Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry.)

Työnkeventimen käyttökokeilu sai innostuneen vastaanoton

Työnkeventimet otettiin pilottikohteissa vastaan innostuneella asenteella ja kiinnostuneina. LiftSuit-liiviin tottuminen sujui nopeasti, eikä päivän päätteeksi liivin olemassaoloa edes tuntenut. Pienen haitan aiheutti ainoastaan työntekijän omat wc käynnit, jolloin liivi oli riisuttava pois. Muutamia kommentointeja ja huomioita tuli asukkailta työntekijän päällä olevasta uudesta liivistä, ja osa asukkaista arvelikin työntekijän olevan lähdössä jopa laskuvarjohyppäämään. Myös asukkaat tekivät siis huomioita ja olivat kiinnostuneita työntekijöiden uudesta apuvälineestä.

Rakenteeltaan työnkevennin koettiin hieman liian massiiviseksi hoitotyöhön. Erityisesti suihkutustilanteissa hoitaja työvaatteiden lisäksi suojana on vedeltä suojaava esiliina sekä kumisaappaat. Tässä tilanteessa liivin olkainpehmusteen rakenne olisi saanut olla kevyempi ja hengittävämpää materiaalia. Tehtävissä, joissa oli perättäisiä nostoja, siirtoja ja pitkäkestoista etunojassa tapahtuvaa työskentelyä liivin antama tuki selälle koetiin konkreettisesti hyväksi.

Työkevenninliivi tukee selkä- ja lantiolihaksia, kun nosto tapahtuu lantiotason alapuolelta tai kun työskennellään eteenpäin kallistetussa asennossa. Katja Eskelinen testaa liiviä laatikon nostossa, Karelian Juha Jalovaara seuraa liivin toimivuutta.

Liivin hinta ja säätöjen hankaluus keskustelutti

Hankintahinnasta käytiin työpaikoilla keskustelua kokeilun aikana. Kertahankintana liivi on melko kallis, mutta vastapainona keskusteluun nousi työntekijän sairausloman aiheuttamat kulut, jotka voivat äkkiä nousta moninkertaisiksi. Lisäksi haasteeksi nousi liivin oikeat säädöt, kun liiviä vaihdettiin työntekijältä toiselle. Käytössä ollut liivi soveltui 165–190 cm pitkille, mutta palautteen myötä parhaiten liivin kokivat hyödyttäneen juuri pituudeltaan pisimmät työntekijät. Säätämiset ja liivin asetukset nostojen välissä ja muun työn ohessa aiheuttivat alkuun turhautumista. Mikäli työnkevenninliivit jalkautuvat yrityksiin hoitoalan työpaikoilla tulisi ehdottomasti saada hyvä, henkilökohtainen ohjaus liivin käyttöön. (Koti-Karjala 2022.) Kokeilujen aikana Meditas oli julkistanut kaksi uutta kokoa samasta LiftSuit työnkevenninliivistä. Uusina kokoina ovat S ja XL, joten mitoituksen osalta parannusta on tullut.

Kokeilu jatkuu Karelian koulutuksissa

Tällaisen kokeilumahdollisuuden myötä avartuu mahdollisuus hoitotyön kehittämiselle ja työn keventämiselle. Tulevat hoitotyön ammattilaiset pääsevät kokeilemaan työnkevenninliiviä Karelia-ammattikorkeakoulussa, kun sama liivi on kokeilussa hoitotyön- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoitteissa kampuksella. Hoitotyön työnteko muuttuu, kun uudet kokeilut juurrutetaan jo opiskeluvaiheessa tuleville hoitotyön tekijöille, ja he osaavat myöhemmin viedä uusia työntekoa helpottavia välineitä käyttöön myös työpaikoille.


Kirjoittaja:

Piia Repo, projektiasiantuntija, Hyvinvointialan kumppanuuksilla vaikuttaviin palveluihin -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Autio, T. 2019, Hoivarobotiikan hyödyntäminen ikääntyvien hoidossa. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905077920

Auxivo 2021. Liftsuit 2. https://www.auxivo.com/liftsuit

Koti-Karjala 2022. Ulkoisesta selkärangasta lisävoimaa selkälihaksille. 4.2.2022.

Meditas Oy. Auxio Liftsuit® nostopuku. https://www.meditas.fi/auxivo-liftsuit

Mänttäri S. & Rauttola A-P. 2021. Eksoskeleton, rakennustyön keventäminen ulkoisen tukirangan avulla. Työterveyslaitos. https://oma.tsr.fi/api/projects/6d594924-4091-4e6b-9996-9de65554163f/attachment/ec309c77-3121-4246-8fa3-5e18c599d233

Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry. https://suomentule.fi/