UpTech-hankkeen puitteissa toimivan Karelian robottilainaamon toiminta on jatkunut kesätauon jälkeen robottikoulutuksella Niittylahden koulussa. Tässä artikkelissa kerron kokemuksia pidetystä koulutuksesta. Pohdin myös, miten robottilainaamon toimintaa voisi kehittää edelleen.
Uptech-hankkeen yhtenä tavoitteena on tekniikan alan vetovoiman lisääminen. Tämän tavoitteen edistämiseksi Uptech-hankkeessa on aloitettu Karelian robottilainaamotoiminta, joka on lähtenyt hyvään käyntiin. Viime lukuvuonna robottilainaamo vieraili useissa kouluissa. Robottilainaamon aiempaa toimintaa on esitelty viime keväänä julkaistussa artikkelissa.
Robottilainaamon tämän syksyn ensimmäinen toimenpide oli vierailu Niittylahden koulussa, jossa ollaan aloittamassa robottikerhoa. Olin yhteydessä kouluun, ja robottikerhoa pitävät opettajat kutsuivat minut ilomielin kouluttamaan legorobottien perusteet koululle. Saimme hyvin sovittua yhteisen ajan torstai-iltapäivälle 29.9.22.
Pidin koulussa kolmen oppitunnin mittaisen legorobottikoulutuksen. Koulutukseen osallistui neljä opettajaa sekä yksitoista oppilasta. Koulutuksessa käytiin läpi robottien toiminnan perusteet, ohjelmointiympäristön toiminta, robotin liikuttaminen ja sensorien käyttö.
Näytin koulutuksen alussa hieman robottien ohjelmoinnin perusteita, mutta suurin osa ajasta käytettiin vapaamuotoisesti robottilainaamon harjoitusten tekemiseen. Oppilaat saivat robotit liikkumaan, ja suurin osa testasi myös robotin sensorien käyttöä. Myös koulutettavat opettajat harjoittelivat robottien ohjelmointia tehden samoja tehtäviä kuin oppilaatkin.
Koulutuksen jälkeen jätin kuusi legorobottia lainaan Niittylahden koululle. Niitä käytetään tämän lukukauden ajan koulun robottikerhossa ohjelmoinnin ja robotiikan perusteiden opetteluun.
Osa opettajista toivoi todistusta suoritetusta koulutuksesta, joten tein heille ilomielin myös sellaiset. Nyt robottilainaamolla on siis käytössään myös todistuspohja, jota käyttäen voidaan antaa todistus suoritetusta robottikoulutuksesta.
Robotit innostivat sekä nuoria että vanhempia oppijoita
Koulutus sujui mielestäni mukavasti alun pienistä teknisistä ongelmista huolimatta. Alakouluikäisillä korostuvat kokemukseni mukaan itse kokeileminen ja leikin kautta oppiminen. He eivät välttämättä jaksa pitkään seurata opettajajohtoista opetusta. Siten pidin opettajajohtoisen opetuksen määrän koulutuksessa varsin pienenä.
Itseopiskelua varten robottilainaamossa on laadittu tehtävämonisteita, jotka ohjaavat oppilaat mallikuvien kautta robottien ohjelmointiin. Tämän lisäksi oppijoiden avuksi on tehty videoita, jotka avustavat eteenpäin legorobottien ohjelmoinnissa. Näitä materiaaleja käyttäen koululaiset vaikuttivat tekevän tehtäviä innokkaasti.
Myös koulutettavat luokanopettajat tekivät tehtäviä aivan yhtä innokkaasti ja välillä jopa innokkaammin kuin nuoremmat opiskelijat. Tämä oli ihailtavaa heittäytymistä, ja toivon että myös he saivat koulutuksesta hyötyä oman opetuksensa tueksi.
Itse koen, että robottilainaamon koulutukset eivät ole kaikkein helpoimpia pidettäviä kouluttajan kannalta. Erityisesti ryhmän heterogeenisuus ja erilaiset pohjatiedot tuottavat kouluttajalle haasteita. Toivon kuitenkin, että koulutuksesta jäi kaikenikäisille opiskelijoille pääosin hyvä mieli, ja kaikki oppivat perusteet legorobottien ohjelmoinnista.
Koulutuksesta sain myös itse hyviä kokemuksia robottilainaamon toiminnan tueksi ja opin itse paljon kouluttajana. Kokonaisuutena koen, että koulutus meni pääosin hyvin, ja vaikutti siltä, että suurin osa opiskelijoista teki robottitehtäviä innokkaasti.
Robottilainaamon toimintatapojen kehittämistä jatketaan
Vieraillessani Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssissa Hämeenlinnassa lokakuun alussa 2022 jutustelin Loimaan kaupungin robotiikkalainaamon väen kanssa. Loimaan robotiikkalainaamo toimii samalla periaatteella kuin Karelian robottilainaamo. Heidän lainaamonsa on ollut toiminnassa jo viisi vuotta, ja he ovat saaneet hiottua käytänteitä toimiviksi.
Sain ITK-konferenssissa Loimaan väeltä hyviä vinkkejä robottilainaamon toiminnan tueksi. Heillä on tällä hetkellä jonkin verran kattavampi koulutusmateriaali kuin Karelian robottilainaamolla. Valitettavasti Karelian robottilainaamon robotit ovat eri versioita kuin Loimaan robotiikkalainaamon robotit. Siten emme voi Kareliassa suoraan hyödyntää Loimaan robotiikkalainaamon materiaalia.
Tarkoituksemme on kuitenkin perehtyä Loimaan robottilainaamon materiaaleihin. Niistä voimme saada ideoita, joita hyödyntää myös Karelian robottilainaamon materiaalin kehittämiseen tulevaisuudessa.
Pyrimme kartoittamaan myös muita legorobotiikka-alan toimijoita. Pohjois-Karjalassa ainakin Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksella on legorobotteja, joita he lainaavat kouluille. Nämäkin robotit ovat kuitenkin eri versiota kuin Karelian robottilainaamon robotit, joten myöskään LUMA-keskuksen kanssa yhteisen opetusmateriaalin käyttö ei ole mahdollista. Myös monella koululla ja oppilaitoksella on omia robotteja, joita käytetään opetuksessa tai erilaisissa kerhoissa opettajakunnan osaamisen ja pedagogisen näkemyksen mukaan.
Peruskoulun opetussuunnitelman mukaan ohjelmointia tulisi opettaa jo peruskoulusta alkaen, ja legorobotit soveltuvat tähän tehtävään mainiosti. Vaikuttaakin siltä, että legorobotit ovat tulleet pysyväksi osaksi suomalaisten oppilaitosten tietotekniikkaopetusta. Peruskoulun robottipedagogiikalle on myös pyritty kehittämään yhteisiä käytänteitä ja verkostoja. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Innokas-verkosto koordinoi valtakunnallisia robottiturnauksia.
Opettajien täydennyskoulutus robotiikkaan ei kuitenkaan ole vielä järjestelmällistä, ja robotiikan opiskelu riippuu usein opettajan omasta innostuksesta. Yhteistyön lisääminen ja esimerkiksi yhteisten robottioppimateriaalien luonti kaipaavat vielä jatkokehittämistä.
Yksi mielenkiintoinen kehityskohde robottilainaamon toiminnalle voisi olla koulutusten tarjoaminen suoraan peruskoulun opettajille. Muutaman tunnin koulutuksessa opettajat saisivat perustiedot legorobotiikasta sekä siitä, miten legorobotteja voi käyttää oman opetuksen apuna ohjelmoinnin opetuksessa.
Kirjoittaja:
Panu Ojala, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
