Kareliassa aloitettiin lukukauden alussa vapaaehtoisten matematiikan laskupajojen pilotointi. Pilottiryhmänä toimivat tänä syksynä aloittaneet talotekniikan opiskelijat. Laskupajat saivat hyvää palautetta, ja pilotointia jatketaan myös loppusyksynä. Rahoitus pajatoiminnalle on alustavasti sovittu myös ensi lukuvuodelle.
Mikä ihmeen laskupaja?
Matematiikan osaamisen taso on laskenut kautta koulukentän. Lasku on jatkunut jo parinkymmenen vuoden ajan. Olen esitellyt tätä osaamistason laskua aiemmassa artikkelissani Tukikursseista apua matematiikan haasteisiin.
Karelia-ammattikorkeakoulussa toteutettiin tänä syksynä matematiikan lähtötason testaus. Testin tuloksia on esitelty yhteistyössä Karelian matematiikan opettajien kanssa kirjoitetussa artikkelissa Uusia tukitoimia pilotoidaan matematiikan taitojen opiskelussa.
Lähtötasotestin tulosten perusteella päätettiin aloittaa laskupajatoiminnan pilotointi osana ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijoiden matematiikan ensimmäistä kurssia. Pilottiryhmäksi valikoituivat Kareliassaa tänä syksynä aloittaneet talotekniikan opiskelijat.
Aloittaville talotekniikan opiskelijoille merkittiin Peppi-kalenteriin viikoittainen 60 minuutin tunti vapaaehtoisen laskupajan nimellä. Pajatoiminta esiteltiin ensimmäisillä matematiikan tunneilla, ja pajatoiminnan korostettiin olevan täysin vapaaehtoista. Ensisijaisesti pajan kerrottiin olevan tarkoitettu opiskelijoille, jotka kokivat että heidän matemaattiset taitonsa kaipaavat lisäharjoitusta. Pajaan osallistumisen kerrottiin kuitenkin olevan sallittua myös kaikille halukkaille.
Laskupajojen käytännön toteutus
Toimin laskupajatunneilla opettajana. Laskupajatunneilla pidin alkuun lyhyen intron käsiteltävästä aiheesta, ja tämän jälkeen opiskelijat saivat laskea vapaavalintaisia tehtäviä. Pajojen introjen aiheet oli valittu yhteistyössä talotekniikalle matematiikkaa opettavan opettajan kanssa.
Ennen viikkoa 42 laskuharjoituspaja kokoontui seitsemän kertaa. Pajojen introt käsittelivät insinöörimatematiikan ensimmäisiä aiheita. Introjen aiheet olivat luvuilla laskeminen, peruslaskutoimitukset, murtoluvut, potenssit, neliöjuuri, kirjainlaskenta, yhtälö, sanallinen yhtälö ja suureyhtälö. Pajoissa laskettiin pääosin käsin, mutta muutamalla viimeisellä tunnilla harjoiteltiin myös hieman NSpire-laskimen käyttöä.
Jokaiseen aiheeseen oli intron lisäksi tarjolla varsinaisia kurssitehtäviä helpompia tehtäviä. Alkuun opiskelijat tekivät paljon näitä helpotettuja tehtäviä, mutta viimeisillä pajakerroilla he pystyivät jo pääosin tekemään varsinaisia matematiikan tai fysiikan kurssitehtäviä. Siten viimeisillä pajakerroilla helpotetuille tehtäville ei ollut enää juurikaan tarvetta.
Pajassa eri kerroilla paikalla olleiden opiskelijoiden määrä vaihteli kolmen ja yhdeksän välillä keskiarvon ollessa kuusi opiskelijaa. Tämä on 15% talotekniikalla aloittaneista 39 opiskelijasta. Määrä oli tyydyttävä, toki enemmänkin opiskelijoita olisi pajassa voinut käydä. Toisaalta maltillinen osallistujamäärä mahdollisti jokaisen opiskelijan yksilöllisen neuvomisen heidän pohtimissaan tehtävissä, mikä oli pajan tarkoituskin.
Opiskelijoiden intoon käydä laskupajassa vaikutti myös pajan ajallinen sijoittuminen yleensä iltapäivään oppituntien jälkeen. Erityisesti perjantai-iltapäivälle tai kello 16 jälkeen sijoitetut paja-ajat eivät houkutelleet suurta yleisöryntäystä.
Hyvää palautetta pajoista
Ainakin opettajan silmiin vaikutti silti, että pajassa käyvät opiskelijat olivat hitsautuneet keskenään mukavaksi tiimiksi. Opiskelijat kyselivät tehtävissä rohkeasti apua, ja tekivät myös hienosti yhteistyötä toistensa kanssa auttaen toinen toisiaan.
Paikalla olleiden opiskelijoiden palaute laskupajoista oli positiivista. Kyselin viimeisillä kokoontumiskerroilla, toivotaanko pajoille jatkoa. Moni toivoi jatkoa, ja yksi opiskelija ilmoitti että laskupajatoiminta voisi jatkua vaikka neljänteen opiskeluvuoteen saakka. Tämän lisäksi yksittäisen laskupajan kestoksi toivottiin pidempää kuin 60 minuuttia.
Opettajan silmiin 60-minuuttinen tunti oli hyvä kesto pajalle. Missään vaiheessa laskupajaa ei päässyt minkäänlainen puutuminen iskemään, ja osa opiskelijoista jatkoi laskemista myös ohjatun laskupajan jälkeen. Laskupaja toimi mielestäni hyvin myös ryhmäyttävänä tuntina. Huomasin koulun käytävillä kulkiessani, että pajassa käyneet opiskelijat laskivat myös laskupajojen ulkopuolella toisinaan matematiikkaa yhdessä.
Laskupajatoiminnan jatkoa pohditaan
Laskupajatoiminnan pilotti tapahtui tänä syksynä Uptech-hankkeen rahoituksella. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan ensi syksynä laskupajatoiminta laajenee talotekniikan lisäksi muille tekniikan aloille Vauhtia opintoihin -hankkeen rahoituksella.
Tämän syksyn laskupaja oli merkitty kaikkien talotekniikan opiskelijoiden Peppi-kalenteriin vapaaehtoisen laskupajan nimellä. Yksi tapa kehittää pajatoimintaa voisi olla laskupaja-aikojen vakiinnuttaminen esimerkiksi tietyille ilta- tai aamupäiville muutaman kerran viikossa. Tällöin pajaa voisi hyvin markkinoida kaikille tekniikan aloittaville opiskelijoille heti opintojen alussa, eikä sitä tarvitsisi erikseen merkitä opiskelijoiden Peppi-kalentereihin.
Pilottimuotoinen laskupajatoiminta jatkuu talotekniikan opiskelijoiden tänä syksynä aloittaneelle ryhmälle Uptech-hankkeen rahoittamana toistaiseksi. Katsomme tarpeen laskupajatoiminnan jatkolle loppusyksyn ajan aina muutama viikko kerrallaan.
Kirjoittaja:
Panu Ojala, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Monstera
