Nykyään puhutaan paljon kansainvälisestä rekrytoinnista. Erityisesti sen tarpeesta. Työvoima loppuu Suomesta ja väestörakenne on vinksallaan. Jotakin on keksittävä. Ratkaisuksi esitetään usein työperäistä maahanmuuttoa. Sitäkin tarvitaan.
Usein kuitenkin mietityttää, miksi lähteä merta edemmäs kalaan. Kalaisat vedet täälläkin on. Karelia-ammattikorkeakoulussa on parisataa kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Heistä suuri osa haluaa jäädä töihin Joensuuhun ja muualle Pohjois-Karjalaan. He tekevät opintojensa aikana paljon töitä tämän eteen: opiskelevat omaa alaansa, suomen kieltä ja suomalaisia työelämä- ja työnhakutaitoja. Silti harva pääsee paikallisille työmarkkinoille.
Jo harjoittelupaikat ovat kiven alla. Jokaisen ammattikorkeakouluopiskelijan tutkintoon kuuluu työharjoittelujakso. Ilman sen suorittamista opiskelija ei valmistu. Jos alueelta ei löydy harjoittelupaikkaa, suorittaa opiskelija harjoittelunsa joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Sinne he sitten työllistyvät ja jäävät. Työharjoittelu on nimittäin monesti se kuuluisa jalka oven väliin. Harjoittelupaikastani minäkin sain ensimmäisen ”oikean” työni.
”Meillä ei puhuta englantia”, ”työtehtävät vaativat erinomaisen suomen kielen taidon”, ”asiakkaat eivät ole tottuneita ulkomaalaisiin työntekijöihin” ja ”en tiedä, onko organisaatiomme valmis tällaiseen muutokseen”. Tässä liuta perusteluita, joita kuullaan harjoittelupaikkoja kysellessä. Jos ylipäätään mitään viitsitään vastata.
On helpompaa sanoa ei kuin miettiä, miten harjoittelun toteuttaminen olisi mahdollista. Työnantajien on aika katsoa peiliin, olla kaukaa viisaita ja ottaa askeleita kohti monimuotoisempaa työelämää. Nyt on korkea aika ratkaista, miten työpaikoilla saadaan hommat hoidetuksi myös kehittyvällä kielitaidolla. Vaalitaan rallienglantia ja -suomea. Työelämässä vaadittava kielitaito kehittyy nimenomaan työpaikalla. Tukea ja koulutusta osaamisen kehittämiseen on tarjolla paljon.
Väitän, että on yritykselle helpompaa saada pitkäaikainen työntekijä kansainvälisestä opiskelijasta kuin pelkän työn vuoksi Suomeen muuttajasta. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat tuntevat alueen, heillä on tuore osaaminen ja todellinen tahtotila rakentaa elämänsä ja uransa täällä. Lisäksi heillä on suomalainen koulutus. Sitäkös vasta Suomessa arvostetaan.
(Kolumni on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 12.11.2022)
Taru Väisänen
Projektiasiantuntija