Jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjottimen rakentaminen on alkanut ns. non-formaalin ja informaalin koulutuksen/tarjonnan pilotilla. Hämmennystä on herättänyt se, mitä tällä nimihirviöllä tarkoitetaan ja millaista koulutustarjontaa käytännössä on tarjottimelle tarkoitus viedä.
Monta mutkaa suoristaen voidaan non-formaalia koulutusta kuvata yksinkertaisimmillaan näin. Kyseessä on suunniteltu ja tavoitteellinen koulutus, joka ei johda tutkintoon ja sitä ei mitata opintopisteillä. Tyypillinen esimerkki voisi olla tuntiperustainen täydennyskoulutus.
Informaali koulutustarjonta puolestaan ei sisällä järjestettyä opetusta, vaan se on vapaamuotoista tiedon ja taidon opiskelua esimerkiksi ystävien tai työkavereiden kanssa. Informaali koulutustarjonta on tarkoitettu oppijoiden itseopiskelun tueksi. Webinaariin osallistuminen tai podcastin kuuntelu ovat informaalisesta tarjonnasta esimerkkejä.
Non-formaali ja informaali koulutustarjonta jäävät helposti piiloon korkeakouluissa eikä niitä tähän mennessä ole tunnistettu osaksi jatkuvaa oppimista. Korkeakouluissa kuitenkin järjestetään paljon kaikille avoimia tapahtumia, webinaareja, tuotetaan ääni-, kuva- ja muuta materiaalia sekä julkaisuja, jotka edistävät tietojen ja taitojen oppimista. Tällaista osaamista kehittävää tarjontaa ei kuvata tai mitata opintopisteillä. Tämä tekee eron opintopisteytettyyn eli formaaliin koulutustarjontaan.
Yksi konkreettinen esimerkki Karelian informaalisesta koulutustarjonnasta on Muisti ja työ -hankkeessa tehty podcast-sarja, jonka ensimmäisessä jaksossa pohditaan työikäisten muistisairauksia.
Kirjoittaja erikoissuunnittelija Mervi Lätti