Yksilöiden ongelmat ovat tänä päivänä entistä laajempia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan usean eri osa-alueen asiantuntijan osaamista. Tietomäärän ja osaamisvaatimusten kehittyessä sekä kasvaessa kukaan asiantuntija ei voi yksin hallita koko kokonaisuutta. Tarvitaan eri alojen osaajien tiimi, joiden toiminnan keskiössä on yksilö. (Isoherranen 2012.) Suomessa fysioterapeutit toimivat tällä hetkellä varhaiskasvatusympäristössä usein vain konsultaatioroolissa tai yksilöasiakkaan terapioissa (Lukkarinen & Pekkola 2021). Tässä artikkelissa kuvaamme Karelia-ammattikorkeakoulun toimintamallia, jossa opiskelijat pääsevät suorittamaan käytännön harjoitteluaan varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä joensuulaisissa päiväkodeissa.
Kohti moniammatillista varhaiskasvatusta – fysioterapeutti osana tiimiä
Iso osa (77%) 1-6 –vuotiasta lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen (Säkkinen ja Kuoppala 2021), jonka vuoksi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä olisi hyödyllistä kohdentaa varhaiskasvatusympäristöihin. Varhaiskasvatuslaki (2018) edellyttää, että kunnan on varhaiskasvatusta järjestettäessä toimittava yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, mukaan lukien terveydenhuollosta vastaavat henkilöt. Fysioterapeutti on laillistettu terveydenhuollon ammattilainen, jonka ydinosaamiseen kuuluu eri ikäisten asiakkaiden terveyden, liikkumisen ja toimintakyvyn edistäminen, palauttaminen ja ylläpitäminen (Suomen fysioterapeutit 2016).
Lasten ja nuorten ylipainosta on tullut merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Varhaiskasvatusikäisistä pojista 26 % ja tytöistä 16 % saavuttivat ylipainon rajan vuonna 2021. Tutkimuksien mukaan noin 55 % lihavista lapsista on myös nuorena lihavia, ja heistä noin 80% on lihavia myös aikuisena. Lasten lihavuuden taustalla on useita selittäviä tekijöitä, ja lihavuuden ehkäisemiseksi tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. (Vuorenmaa, Mäki & Kauppila 2022.) Fysioterapeutin ydinosaamiseen kuuluu terveyden edistäminen jokaisessa ikäryhmässä (Suomen fysioterapeutit 2016). Yksi ylipainon riskitekijä on vähäinen liikkuminen. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan lasten pitäisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä (UKK-instituutti 2021). Kuitenkin vain 48,4 % 4-vuotiasta liikkuu suosituksen mukaisesti kotioloissa (Vuorenmaa 2019).
Varhaiskasvatuslaki (2018) määrittää useita tavoitteita, johon fysioterapeutilla olisi asiantuntijana osaamista. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on mm. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset. Tavoitteena on myös toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. (Varhaiskasvatuslaki 2018.) Erilaiset ryhmille ja yksilöille suunnatut terveyttä edistävät ohjausmenetelmät ovat yksi fysioterapian ydinosaamisen aloista. Fysioterapeuttiseen ohjaamiseen kuuluu myös asiakkaan lähipiirin ohjaus. (Suomen fysioterapeutit 2016.) Fysioterapeutin osaamiseen kuuluu kokonaisvaltaisen kehittymisen arvioiminen sekä tukeminen erilaisten menetelmien avulla, jolloin toiminta voidaan toteuttaa lapsen iän ja kehityksen mukaisesti.
Kareliassa aloitettiin lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen harjoittelu osana opetussuunnitelmaa syksyllä 2021. Opiskelijat suorittavat harjoittelua 12 viikon ajan, kaksi päivää viikossa (Mustonen & Issakainen 2021). Keväällä 2022 toimintaan otettiin mukaan kaksi varhaiskasvatuksen yksikköä. Näin mahdollistettiin opiskelijoille moniammatillinen harjoittelu varhaiskasvatuksen työympäristössä. Varhaiskasvatuksen järjestäjä ja tuottaja voivat kehittää toimintaansa yhteistyössä korkeakoulujen kanssa (Varhaiskasvatuslaki 2018). Karelia-ammattikorkeakoulun ja Joensuun varahaiskasvatuksen on tarkoitus kehittää jatkossakin moniammatillista harjoittelua.
Fysioterapeuttiopiskelijan rooli ja työtehtävät varhaiskasvatuksessa opiskelijan silmin
Harjoittelumme toteutui syksyllä 2022, jolloin mukana harjoittelussa oli yhteensä kolme Joensuun alueen päiväkotia. Yhtenä tavoitteenamme harjoittelun aikana oli havainnoida 4-6- vuotiaiden motorista kehittymistä ja tuoda varhaiskasvatuksen henkilökunnalle tietoa siitä, miten eri ikäryhmien motorista kehittymistä voisi tukea. Harjoittelussa osallistuimme aktiviteettien ja liikuntatuokioiden suunnitteluun sekä ohjaamiseen. Pääsimme harjoittelun aikana seuraamaan ja havainnoimaan paljon muun muassa leikkiä ja varhaiskasvatuksen arkea, jossa hyvin huomasi lasten erilaiset tarpeet ja kasvun vaiheet. Ohjasimme erityistä tukea tarvitseville lapsille erilaisia tuokioita varhaiskasvatuksen henkilökunnan toiveiden mukaan. Etsimme myös henkilökunnalle lisätietoa motorisen kehityksen tukemisesta. Harjoittelun aikana pidimme yhden temppurata-tapahtuman ulkona, jossa lapset pääsivät haastamaan omia motorisia taitojaan.
Lukkarinen & Pekkola (2021) ovat selvittäneet opinnäytetyössään fysioterapeutin roolia varhaiskasvatuksessa. He haastattelivat kahta lasten parissa toimivaa fysioterapeuttia, Kangasalta ja Tampereen kaupungilta, ja sekä yhtä varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastateltavat fysioterapeutit kumpikin kiertelivät päiväkoteja ja toteuttivat yksilöterapiaa lapsille. Toinen haastateltavista fysioterapeuteista kertoi, että fysioterapeutin rooli varhaiskasvatuksessa on päiväkodeissa kiertäminen ja tukena sekä apuna oleminen varhaiskasvatuksen henkilökunnalle. Varhaiskasvatuksen opettaja kertoi haastattelussaan, että hänen mielestään fysioterapeutin rooli ei ole kovin näkyvä varhaiskasvatuksen arjessa. Opettajan mukaan myös fysioterapeutin rooli varhaiskasvatuksessa on vielä melko epäselvä ja siksi myös näkymätön. Kyselyn mukaan monet kokivat puhe- ja toimintaterapeuttien roolin fysioterapeutteja näkyvämpänä osana varhaiskasvatuksen arkea. (Lukkarinen & Pekkola 2021.) Huomasimme itsekin puhe- ja toimintaterapeutin roolin olevan näkyvämpi varhaiskasvatuksen arjessa. Fysioterapeutteja päiväkodissa kävi vain erityisen tuen lapsilla tekemässä yksilöterapiaa.
Kyselyn mukaan monet kokivat, että fysioterapeutti olisi hyvä olla näkyvämpi osa varhaiskasvatuksen arkea esimerkiksi antamalla ohjausta, vinkkejä ja neuvontaa lapsen kehityksen tukemisessa. Kyselyssä selvisi, että fysioterapeuttia kaivattaisiin osaksi varhaiskasvatuksen arkea ja niin, että voisi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä. Fysioterapeutti voisi olla mukana myös suunnittelemassa toimintaa ja aktiviteetteja. Kummankin haastateltavan fysioterapeutin mielestä olisi tärkeää päästä seuraamaan lapsen vapaata leikkiä, jotta huomaisi sitä kautta lapsen mahdolliset toimintakyvyn poikkeamat tai puutteet helpommin. Myös työergonomian ohjaukseen fysioterapeutti koettiin hyödylliseksi. (Lukkarinen & Pekkola 2021.)
Lukkarisen & Pekkolan (2021) opinnäytetyössä kummatkaan haastatellut fysioterapeutit eivät nähneet järkevänä sitä, että fysioterapeutti toimisi kokopäiväisenä osana päiväkodin henkilökuntaa. Heidän mielestänsä olisi tarpeen palkata kaupungeille kaksi fysioterapeuttia varhaiskasvatuksen tueksi, yksi päivystämään ja toinen kiertämään. Fysioterapeutin roolissa pysyminen oli meillekin harjoittelussa ajoittain haastavaa työntekijöiden uupumisen vuoksi, kun apukäsille päivittäisissä toiminnoissa oli tarvetta.
Harjoittelumme aikana fysioterapeutin rooli varhaiskasvatuksessa herättikin keskustelua ja huomasimme, että moni varhaiskasvatuksen henkilökunnasta oli kiinnostunut osaamisestamme ja siitä, miten sitä voitaisi parhaalla mahdollisella tavalla harjoittelun aikana hyödyntää. Toteutimme esimerkiksi harjoittelun aikana päiväkodin henkilökunnalle asiantuntijaluennon ’’Lapsen alaraajojen normaali kehitys ja kasvu’’. Valitsimme aiheen, sillä useaan otteeseen kuulimme päiväkodin henkilökunnalta huolen, kuinka jollakin lapsella oli pihtipolvet ja kuinka lapset istuivat paljon W-istunnassa. Päivitimme henkilökunnan tietoa alaraajojen normaalista kasvusta ja variaatioista eri ikäkausien aikana. Keskustelimme myös paljasjalkakenkien käytöstä ja vaikutuksista. Päiväkodin henkilökunta oli huomannut jo monella lapsella paljasjalkakenkiä ja mielenkiinto niiden talvikäyttöön nousi heiltä.
Pehkonen & Peltomaa (2020) toteuttivat opinnäytetyössään tunnetaitoradan 5–6-vuotiaille lapsille motorisin keinoin. Palautteen mukaan tuokiot olivat olleet lapsille todella hyödyllisiä ja osa lapsista olivat jopa oppineet sanoittamaan paremmin tunteitaan. (Pehkonen & Peltomaa 2020.) Myös Issakova & Ronkainen (2020) toteuttivat opinnäytetyössään rentoutusradan 4–5-vuotiaille lapsille psykofyysistä fysioterapiaa mukaillen. He halusivat selvittää, millaiset rentoutumisharjoitukset toimivat kohderyhmälle. Rentoutusharjoitukset perustuivat liikkeeseen, kosketukseen, kuuntelemiseen- ja katsomiseen. Harjoitukset tuottivat suurimmaksi osaksi hyviä tuloksia kohderyhmällä. (Issakova & Ronkainen 2020.) Fysioterapeutti voisi siis olla myös osana lasten rentoutumishetkiä ja ohjata varhaiskasvatuksen henkilökuntaa erilaisiin toimiviin rentoutusharjoituksiin. Mekin havaitsimme harjoittelussa, että fysioterapeutin rooli varhaiskasvatuksessa voi olla hyvin moninainen.
Harjoittelun käytänteiteä voi vielä kehittää
Ensimmäisenä fysioterapeuttiparina kyseisessä päiväkodissa käytimme aikaa harjoitteluympäristöön ja henkilökuntaan tutustumiseen ja fysioterapeuttiopiskelijan toimenkuvan rakentamiseen. Kiersimme harjoittelun aikana jokaisessa päiväkodin ryhmässä, joka teki harjoittelusta hieman pirstaleisen. Jatkossa suosittelisimme harjoittelun aikana tutustuttavaksi maksimissaan kolmeen ryhmään. Näin ehtisi paremmin tutustua lapsiin ja tunnistaisi paremmin oman roolin ja tarpeen näissä ryhmissä. Kehittämiskohteina harjoittelusta nousi esille myös tarkka harjoittelutavoitteiden asettelu jo ennen harjoittelua tai harjoittelun alussa.
Kirjoittajat:
Hilppa Mustonen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Maiju Issakainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Olga Asikainen, fysioterapeuttiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus –moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0
Issakova, D. & Ronkainen, A. 2020. Psykofyysinen fysioterapia varhaiskasvatuksessa–rentoutusharjoitusopas 4–5-vuotiaille. Opinnäytetyö. Opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101221266
Lukkarinen, S. & Pekkonen, L. 2021. Fysioterapeutin rooli lapsen motorisen kehityksen tukijana päiväkodissa: kyselytutkimus varhaiskasvatuksen työntekijöille. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112020805
Mustonen, H. & Issakainen, M. 2021. Uusi harjoittelumalli fysioterapiakoulutukseen. https://www.karelia.fi/2021/12/uusi-harjoittelumalli-fysioterapiakoulutukseen/ Pulssi-portaali. Karelia-ammattikorkeakoulu.
Pehkonen, E. & Peltomaa, N. 2020. Lasten tunnetaitojen tukeminen motorisin keinoin. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714387
Suomen fysioterapeutit 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen.
Säkkinen, S. & Kuoppala, T. 2021. Varhaiskasvatus 2020. Tilastoraportti 32/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092747152
UKK-instituutti. 2021. Alle kouluikäisten liikkumisen suositukset. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/alle-kouluikaisten-liikkumisen-suositukset/
Varhaiskasvatuslaki. 2018. Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540
Vuorenmaa, M. 2019. Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018. Tilastoraportti 10/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050214035
Vuorenmaa, M., Mäki, P. & Kauppala, T. 2022. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2021. Tilastoraportti 36/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092259888
Artikkelikuva: Yan Krukov