William ja Ester Otsakorven Säätiö on tärkeä Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyökumppani ja rahoittaja. Säätiö edistää ja tukee Kymenlaakson sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella koulutusta ja yritystoimintaa monipuolisesti. Säätiö jakaa vuosittain apurahoja Karelian opiskelijoille ja henkilökunnalle ulkomaan vaihtoihin ja harjoitteluihin sekä opinnäytetöihin. Lisäksi säätiö rahoittaa kehittämishankkeita tietyissä, valituissa teemoissa kuten työelämäyhteistyö, työllistymisen edistäminen ja uudet ideat kansainvälistymiseen. Säätiö on tukenut myös Karelian henkilöstön väitöskirjatutkimusta sekä lahjoittanut rahoitusta uusien yliopettajatehtävien perustamiseen. Yhteistyö säätiön kanssa on vuorovaikutteista, joustavaa ja mutkatonta.
Säätiön tavoitteena on tukea toiminta-alueensa opiskelijoita sekä sellaisia kehittämishankkeita, joilla saadaan aikaan nimenomaan opiskelijoita hyödyttäviä uudistuksia. Kareliassa on kehitetty säätiön tuella pitkäkestoisesti mm. opiskelijayrittäjyyttä, Draft-konseptia, opiskelijoiden työelämäyhteyksiä sekä opinnäytetyö-, harjoittelu- ja uraohjausta.
Koulutusten uudistumista ja profiloitumista säätiö on tukenut rahoittamalla pitkäkestoisesti yliopettajatehtäviä ikäosaamiseen, yrittäjyyteen ja ICT-koulutukseen liittyen.
Säätiön toiminnanjohtaja Mari Obeng oli Karelian vieraana 16.-20.1.2023 tutustumassa Karelian toimintaan ja kehitettyihin toimintamalleihin. Tässä artikkelissa Mari kertoo kokemuksistaan ja näkemyksistään vierailuviikon aikana.
Kokemuksia Karelian vierailuviikosta
Ensinnäkin tuhannet kiitokset, että sain viikoksi tulla tutustumaan Kareliaan. Oli helppoa tulla paikalle, kun kaikki oli valmiiksi järjestetty. Sopivasti sattui henkilökunnan perehdytyskin heti maanantai-aamuksi. Vähän veikkailin, että se oli yksin minua varten, mutta en se ollut vain minä – oli siellä onneksi muitakin. Aamulla ensimmäisenä sain lapun kaulaani ja vihreän hupparin päälleni, joiden myötä soluttautuminen onnistui lähes täydellisesti. Tosin taisin jäädä hyvin pian kiinni kahden opiskelijan kysyessä luokkansa sijaintia.
Karelia tuntui työyhteisönä oikein mukavalta ja leppoisalta. Löytyi paljon intoa ja innovatiivisuutta, halua palvella niin opiskelijoita kuin maakunnan tarpeita. Tässä mielessä Karelian strategia on hyvin sisäistetty: kestävää elinvoimaa.
Toki isossa organisaatiossa on myös haasteensa. Ammattikorkeakoulujen rahoituspohja tarjoaa haasteita talouden suunnittelulle. Toisaalta se todella kannustaa saamaan opiskelijat valmistumaan, vaikka tulos rahoituksessa näkyy aikamoisella viiveellä. Hyvän ensimmäisen oppitunnin tästä sain jo perehdytyksessä.
Toisena mielenkiintoisena ja varmastikin ikuisena kehityskohteena kaikissa organisaatioissa on sisäinen viestintä. Kareliassakin pohdittiin miten saada muut koulutusalat tietoisiksi siitä mitä toisella alalla ja hankkeissa tehdään, ettei pyörää tarvitse keksiä uudestaan. Pääsin onnekseni mukaan viestimään heti ensimmäisenä päivänä henkilöstökokouksessa. Olin rehellisesti hämmästynyt sen osanottajamäärästä. Parhaimmillaan taisi mukana olla 294 osanottajaa, ja vain tunteja aiemmin olin saanut kuulla henkilöstömäärän olevan jotakuinkin 330! Vaikka kaikki eivät varmastikaan pystyneet täysipainoisesti keskittymään kokouksen kulkuun koko sen keston ajan, oli silti hämmästyttävää huomata niin monen päässeen etänä paikalle.
Kehittämishankkeita ja monimuotoista oppimista
Kiertelin viikon aikana eri ihmisten kanssa ja pääsin tutustumaan Karelian hankkeisiin ja muuhun toimintaan. Osa hankkeista oli entuudestaan tuttuja, sellaisia joita säätiö on ollut mukana rahoittamassa, osa taas uusia tuttavuuksia. Osa hankkeista oli jo päättyneitä ja osa vielä kesken. Kiitokset kaikille, jotka käyttivät aikaansa vääntääkseen minulle rautalangasta, mitä viime vuosina on Kareliassa tehty.
Viikon kuluessa oli muutamia aiheita, jotka nousivat esille eri puheenvuoroissa. Tämä tietysti johtuu osin siitä, että Otsakorven säätiö on rahoittanut erityisesti tiettyihin teemoihin keskittyviä hankkeita. Näitä ovat olleet aiemmin mainittujen lisäksi mm. yrittäjyys ja opintojen keskeyttämisen ehkäisy. Puhuttiin paljon jatkuvasta oppimisesta, mikro-oppimiskokonaisuuksista, työelämän tarpeista ja kansainvälisistä opiskelijoista. Nämä aiheet lienevät kaikille karelialaisille itsestäänselvyyksiä, mutta minua keskustelut auttoivat vahvistamaan omia käsityksiäni ja avaamaan silmiäni lisää.
Itselleni avautui jatkuva oppiminen ja laajemmassa mittakaavassa oppimisen ajattelutavan muuttuminen opintopisteistä ja -jaksoista monipuolisemmaksi ja etenkin monimuotoisemmaksi, mitä tukevat uutta oppimista varten rakennetut tulevaisuuden työtilat. Näihin liittyvät mikro-oppimiskokonaisuudet, lyhyet yhteen aiheeseen keskittyvät koulutukset, joilla vastataan työelämässä jo oleville eteen tulleisiin tai opiskelijoille eteen tuleviin haasteisiin.
Lisää kansainvälisiä osaajia maakuntaan
Suomen väestöhaasteet ovat suuria etenkin säätiön toimialueella. Nykyisellään joka kymmenes Pohjois-Karjalan työelämässä oleva on Karelian kouluttama. Tulevaisuudessa työntekijöitä ei ole tarpeeksi, vaikka maakunnan aivan jokainen nuori koulutettaisiin ja saataisiin työelämään. Tarvitaan siis koulutusperäistä maahanmuuttoa. Sain kuulla, että Kareliasta valmistuneista opiskelijoista jää 70% maakuntaan ja se on todella hyvä luku. Kv-opiskelijoiden kohdalla prosenttiosuus on huomattavasti pienempi. Alueelle sitoutumista on tuettava heti koulutuksen alusta lähtien. Suomen kielen oppiminen (johon on stipendijärjestelmä olemassa), harjoittelupaikan löytyminen alueelta, osa-aikatyön saaminen, opinnäytetyöpaikan löytäminen ja sitoutuminen työelämään Pohjois-Karjalassa opintojen alusta asti on tärkeää, jos ihmisten halutaan jäävän alueelle.
Opiskelijasta yrittäjäksi
Viikon loppupuolella pääsin mukaan seuraamaan Karelian työelämän auditointia. Todella hienoa, että Karelia on lähtenyt mukaan kehittämään yhteistyötä työelämän kanssa tälläkin tavoin. On tärkeää tuoda Karelian toimintaa ja mahdollisuuksia entistä paremmin työelämän tietoisuuteen. Vaikka auditoinnin on tarkoitus antaa palautetta auditoitavalle ja toimia toiminnan peilinä, huomattiin, että myös auditoijat oppivat samalla. Tuudon käyttöönkin annettiin pieni opastus auditoinnin lomassa. Ehkä tällä omalta osaltaan saadaan kasvatettua maakuntaan jäävien valmistuneiden opiskelijoiden osuutta.
Oma oppituntinsa oli perjantain maakuntakierros opiskelijoiden perustamissa yrityksissä. Miten ahkeria ja rohkeita opiskelijoita ja opettajia Kareliassa onkaan, aivan mahtavia ideoita ja kunnianhimoa! Muistakaahan käyttää heidän palvelujaan, ostaa heidän tuotteitaan ja ylläpitää yhteyksiä valmistumisenkin jälkeen. Kenties heilläkin on vielä oppimistarpeita, tulevaisuudessa muille opetettavaa ja työtä tarjolla.
Elämä on meille kaikille jatkuvaa oppimista. Itselleni räätälöidyn mikro-oppimiskokonaisuuden sain tammikuun puolivälissä. Opitun sisäistäminen jatkuu. Kiitokset!
Anne Ilvonen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mari Obeng, toiminnanjohtaja, William ja Ester Otsakorven Säätiö sr