Sote-alan opiskelijoille tarvitaan lisää harjoittelupaikkoja – Työelämäopettajuusmalli -hanke etsii haasteeseen ratkaisuja

Karelia-ammattikorkeakoulussa aloitettiin syksyllä 2021 Otsakorpisäätiön rahoittama Sosiaali- ja terveysalan työelämäopettajuusmalli -hanke. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ja uudistaa Karelia-ammattikorkeakoulun, sosiaali- ja terveysalan (sote) toimijoiden sekä muiden työelämäkumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä maakunnallisesti. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää moniammatillisten harjoittelujen toteutumismahdollisuuksia ja pilotoida työelämäopettajuusmallia. STM (2020) on suositellut, että sote-alalla vastattaisiin tulevaisuuden osaamistarpeeseen esimerkiksi moniammatillisilla tiimiharjoitteluilla. 

Moniammatillisen työskentelyn lisäksi jokaisella Karelian sosiaali- ja terveysalan koulutusvastuulla oli hankkeessa oma työpakettinsa. Hoitoalan, fysioterapian ja sosiaalialan koulutusten työpakettien keskeinen tavoite oli avata koulutusvastuulle uusia harjoitteluympäristöjä ja kokeilla uusia joustavia oppimista edistäviä käytänteitä. Karelian sote-alan opiskelijoiden harjoittelupaikkatarve lukukaudessa on viime lukukausina ollut yhteensä noin 950 harjoittelupaikkaa. Terveydenhoitaja-, geronomi- ja toimintaterapiakoulutuksien myötä harjoittelupaikkojen tarve lisääntyy jatkuvasti. 

Sote-alan harjoitteluiden lähtökohdat 

Ammattikorkeakoululaki (932/2014) määrittelee ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvaa harjoittelua. Sote-alan ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua 45-120 opintopistettä, joista merkittävä osa tapahtuu käytännön harjoittelussa (STM 2022). Yhden opintopisteen laajuus on 27 tuntia opiskelijan työtä. Käytännön harjoittelulla tarkoitetaan opiskelijan aidossa oppimisympäristössä tapahtuvaa oppimista. Harjoitteluilla tavoitellaan opiskelijan perehtymistä ammatillisen osaamisen kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä ammatin edellyttämien tietojen, taitojen, arvojen sekä eettisten periaatteiden hallintaa ja asiakastyöhön soveltamista. (STM 2020, 31).  

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on valmistaa tulevaisuuden osaajia, joilla olisi valmius työelämän osaamistarpeisiin. Tämän päivän työelämässä tarvitaan aiempaa enemmän moniammatillisista toimintaa. Tulevaisuuden sote-palveluiden uudistuksessakin korostuu monialaisen yhteistyön merkitys (Timperi 2022).  Yksilöiden ongelmien ollessa entistä laajempia, niiden ratkaisemiseen tarvitaan usean eri osa-alueen asiantuntijan osaamista. Yksittäiset asiantuntijat eivät pysty hallitsemaan enää kokonaisuutta tietomäärän ja osaamisvaatimusten kehittyessä sekä kasvaessa. Yksilön asioiden ratkaisemiseksi tarvitaan eri alojen osaajien tiimi, joiden toiminnan keskiössä on yksilö. (Isoherranen 2012.) 

Karelia-ammattikorkeakoulussa moniammatillisuutta on lisätty opetussuunnitelmiin jo opintojaksojen myötä, jolloin opiskelijat pääsevät tutustumaan toisen koulutusalan opiskelijoihin. Esimerkkinä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen (HTT) -harjoittelu, jossa moniammatillisesti koottu opiskelijatiimi toteuttaa työelämän toimeksiantona suunnitellen, toteuttaen ja arvioiden projektipäivän aidon asiakaskohderyhmän kanssa. Opiskelijoita saattaa olla myös käytännön harjoitteluissa samaan aikaan samoissa yksiköissä, mutta yhteistyö on vielä ollut hyvin vähäistä. On huomioitava, että tavoitellessa käytännön arvoa monialaisuuden opettamiselle, opetus ja oppiminen pitäisi sitoa todellisen työelämän käytäntöihin ja konteksteihin (Timperi 2022).

Karelian sote-alan opiskelijoiden harjoittelupaikkamäärät ovat kasvussa 

Karelia-ammattikorkeakoulun sote-alan koulutusten harjoittelupaikkatarve on kasvamassa jatkossa reilusti yli 1000 harjoittelupaikkaan lukukaudessa. Jo vakiintuneiden koulutusten lisäksi vuonna 2022 alkaneiden geronomikoulutuksen ja syksyllä 2023 alkavan toimintaterapeuttikoulutuksen myötä harjoittelupaikkatarve kasvaa entisestään. Uusien koulutuksien tarvitsemien harjoittelupaikkojen myötä saadaan vahvistettua uudenlaista osaamista Pohjois-Karjalan alueelle.

Sairaanhoitajien koulutuksessa opiskelijat suorittavat harjoittelua yhteensä 90 opintopistettä, josta opinnäytetyön osuus on 15 opintopistettä (Karelia-ammattikorkeakoulu 2022a). Terveysalan hoitotyön koulutuksen harjoitteluja sääntelee Euroopan Unionin direktiivi (2005/36/EY ja 2013/55/EU). Harjoittelujen tulee EU-direktiivin mukaan tapahtua asiakkaiden/potilaiden todellisissa hoitoympäristöissä. Karelian sairaanhoitajakoulutuksen sisäänotto on kaksi kertaa vuodessa ja lukukausittain sairaanhoitajaopiskelijoille harjoittelupaikkatarve olisi noin 410 paikkaa. Sairaanhoitajien harjoittelut sijoittuvat koko lukukauden ajalle, alkaen ensimmäisestä lukukaudesta. Lisäksi kahdella lukukaudella on opiskelijoilla suoritettavanaan kaksi harjoittelua hoitotyön eri teemoissa.

Fysioterapeuttien koulutuksessa opiskelijat suorittavat käytännön harjoittelua 46 opintopistettä (Karelia-ammattikorkeakoulu 2022b), jonka lisäksi opiskelijat tekevät 15 opintopisteen opinnäytetyön. Fysioterapeuttikoulutuksen sisäänotto toteutuu kaksi kertaa vuodessa. Lukukausittain Karelian fysioterapeuttiopiskelijoille pitäisi olla harjoittelupaikkoja noin 150, jonka lisäksi tarvitaan ensimmäisen lukukauden opiskelijoiden orientoivan harjoittelun paikat. Fysioterapiaopiskelijoiden harjoittelut sijoittuvat koko lukukauden ajalle, alkaen kolmannesta lukukaudesta. 

Sosionomien koulutuksessa opiskelijoilla on opintojen aikana harjoittelua yhteensä 53 opintopistettä, josta opinnäytetyön osuus on 15 opintopistettä (Karelia-ammattikorkeakoulu 2022c). Karelian sosionomikoulutuksen sisäänotto toteutuu kaksi kertaa vuodessa. Sosionomien lukukausittainen harjoittelupaikkatarve on noin 300 harjoittelupaikkaa.  Harjoittelut sijoittuvat koko lukukauden ajalle, alkaen toisesta lukukaudesta.

Sosiaali- ja terveysala isojen muutosten keskellä

Sote-alaa on viimeisten vuosien aikana kohdannut useampi muutos, joilla on suoria sekä välillisiä vaikutuksia käytännön harjoittelupaikkojen saatavuuteen. Esimerkiksi Covid-19 kriisin sote-alan palveluvelan purkaminen tulee kestämään vielä vuosia. Kriisin aikana monen tukea tarvitsevan tilanne heikkeni entisestään, ja tuen piiriin tuli uusia ihmisiä, jotka lisäävät palveluiden tarvetta. Kriisin voidaan myös katsoa lisänneen palvelujärjestelmän henkilöstöön kohdistuvaa kuormitusta (Varanka ym. 2022).

Sote-alan henkilöstön jaksamisen haasteet sekä työkuormitus ovat kehittyneet usean vuoden aikana huonompaan suuntaan mm. henkilöstön eläköityessä (Honkatukia 2019; Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2020). Korona, hoitoalan työtaistelutoimet, hoitajamitoitus ja negatiivinen julkisuus, sotealan henkilöstön riittävyys sekä hyvinvointialueille siirtyminen ovat olleet sote-alan haasteita (THL 2022a, 2; THL 2022b).

Uudet hyvinvointialueet aloittivat toiminnan 1.1.2023, jolla voi olla vaikutuksia opiskelijoiden käytännön harjoittelupaikkojen saamiseen. Samaan aikaan sote-alan käytännön harjoitteluiden korvaukset siirtyvät ammattikorkeakouluilta valtiolle (STM 2022), tämä voi vaikuttaa etenkin yksityisten toimijoiden halukkuuteen ottaa opiskelijoita käytännön harjoittelujaksolle. Lakiehdotuksen tavoitteena oli tarjota opiskelijoille riittävästi harjoittelupaikkoja yhdenvertaisesti koko Suomessa. Harvaan asutut alueet ja asukastiheys vaikuttavat hyvinvointialueiden tarpeisiin sekä rahoitukseen (THL 2022c, 4, 18, 38). Pohjois-Karjalassa harjoittelupaikkoja on tarjolla ja harjoitteluyhteistyö tehdään koko maakunnan alueella.

Työelämäopettajuusmalli-hanke kehittää harjoitteluja yhdessä työnantajien kanssa

Hanketiimi verkostoitui aktiivisesti Pohjois-Karjalan alueen sote-alan eri palvelujen tarjoajien sekä muiden työelämän toimijoiden ja hankkeiden edustajien kanssa. Yhteistyössä suunniteltiin sote-alan opiskelijoiden harjoitteluihin liittyviä asioita. Harjoittelupaikkojen määrää tulisi lisätä ja mahdollistaa monipuolisia harjoittelujen toteutuksia sekä moniammatillisia harjoitteluja työelämän eri yksiköissä. Opiskelijamoduuli- ja työparityöskentelymalli harjoitteluissa voisivat osaltaan tarjota ratkaisuja harjoittelupaikkojen lisäämiseen sote-alalla.

Hankkeen alussa havaittiin jo useita haasteita työelämän mahdollisuuksissa tarjota harjoittelupaikkaa. Harjoittelupaikat eivät aina sovellu kaikille sote-alan opiskelijoille, esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijalla tulee olla harjoittelupaikassa ohjaajana sairaanhoitaja. Maakunnan alueella on tarjolla paremmin harjoittelupaikkoja, joihin ei välttämättä saada opiskelijoita harjoitteluun, esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi. Tämä osaltaan voi vaikuttaa ammattiin valmistumisen ajankohtaan, jos opiskelijalla ei ole joustavuutta harjoittelujen tekemiseen myös maakunnassa (Kangas 2021).

Harjoittelupaikkojen riittävyyden lisäksi opiskelijoiden tuen ja ohjauksen tarve on lisääntynyt. Nyt tulee kehittää joustavia ratkaisuja sekä opiskelijoille että ohjaaville ammattilaisille tähän tarpeeseen, esimerkiksi hyödyntämällä etäohjauksen menetelmiä ja mahdollisuuksia. Työelämäopettajuusmalli voi olla yksi ratkaisumalli, jota on pilotoitu tämän hankkeen aikana opiskelijamoduulia toteuttavassa hoitotyön yksikössä.

Monialaisen harjoittelun toteutuminen vaatii tiivistä yhteistyötä

Karelian oppimis- ja palveluympäristö TARMO toimii sote-alan opiskelijoiden moniammatillisena käytännön harjoittelupaikkana. Hankkeen aikana on pyritty kehittämään toiminnan moniammatillisuutta nykyistä monialaisemmaksi TARMO:n henkilöstön, opiskelijoiden sekä työelämän edustajien kanssa. Esimerkiksi TARMO:n monipuolisesta toiminnasta on tuotettu hankkeen avulla esittelyvideot, joilla pyritään viestimään toiminnasta eri kohderyhmille.

Eri koulutuksien opetussuunnitelmat ovat toteutukseltaan erilaisia; harjoittelut ovat eri pituisia ja toteutusajankohdat vaihtelevat lukukauden aikana. Moniammatilliset koulutukset tarvitsevat yhteensovittamista harjoittelujen osalta jo opetussuunnitelman suunnitteluvaiheessa. Koulutuksien kehittäminen kohti tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita on pitkäjänteistä ja alkaa jo opetussuunnitelmavaiheesta (Timperi 2022).

Monialaisen harjoittelun toteutumiseen tarvitaan jatkossakin tiivistä yhteistyötä työelämän sekä korkeakoulun kanssa. Harjoittelupaikkojen sijoittumisesta ja työllistymisestä maakunnassa tarvittaisiin vielä tarkempaa selvittämistä, jotta kasvaviin harjoittelupaikkamääriin ja työelämän henkilöstötarpeisiin sote-alalla voidaan tarpeiden mukaisesti vastata myös jatkossa. 


Kirjoittajat :

Hilppa Mustonen, opettaja, fysioterapiakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Mirka Nisula, opettaja, sosionomikoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Jaana Pantsari, lehtori, sairaanhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Kirjoittajat toimivat Karelia-ammattikorkeakoulun hoitotyön, kuntoutuksen ja sosiaalialan opetus-, ohjaus- ja hanketehtävissä. Hanketiimille on muotoutunut yhtenäinen ajatus moniammatillisesta yhteistyön tarpeesta koulutuksen suunnittelussa, eri koulutusalojen harjoittelujen yhteen sovittamisesta ja toteutus toteutukselta harjoittelujen edelleen kehittämisestä, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden moniammatillisuuden mahdollistamisesta, mutta myös laajemmankin monialaisuuden tuomisesta kokeiluja hyödyntäen sosiaali- ja terveysalan opintoihin. 


Ammattikorkeakoululaki (932/2014).   https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932  5.1.2023. 

Euroopan Unionin direktiivi (2005/36/EY) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX:32005L0036 5.1.2023. 

Euroopan Unionin direktiivi (2013/55/EU) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0055 5.1.2023. 

Honkatukia, Juha. 2019. Palvelutarve kasvaa, mutta riittääkö palveluiden tekijöitä. Pääkirjoitus. Optimi-uutiskirje. 28.2.2019. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019040411057 18.1.2023. 

Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus –moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0  26.1.2023.

Kangas, L. 2021. Opiskelijoiden harjoittelupaikat ovat olleet kiven alla korona-aikana: suurin osa pääsi harjoitteluun, mutta alojen väliset erot ovat isot. https://yle.fi/a/3-11744782 24.1.2023.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 2020. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. Hankesuunnitelma. Korkeakoulujen arviointijaoston hyväksymä 16.9.2020. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2020/09/Hankesuunnitelma_valmis-1.pdf 20.1.2023.

Karelia-ammattikorkeakoulu. 2022a. Sairaanhoitajakoulutus (AMK), päivä, syksy 2022.    https://opinto-opas.karelia.fi/fi/47/fi/122/SHNS22/plan/332/year/2022 18.1.2023. 

Karelia-ammattikorkeakoulu. 2022b. Fysioterapeutti (AMK), päivä, syksy 2022. https://opinto-opas.karelia.fi/fi/47/fi/118/SFNS22/plan/341/year/2022 4.1.2023. 

Karelia-ammattikorkeakoulu. 2022c. Sosionomi (AMK)., päivä, kevät 2023.  https://opinto-opas.karelia.fi/fi/47/fi/127/SSNK23/plan/357/year/2022 16.1.2023. 

Manninen K. 2014. Experiencing authencity – The core of student learning in clinical practice. Karolinska Institutet. Tukholma. Väitöskirja. https://www.proquest.com/openview/45d88f9e4b964634c5dcbd396e0a5250/1.pdf?pq-origsite=gscholar&cbl=2026366&diss=y  5.1.2023. 

Opiskelijamoduuliharjoittelu. https://www.tays.fi/fi-FI/Koulutus/Opetus/Terveysalan_harjoittelu/Opiskelijamoduuliharjoittelu(80237) 5.1.2023. 

Pohjois-Karjalassa Suomen ensimmäiset työelämäopettajat. https://pko.fi/news/pohjois-karjalassa-suomen-ensimmaiset-tyoelamaopettajat/  5.1.2023. 

STM. 2019. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote- uudistus) https://stm.fi/soteuudistus 4.1.2023 

STM. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseksi. Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4145-8

STM. 2022. Valtio korvaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintojen harjoittelukustannukset. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/valtio-korvaa-sosiaali-ja-terveysalan-ammattikorkeakoulututkintojen-harjoittelukustannukset  4.1.2023 

THL työpaperi 26/2022a. Sote-rahoituksen tarvevakiointi. Holster, T., Haula, T. & Korajoki, M. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-876-7 18.1.2023. 

THL 2022b. Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen. Seurantaraportti koronan vaikutuksista hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen. Vuoden 2021 ja 2020 raportit. https://www.julkari.fi/handle/10024/143938 18.1.2023. 

THL työpaperi 22/2022c. Olosuhdetekijät sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa. Häkkinen, U., Laukkonen, M-L., Nguyen, L., Holster, T. & Kapiainen, S. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-874-3 18.1.2023.  

Timperi, T. 2022. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita. 2022:22 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5399-4 26.1.2023.

Varanka, J., Packalen, P., Voipio-Pulkki, L.M., Määttä, S., Pohjola, P., Salminen, M., Railavo, J., Berghäll, J., Rikama, S., Nederström, H. & Hiitola, J. 2022. COVID-19 –kiirsin yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa. Valtioveuvoston julkaisuja 2022:14. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-708-9 24.1.2023.