Muistan hyvin, kun Digivision syntysanat sanottiin ensimmäisen kerran eräässä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreiden yhteistapaamisessa joitakin vuosia sitten. Ajatus herätti heti innostusta ja jo silloin visiotiin tulevan Digivision perusprinsiipit: 1) yhteinen digitalinen oppimisalusta kaikkien korkeakoulujen tarjonnalle, 2) kokonaisuus, jossa oppija ja hänen oma jatkuvasti kertyvä oppimisdatansa olisivat keskiössä ja 3) digitalinen oppimisympäristö, joka saumattomasti toimisi korkeakoulujen olemassa olevien järjestelmien kanssa.
Taustalla tässä kaikessa olivat korkeakoulujen pyrkimykset laajempaan kansalliseen digitaalisen jatkuvan oppimisen tarjontaan. Tässä oli onnistuttu vaihtelevasti. Ammattikorkeakoulut olivat jo luoneet toimivan ja kustannustehokkaan CampusOnline-järjestelmän, joka on yhä kaikkein toimivin korkeakoulujen välinen digitalisen oppimisen alusta. Digivisiolla haluttiin mennä tätäkin pidemmälle, kuten ratkaista monet saumattomaan tiedonkulkuun liittyvät ongelmat, tuoda mukaan uusin digitalinen osaaminen datanhallinnan ja tekoälyn osalta sekä ennen kaikkea saada myös yliopistot mukaan rakentamaan yhtä yhteistä alustaa. Aika nopeasti ymmärrettiin, että kyseessä on myös kansainvälisesti merkittävä kehitystyö, sillä yksikään maa ei ole tällaisessa toistaiseksi onnistunut.
Digivision rakentaminen on jättimäinen urakka
Digivision aktiivinen rakentaminen on jo käynnistynyt ja ensimmäiset alustan demoversiot ovat valmiina. Kyseessä on valtavan järjestelmän rakennustyö. Se on täysin verrannollinen sille kehitystyöllä, joita uusien hyvinvointialueiden digitalisissa järjestelmissä ollaan tekemässä. Nyt kun digivisiota on rakennettu jo usean vuoden ajan, on aivan selvää, että korkeakoulut eivät pysty tätä itse tekemään. Suunnittelua ja toteuttamista varten onkin perustettu oma tuotanto-organisaationsa. Tästä rakentamistyön ulkoistamisesta huolimatta on tärkeää, että korkeakoulut ovat prosessissa vahvasti mukana ja että korkeakoulut viimekädessä tekevät Digivision kehittämiseen liittyvät strategiset päätökset.
Rahaa on jo kulunut paljon ja sitä tulee kulumaan. Digivisio tulee myös muuttamaan monia asioita. Kuka esimerkiksi omistaa ja hallinnoi syntyvää dataa? Millainen toimija/yritys tähän tarvitaan? Millaisia juridisia kytköksiä syntyy, miten kustannukset jakautuvat ja kuka tekee operatiiviset päätökset? Digivisio tulee myös vaikuttamaan korkeakoulujen säätelyyn ja hallinnollisiin rakenteisiin. Esimerkiksi nykyinen korkeakoulujen rahoitusmalli ei tue Digivision pyrkimyksiä. Digivision haastaa myös monia muita suomalaisen korkeakoulujärjestelmän omintakeisia ratkaisuja, joista keskeisin on koulutuksen maksuttomuus.
Moni asia voi matkan varrella muuttua. Aivan kuten Uber muutti aikanaan taksibisneksen myös Digivisiolla, tulee olemaan vaikutuksia korkeakoulujen talouteen ja toimintaan. Tämä ei ole pelkästään uhka – se on myös valtava mahdollisuus. Oleellista on olla hereillä ja toimia oikeaan aikaan. Digitaalisen opetuksen tulevaisuus on korkeakoulujen omissa käsissä.
Kirjoittaja:
Petri Raivo, rehtori, toimitusjohtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu