Opinnäytetyön tiedonhankinnan ohjaus on tärkeä osa opinnäytetyöprosessia. Jotta kirjasto voisi tukea sekä opinnäytetyön ohjaajia että opinnäytetyön tekijöitä parhaalla mahdollisella tavalla, Karelian kirjasto on aktiivisesti kerännyt tiedonhankinnan ohjaukseen liittyvää palautetta sekä ohjaajilta että opiskelijoilta. Tässä artikkelissa kerron, millaisia aiheita nousi keskusteluun kirjaston ja opinnäytetyöohjaajien yhteisissä tapaamisissa.
Tiedonhankinnan ohjauksen kehittäminen on ollut kirjaston toiminnan painopisteenä jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2022 aloimme tarjota opinnäytetyövaiheessa oleville opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta ajanvarauksella. Lisäksi olimme mukana Wärtsilä-kampuksella pidetyissä opinnäytetyöpajoissa.
Opiskelijan ohjaaminen käyttämään laadukkaita tiedonlähteitä on kirjaston ja opinnäytetyöohjaajan yhteistyötä, ja tästä näkökulmasta halusimme keskustella ja vaihtaa ajatuksia kaikkien opinnäytetyöohjaajien kanssa. Pyysimme tapaamista varten ohjaajien työjärjestyksiin 45 min. varauksen syksylle 2022. Valmistauduimme tapaamisiin etukäteen pohtimalla yhdessä, millaisia asioita käsittelisimme ja ottaisimme kirjaston näkökulmasta esille. Ensisijaiseksi tavoitteeksi nousi ajankohtaisten kuulumisten vaihtaminen ja palautteen saaminen siitä, mihin asioihin opinnäytetöiden ohjaajat toivoisivat meidän kiinnittävän huomiota. Lisäksi halusimme kuulla ohjaajien käsityksiä siitä, millaisia haasteita opiskelijat kohtaavat opinnäytetyön aineiston hankinnassa.
Toiveista toteutuksiin
Kävimme saamaamme palautetta ja keskustelujen sisältöä läpi kirjaston tiedonhankinnan ohjauksen palavereissa syksyn 2022 aikana. Kaikissa ohjaajien kanssa pidetyissä tapaamisissa kiiteltiin kirjaston palveluita yleensä ja esitettiin toiveita kirjaston hankkimien aineistojen suhteen, esimerkiksi kirjavinkkausta eri alojen ”gurujen” teoksista ja laadukkaasta menetelmäkirjallisuudesta. Ohjaajat pyysivät muutamia open access -aineistoja lisättäviksi Karelia-Finnan tietokantoihin, ja niitä on jo sinne lisättykin. Lisäksi tapaamisissa nousi esille tarpeita saada käyttöön tiettyjä standardeja; myös näitä hankintoja on tehty.
Ohjaajat toivoivat, että mainostaisimme enemmän tarjolla olevaa ohjausta sekä viime syksynä julkaistua tiedonhankinnan opasta ”Etsi ja löydä”. Sekä ohjaus että opas tulivatkin näkyvämmin esille, kun maaliskuun alussa uusimme Karelia-Finnan aloitussivun.
Kirjasto oppijan mukana
Tapaamiset herättivät meissä kirjastolaisissa keskusteluja ja pohdintoja sen suhteen, mikä oikeastaan on tietoasiantuntijoiden ja kirjaston rooli opintojen eri vaiheissa? Juha Kämäräinen on tarkastellut kirjastohenkilökunnan toimijuutta opinnäytetyöprosessissa yhtenä osana väitöskirjaansa ”Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä : aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus”. Kämäräinen toteaa, ettei kirjastoa useinkaan nähdä aktiivisena toimijana, vaan pikemminkin passiivisena aineistoja tarjoavana resurssina. Toisaalta hän huomauttaa, että kirjasto osaltaan on itse jättäytynyt tähän asemaan ja keskittyy enemmän esimerkiksi aineistojen hankintaan ja järjestämiseen. Kämäräisen mukaan ammattikorkeakoulukirjasto tarvitsee osaamisensa entistä parempaa tunnistamista ja tunnustamista. (2018, 265).
Haluaisimme itse näyttäytyä aktiivisina toimijoina. Olemme pyrkineet uusissa opintosuunnitelmissa soluttautumaan mukaan mm. suomen kielen ja viestinnän opintojaksoille. Kämäräinen nostaa esille, että opinnäytetyön tekeminen on oppimisprosessi, jonka yhtenä osana on ammatillisen tiedon hankkiminen ja sen yhdistely järkeväksi kokonaisuudeksi. Opiskelijan tulee tunnistaa relevantit tiedonlähteet ja osoittaa omaksuneensa keskeiset sisällöt (2018, 48, 62). Jos tiedonhankintataitojen kehittäminen jää aivan opintojen loppuun, on jo liian myöhäistä: Tiedonhankintaa tulisi harjoitella opintojen aikana eikä pelkästään opinnäytetyövaiheessa. Tietoasiantuntijan voi pyytää osallistumaan oppitunnille silloin, kun tiedon hakemiselle on luonteva paikka, esimerkiksi kun etsitään lähteitä esseetehtävään tai kun on tarpeen arvioida lähteeksi hankitun aineiston laatua. Muutamat opinnäytetyöohjaajat esittivät tapaamisissamme, että kaikille opiskelijoille pidettäisiin pakollinen ohjaus aivan opinnäytetyövaiheen alussa. Kiitos kutsusta, osallistumme mielellämme!
Ohjauksesta on hyötyä
Kämäräinen mainitsee, ettei kirjaston merkitys ja käyttö ole aina opiskelijoille selvää. (2018, 94). Olemme itsekin tiedostaneet tämän: On aloja, joiden opiskelijat eivät käytä kirjaston tarjoamia palveluja ja resursseja lainkaan opintojensa aikana. Kuten jo aiemmin totesin, haluaisimme olla enemmän mukana opiskelijan opintopolun varrella tarjoten ohjausta kulloisenkin tarpeen mukaan. Opinnäytetyöohjaajien kanssa käytiin keskustelua siitä, että opiskelijoita on vaikeaa motivoida osallistumaan ohjauksiin ja ohjaajat kuvasivatkin sitä eräänlaiseksi väsytystaisteluksi. Vaikka opiskelijat ovat tietoisia mahdollisuudesta saada ohjausta, eivät he siihen kuitenkaan hakeudu. Toisaalta kirjaston saaman palautteen perusteella ohjauksessa käyneet opiskelijat ovat hyötyneet siitä, joten toivomme hyvän ja aidosti tiedontarpeisiin vastaavan ohjauksen mainostavan itseään.
Useissa tapaamisissa sivuttiin sitä, että googlaaminen nähdään ensimmäisenä tiedonhankinnan mahdollisuutena ja että lähdeaineiston kanssa yritetään mennä siitä, missä aita on matalin. Kämäräinen huomasi, että väitöskirjan aineistona tarkasteltujen opinnäytetöiden lähdeluetteloissa oli usein virheitä. Tämä viittaa hänen mukaansa siihen, etteivät lähteet kiinnosta opinnäytetyön ohjaajia ja tarkastajia (2018, 32). Olemme ohjauksissamme korostaneet asianmukaisten lähdeviittausten merkitystä sekä opastaneet viitetietojen poimimista suoraan tietokannoista, mutta samalla huomauttaneet, että opiskelijan vastuulla on tarkistaa viitteen oikeellisuus ja vastaavuus Karelian ohjeisiin.
Ohjausta jokaisen omista lähtökohdista
Pyrimme löytämään tuottamiimme itseopiskelumateriaaleihin sekä ohjaustilanteisiin konkreettisia, omaan alaan ja opintoihin liittyviä esimerkkejä, jotta opiskelijan olisi helpompaa hahmottaa käytettyjä hakutekniikoita ja asiasanoja sekä löytää keskeisimmät tiedonlähteet. Kämäräinen (2018, 102) mainitsee opinnäytetyön tiedonhankinnan ohjauksen korkean statuksen kirjaston palveluissa. Näin on myös meillä: Tietoasiantuntijat valmistautuvat ohjauksiin perehtymällä aiheeseen etukäteen ja kyse on aina henkilökohtaisesta kohtaamisesta, jonka tavoitteena on ohjata opiskelijaa löytämään juuri omaan tarkoitukseensa sopivia lähteitä.
Emme kuvittele olevamme kaikkien alojen asiantuntijoita, mutta opinnäytetöiden ohjaajat voisivat rohkeammin antaa pallon tietoasiantuntijoille: Monet ohjaajat tuntuvat itse ohjaavan opiskelijoita relevanttien tiedonlähteiden äärelle. Joskus voisi kuitenkin olla hyödyllistä lähestyä aihetta toisesta, eikä ehkä ”kovin ammatillisesta”, näkökulmasta. Kun opiskelija joutuu kuvailemaan aiheensa tietoasiantuntijalle, jolla ei ole substanssiosaamista, hän usein lähestyy aihetta ja käsitteitä uudella tavalla.
Tietoasiantuntijan ohjaukseen tulevat opiskelijat toteavat usein ohjauksen aluksi, ettei omasta aiheesta löydy mitään ja että he tarvitsevat siksi apua tiedonhankintaan. Toteamme siihen, että ”ei hätää, maailma on täynnä tietoa, mutta sitä täytyy osata etsiä, katsotaanpa yhdessä”. Esimerkiksi (maksulliset) kansainväliset kausijulkaisut jäävät usein itsenäisten tiedonhakujen ulkopuolelle, eikä niitä myöskään välttämättä mielletä opinnäyteyön mahdollisiksi lähteiksi (Kämäräinen 2018, 224). Usein toistuu myös tilanne, että aineistoa löytyy liikaa, eikä olennainen erotu isosta massasta. Autamme myös aiheen rajaamisessa.
Kämäräinen (2018, 30) viittaa vanhaan sananlaskuun, jonka mukaan on hyödyllisempää opettaa kalastustaito kuin antaa kala. Tähän pitäisi myös kirjaston tiedonhankinnan ohjauksen tähdätä: Monipuolisten tiedonhankintataitojen antamiseen, laadukkaiden tiedonlähteiden äärelle ohjaamiseen sekä tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointiin – eikä pelkästään sen vuoksi, että opiskelija saisi opinnäytetyönsä tehdyksi ja ammattikorkeakoulu rahansa, vaan siksi, että ammattikorkeakoulun ovesta astuisi työelämään utelias ja uutta osaamista itselleen hankkiva asiantuntija.
PS. Opinnäytetyöohjaajat toivoivat näille tapaamisille jatkoa, sillä henkilöt vaihtuvat ja toisaalta myös kirjaston palvelut ja tarjonta uudistuvat. Syksyllä siis nähdään taas!
Kirjoittaja:
Jaana Rummukainen, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Kämäräinen, J. 2018. Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä: Aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus. Oulu: Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:9789526217536. 30.1.2023