Karelia-ammattikorkeakoulun oppimis- ja palveluympäristö TARMO tarjoaa yhden käytännön harjoitteluympäristön Karelian opiskelijoille. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2023a). Karelian sosiaali- ja terveysalan (sote) harjoittelupaikkojen tarve on noin 1000 harjoittelupaikkaa lukukausittain (Mustonen, Nisula ja Pantsari 2023), joista TARMOssa harjoittelun suorittaa keskimäärin 100 opiskelijaa vuodessa.
Otsakorven Säätiön rahoittaman Sosiaali- ja terveysalan työelämäopettajuusmalli -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ja uudistaa Karelian, sote-alan toimijoiden sekä muiden työelämäkumppaneiden kanssa tehtävää moniammatillista yhteistyötä. Hankkeen yhtenä painopisteenä oli vahvistaa TARMOn moniammatillista toimintaa sekä selvittää miten toiminnan jatkuvuutta voitaisiin tukea eri koulutusaloilla.
Hankkeessa todettiin, että moniammatillisen oppimis- ja palveluympäristön toiminnan ylläpitäminen vaatii organisointia, yhteistyötä, ennakointia ja verkostoitumista myös Karelian eri koulutusten kanssa. TARMOn toiminnan markkinointi Karelian henkilöstölle, opiskelijoille ja työelämätoimijoille on avainasemassa toiminnan edelleen kehittämisessä. Harjoitteluun tulevilla opiskelijoilla on erilaisia tarpeita. TARMOssa on mahdollista kiinnittää huomiota yhdenvertaisesti opiskelijoiden tukemiseen ja toiminnan saavutettavuuteen (Hiltunen & Ignatius 2023). Koulutusalasta riippumatta harjoittelu TARMOssa on koettu opiskelijoiden kertomana monipuoliseksi ja suositeltavaksi harjoittelupaikaksi (Karelia-ammattikorkeakoulu 2023b).
TARMO moniammatillisena harjoittelupaikkana
Karelian sote-alojen oppimisympäristötoiminta on käynnistynyt vuonna 2008. Oppimisympäristöt Voimala ja Fysiotikka toimivat vuoden 2020 loppuun asti erillisinä. Vuoden 2021 alussa nämä kaksi oppimisympäristöä yhdistyivät ja syntyi moniammatillisesti sote-alojen koulutuksia palveleva oppimis- ja palveluympäristö TARMO.
Sote-alojen koulutusten harjoitteluiden ajoitussuunnitelmien vuoksi opiskelijoita ei ole harjoittelussa tasaisesti toimintakautena, vaan TARMOn toiminta täytyy rytmittää harjoittelujen mukaan. Sote-alan harjoittelupaikat avataan lukukausittain Jobiiliin, mistä harjoittelupaikkoja TARMOon ovat löytäneet myös muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Lisäksi TARMO toimii kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että opiskelijat valitsevat harjoittelupaikakseen TARMOn ja opettajien ja muun henkilöstön rooli markkinoida TARMOa harjoittelupaikkana opiskelijoille on keskeinen.
TARMOssa opiskelijat toimivat harjoitteluissa moniammatillisesti kootuissa tiimeissä, työparina tai pienryhmissä. TARMOssa toimii kolme tiimiä, jotka ovat lasten, nuorten ja perheiden tiimi, työikäisten tiimi sekä ikääntyneiden tiimi. Opiskelijat pääsevät harjoittelunsa aikana kehittämään oman harjoittelutiiminsä teeman mukaista asiakastyöskentelyä. Harjoittelu etenee asiakkaan kanssa yksilö- tai ryhmäkohtaisena terveyden-, toimintakyvyn- ja hyvinvoinnin edistämisen toimintana.
Substanssiosaamisen lisäksi opiskelijat saavat harjoittelustaan paljon työelämätaitoja. Opiskelijat kokevat saaneensa vastuuta ja oma-aloitteinen toiminta on vahvistunut hoitaessa tiimin päivittäistä toimintaa. TARMOssa on aloitettu keväällä 2023 arkiesihenkilöharjoittelu, jossa loppuvaiheen syventävien opintojen opiskelijat pääsevät kokeilemaan esimerkiksi esihenkilötyön ja kehittämisen tehtäviä. TARMO on saanut harjoittelijoita myös muista ammattikorkeakouluista.
TARMOn toimintaa ohjaa kaksi täysiaikaisesti työskentelevää laillistettua terveydenhuoltoalan ammattilaista (koordinaattorit) sekä kolme sote-alan opettajaa (tuutor-opettajat) pienellä tuntiresursoinnilla. Koordinaattoreiden työtehtäviin kuuluu opiskelijoiden toiminnan ohjaamisen sekä arvioinnin lisäksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa. TARMOn toiminta koostuu useiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, jota koordinaattorit suunnittelevat ja organisoivat. Yhtenä haasteena TARMOn toiminnassa onkin koordinaattoreiden ajan riittäminen opiskelijoiden ohjaamiseen asiakastilanteissa. TARMOn tuutor-opettajat osallistuvat viikoittaisiin reflektioihin yhdessä koordinaattoreiden kanssa, jossa opiskelijoiden ammatillista kasvua kehitetään opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.
TARMO maailman kartalle – ja ainakin Karelian ja maakunnan tietoisuuteen
TARMOn toiminta asiakaspinnassa mahdollistaa sote-alan opiskelijoiden käytännönharjoittelut ja vastaa osaltaan harjoittelupaikkatarpeeseen. TARMOn markkinointia hoitavat tällä hetkellä suurelta osalta harjoittelua suorittavat opiskelijat, pääväylinään sosiaalisen median eri kanavat. Karelian henkilöstön olisi tärkeää välittää tietoa TARMOn tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista eri alojen opiskelijoille sekä opetushenkilöstölle, jotta opiskelija voi halutessaan valita TARMOn harjoittelupaikaksi. Työelämäopettajuusmalli -hanke tuki TARMOn markkinoinnin tehostamista ja nyt toiminnasta viestitään koulutusyhteisön vuorovaikutusrakenteissa TARMOn toimesta systemaattisemmin niin Karelian henkilöstölle kuin opiskelijoillekin.
Työelämäopettajuusmalli -hanke mahdollisti TARMOlle markkinointivideot, jotka kohdennettiin opiskelijoille ja työelämätoimijoille. Opiskelijoille suunnatussa videossa kerrotaan harjoittelun mahdollisuuksista. Toisessa videossa esitellään yleisemmin TARMOn toimintaa esimerkiksi yhteistyökumppaneille. Videoita on markkinoitu eri kanavissa, esimerkiksi Karelian infonäytöillä pyörii opiskelijoille suunnattu video Jobiili-haun aikana. Videot löytyvät myös Karelian YouTube –kanavalta sekä TARMOn verkkosivuilta. TARMOn esittelyvideoita on suunniteltu otettavaksi myös kansainväliseen käyttöön.
TARMOn toiminnan markkinoinnin suunnittelussa hyödynnettiin Karelian liiketalouden opintojaksoilla opiskelijoiden tuottamia markkinointi- ja lanseeraussuunnitelmia. Näiden suunnitelmien mukaan esimerkiksi oikea-aikainen markkinointi mahdollistaisi opiskelijoiden harjoittelujen sijoittumisen paremmin koko lukukauden ajalle siten, että palveluilla voidaan vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Yhteistyön myötä havaittiin, että etenkään Wärtsilä-kampuksen opiskelijoilla sekä henkilöstöllä ei ole tietoa TARMOn toiminnasta asiakkaana eikä harjoittelupaikkana. TARMOa tarjotaan jatkossa myös monialaisena harjoittelupaikkana esimerkiksi liiketalouden opiskelijoiden harjoittelupaikaksi, jolloin markkinoinnin ja viestinnän toteuttamiseen saataisiin asiantuntijuutta.
Uusia koulutusaloja ja yhteistyökumppaneita
Opiskelijoita on tullut TARMOon aiempien vuosien aikana säännöllisesti vain hoitotyön ja fysioterapian koulutuksista. Geronomikoulutuksen käynnistymisen myötä TARMOn toiminta on yhä moniammatillisempaa, ja jatkossa myös toimintaterapian opiskelijat tuovat oman näkemyksensä moniammatilliseen yhteistyöhön. Työelämäopettajuusmalli-hankkeen yhtenä tärkeänä osana oli saada myös sosiaalialan opiskelijat aiempaa paremmin mukaan TARMOn toimintaan.
Työelämäopettajuusmalli-hanke tarjosi mahdollisuuden markkinoida ja antaa suunnittelutukea sosionomien harjoittelu- ja opintojaksoyhteistyöhön TARMOn kanssa. Hankkeen aikana TARMOlle saatiin myös uusia yhteistyötahoja kuten Outokummun kaupunki. Riverian sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten kanssa tehtävä yhteistyö vahvistui entisestään hankkeen myötä.
TARMO, Työelämäopettajuusmalli-hanketiimi sekä sosionomi- ja geronomikoulutusten opettajat olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa yhdessä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Siun soten Tulevaisuuden sotekeskus –hankkeen kanssa syksystä 2021 alkaen ikääntyneiden päivätoimintaan liittyvää moniammatillista ryhmänohjauksen yhteistyötä. Moniammatillinen Ikärikkaat-päivätoimintapilotti käynnistyi syksyllä 2022 ja jatkui keväällä 2023. Hanke on osaltaan osallistunut toiminnan kehittämiseen ja nyt tavoitteena on syntyneen yhteistyön, yhteistyörakenteiden sekä toiminnan vakiinnuttaminen syksystä 2023 alkaen ilman hankeresurssia.
TARMOn toiminnan jatkuvuus on koko Karelian yhteinen asia
Jokainen meistä karelialaisista voi vaikuttaa omalta osaltaan TARMOn toiminnan mahdollistamiseen. TARMO tarvitsee jatkossa lukukausittain tasaisen opiskelijamäärän, jotta TARMOn toiminta on vankalla pohjalla ja luvatut työelämäkumppanuudet sekä asiakkuudet saadaan hoidetuksi. Karelian henkilöstö toteuttaa osaltaan TARMOn markkinointia ja takaa näin yhteisesti sovitulla prosessilla tasaisempaa opiskelijamäärää koko toimintavuodelle.
Vuoden aikana TARMOn noin 100 harjoittelijaa ohjaa kaksi koordinaattoria sekä eri koulutusvastuiden kolme tuutor-opettajaa. Nykyinen ohjaus ja toiminnan organisointiresurssi ei ole riittävä, jos TARMOn toiminta laajentuu ja kehittyy jatkossa. Koordinaattoreiden sekä tuutor-opettajien toimenkuvaa on mahdollista pohtia uudelleen esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin. Yhtenä resurssien lisäämisen muotona voisi olla mahdollista kokeilla työelämäopettajuutta. Työelämäopettaja voisi osallistua oman substanssiosaamisensa näkökulmasta aitoihin asiakastilanteisiin, jolloin opiskelijat saisivat välitöntä ohjausta ja arviointia omasta toiminnastaan. Työelämäopettajana toimimisen jälkeen opettajan olisi helpompaa markkinoida TARMOa harjoittelupaikkana omakohtaisten kokemustenkin perusteella.
TARMO mukaan hankkeiden toimintaan ja eri opintojaksoille
Tuleeko mieleesi muita tapoja tehdä yhteistyötä TARMOn kanssa? Hanketiimimme ehdottaa, että Karelian opetus- sekä TKI-henkilöstö pohtii osaltaan mahdollisuuksia hyödyntää TARMOa osana opintojaksoja, hankkeiden työskentelyä ja eri toimijoiden yhteistyötä. TARMOn toiminta kehittyy työelämän tarpeiden suuntaan, kun opiskelijoiden toimintaa ohjataan ja tuetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Opettaja voi pohtia osaltaan, miten jo olemassa olevia TARMOn toimintoja voitaisiin hyödyntää eri opintojaksoilla. TKI-henkilöstö voi ohjata opiskelijoita osana hanketyötä tai hanketyön eri työvaiheissa. Toimintaa voisi kehittää myös palvelemaan pienempien mikro-opintojen parissa, joita voisivat hyödyntää esimerkiksi opiskelijavaihdossa olevat kansainväliset opiskelijat tai TKI-toimijat (Karelia-ammattikorkeakoulu 2023c).
TARMOssa opiskelijalähtöinen toiminta edellyttää käyttäjälähtöistä osallistamista, uudenlaisten ratkaisujen ja toimintatapojen dialogissa tapahtuvaa kokeilemista sekä yhteiskehittämistä. TARMOssa toimivilta edellytetään jatkuvaa oppimista, jotta oppimis- ja palveluympäristön prosesseja on mahdollista kehittää hallitusti laatu edellä vastaten myös opiskelijoiden, työelämätoimijoiden ja asiakkaiden tarpeisiin (Hänninen & Jyrämä 2015, 155-158; Kuusisto & Kuusisto 2015, 178-179; Räsänen, Stenvall & Heikkinen 2016, 271-272.) Hankkeen avulla toteutetun yhteiskehittämisen myötä TARMOn koordinaattorit Maiju Juvonen ja Riikka Turunen kommentoivat hankkeen kanssa pidetyistä yhteispalavereista, että ”toisesta näkökulmasta toimintaa tarkastellessa nousi esille kehityskohteita, joita ei ole itse tiedostanut. Yhdessä, eri ammattilaisten kanssa saimme luotua myös uusia toimintamalleja oppimisympäristöömme” (Juvonen & Turunen 2023).
TARMOn toiminnan jatkuvuus on kaikkien Karelian koulutusalojen tehtävä, johon tarvitaan tahtoa, osaamista ja sitoutumista. Koulutusalojen välisellä yhteistyöllä TARMOssa teemme Karelian strategiaa ja visiota 2030 todeksi:
“Karelia on arvostettu, hyvinvoiva ja kansainvälinen korkeakouluyhteisö. Olemme keskeinen toimintaympäristömme elinvoiman vahvistaja. Meidät tunnetaan laadukkaasta ja innovatiivisesta toiminnasta, hyvistä tuloksista ja henkilöstön vahvasta osaamisesta. Opiskelijoidemme ja kumppaneidemme palvelukokemus on erinomainen.” (Karelia-ammattikorkeakoulu 2023d).
Kirjoittajat
Hilppa Mustonen, opettaja, fysioterapiakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mirka Nisula, opettaja, sosionomikoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jaana Pantsari, lehtori, sairaanhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat toimivat Karelia-ammattikorkeakoulun hoitotyön, kuntoutuksen ja sosiaalialan opetus-, ohjaus- ja hanketehtävissä. Hanketiimille on muotoutunut yhtenäinen ajatus moniammatillisesta yhteistyön tarpeesta koulutuksen suunnittelussa, eri koulutusalojen harjoittelujen yhteen sovittamisesta ja toteutus toteutukselta harjoittelujen edelleen kehittämisestä, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden moniammatillisuuden mahdollistamisesta, mutta myös laajemmankin monialaisuuden tuomisesta kokeiluja hyödyntäen sosiaali- ja terveysalan opintoihin.
Lähteet:
Hänninen, H. & Jyrämä, A. 2015. Arvon yhteisluomisen hallinta julkisissa palveluverkoissa. – Helsinki case kaupunkina. Teoksessa Jyrämä, A. & Mattelmäki, T. (toim.) 2015. Palvelumuotoilu saapuu verkostojen kaupunkiin. Verkosto- ja muotoilunäkökulmia kaupungin palvelujen kehittämiseen. Aalto-yliopiston julkaisusarja. Aalto ARTS Books: Helsinki. https://shop.aalto.fi/media/filer_public/48/47/484746bf-4a1f-4f8e-9370-2d22c36b2cab/palvelumuotoilu.pdf 26.4.2023
Hiltunen, L. & Ignatius, M. 2023. Saavutettavuus Kareliassa. Dia-esitys ja haastattelu.
Juvonen, M. & Turunen, R. 2023. Oppimis- ja palveluympäristö TARMO:n koordinaattoreiden kysely.
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2023a. TARMO – oppimis- ja palveluympäristö. https://www.karelia.fi/tarmo/ 21.3.2023
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2023b. TARMO –harjoittelupaikkana. https://www.karelia.fi/tarmo-harjoittelupaikkana/ 21.3.2023
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2023c. Opintopisteyttämättömät opinnot Kareliassa. Intra-tiedosto 26.4.2023
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2023d. Strategia. https://www.karelia.fi/strategia/ 26.4.2023
Kuusisto, A. & Kuusisto, J. 2015. Teoksessa Jyrämä, A. & Mattelmäki, T. (toim.) 2015. Palvelumuotoilu saapuu verkostojen kaupunkiin. Verkosto- ja muotoilunäkökulmia kaupungin palvelujen kehittämiseen. Aalto-yliopiston julkaisusarja. Aalto ARTS Books: Helsinki. https://shop.aalto.fi/media/filer_public/48/47/484746bf-4a1f-4f8e-9370-2d22c36b2cab/palvelumuotoilu.pdf 26.4.2023
Mustonen, H., Nisula, M, & Pantsari, J. 2023. Sote-alan opiskelijoille tarvitaan lisää harjoittelupaikkoja – Työelämäopettajuusmalli -hanke etsii haasteeseen ratkaisuja. https://www.karelia.fi/2023/02/sote-alan-harjoittelupaikkoja-tarvitaan/ 21.2.2023
Räsänen, M., Stenvall, J. & Heikkinen, K. 2016. Kompetenssit palveluiden kehittämisessä – esimerkkinä hoitotyön kliininen asiantuntijuus. Teoksessa Syväjärvi, A. & Pietiläinen, V. (toim.) 2016. Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Tampere University Press: Tampere.