Opetuksen ja oppimisen saavutettavuutta kehitetään aktiivisesti kaikissa Suomen korkeakouluissa, niin myös Kareliassa. Saavutettavuuden kehittäminen opinnoissa hyödyttää kaikkia opiskelijoita, ei vain heitä, joilla on opetukseen, oppimiseen tukeen tai elämäntilanteeseen liittyviä erityistarpeita.
Mitä opetuksen ja oppimisen saavutettavuudella sitten tarkoitetaan? Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että korkeakoulun opetus ja ohjaus, sähköiset järjestelmät, fyysiset tilat ja ilmapiiri tukevat monenlaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden osallisuutta ja oppimista. Saavutettavuutta parannetaan usein hyvin yksinkertaisilla keinoilla ja monilta osin meidän opetuksemme on jo tällä hetkellä saavutettavaa.
Saavutettavuuden edistämisestä on säädetty muun muassa Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014). Karelia-ammattikorkeakoulun saavutettavuussuunnitelmassa on kuvattu saavutettavuuden nykytilaa sekä toimenpiteitä saavutettavuuden edistämiseksi vuosina 2022-2024.
Saavutettavuus opetuksessa on fyysistä, sosiaalista psyykkistä ja pedagogista
Saavutettavuutta opetuksessa voidaan tarkastella myös fyysisenä, sosiaalisena, psyykkisenä ja pedagogisena saavutettavuutena (Kuva 2). Näkökulmat eivät ole erillisiä, vaan nivoutuvat toisiinsa. Mikäli esimerkiksi opetus- ja ryhmätyötilat tai vaikkapa kampusravintola eivät ole saavutettavia, voi opiskelija jäädä ulkopuolelle yhteisestä työskentelystä tai sosiaalisista tilanteista. Tällöin korkeakouluympäristön fyysinen saavutettavuus vaikuttaa niin sosiaaliseen kuin psyykkiseenkin saavutettavuuteen.
Fyysisten ympäristöjen lisäksi ainakin yhtä tärkeä merkitys on korkeakoulun opiskeluilmapiirillä. Turvallinen ja myönteinen ilmapiiri sekä toimiva vuorovaikutus opettajan ja toisten opiskelijoiden kanssa ovat tärkeitä edellytyksiä opetuksen ja oppimisen saavutettavuudelle. Kun kampukselle ja erilaisiin opetustilanteisiin on helppo ja mukava tulla, ovat oppimisen edellytykset hyvät. Tähän asiaan me kaikki Kareliassa työskentelevät ja opiskelevat voimme osaltamme vaikuttaa.
Laadukasta ohjausta ja opetusta kaikenlaisille opiskelijoille
Opettajalla on keskeinen rooli korkeakoulun saavutettavuuden edistämisessä. Opettajana voit suunnitella opetus- ja ohjausmenetelmät alusta asti siten, että ne tukevat erilaisia oppijoita erilaisissa elämäntilanteissa. Tällöin yksilöllisiä järjestelyjä ja mukautuksia tarvitaan mahdollisimman vähän. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa viitataan usein käsitteeseen Universal Design for Learning (UDL), joka hankalasta käännöksestään, opetuksen universaali muotoilu, viittaa siihen, että koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se soveltuu mahdollisimman hyvin kaikenlaisille opiskelijoille. Tavoitteena on tarjota laadukasta ohjausta ja opetusta kaikille. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään myös huomiota erilaisiin keinoihin lisätä opiskelijan motivaatiota oppimiseen. Ammattikorkeakoulussa yksi tällainen tapa on työelämäyhteistyö. Myös oppimisesta saadulla palautteella on usein myönteinen vaikutus motivaatioon.
Saavutettavuus viittaa myös siihen, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus edetä opinnoissaan. Loogisesti etenevät opintojaksot, ennalta sovitut viestintätavat ja -kanavat sekä selkeät oppimisympäristöt ovat saavutettavuuden näkökulmasta tärkeitä. Opintojaksoille on hyvä suunnitella erilaisia suoritustapoja. Voisiko kirjallisen tentin sijaan osaamista näyttää vaikkapa suullisessa tentissä? Voisiko opiskelija suorittaa tarvittaessa tentin useammassa osassa? Vaihtoehtoisten suoritustapojen pohtiminen jo opintojakson suunnitteluvaiheessa voi vähentää myös opettajan kuormitusta. Usein erillisten toteutustapojen räätälöinti yksittäisille opiskelijoille on aikaa vievää puuhaa ja siksi ennakkosuunnittelulla voi myös helpottaa omaa työtä.
Ohjausta ja tukea oppimisen haasteisiin
Ohjauksella on keskeinen merkitys opintojen etenemiselle. Opiskelijalle on tärkeää kuvata toimintamalli, pelisäännöt ja käytettävissä oleva tuki, joiden mukaan toimitaan, jos opintojakso ei etene. Opiskelija voi saada ohjausta ja tukea opintoihinsa myös opintokuraattorin järjestämissä opintopiireissä sekä kirjoittamisen ja opinnäytetyön klinikoilla. Tietoa erilaisista tukimuodoista opiskelija löytää Karelian opiskelijaintra-Pakista.
Osalla opiskelijoista on myös tarvetta erityiselle tuelle esimerkiksi erilaisten oppimisen haasteiden takia. Tällöin opiskelijan saamassa erityisen tuen päätöksessä on kuvattu, millaisia tukitoimenpiteitä hänelle tarjotaan. Usein opiskelijalla itsellään on jo aiempien opintojen pohjalta hyvä käsitys siitä, millainen järjestely tukee hänen oppimistaan ja tätä tietoa kannattaa opintojen suunnittelussa ja osaamisen arvioinnissa hyödyntää. Esimerkkejä tällaisista järjestelyistä ovat lisäaika tenteissä, rauhallinen koetila ja opittavan aineksen pilkkominen pienempiin osiin. Erityisen tuen toimintamalli on kuvattu opiskelijaintra-Pakissa.
Selkeät oppimisympäristöt edesauttavat oppimista
Opiskelijoiden keskeinen työskentelyalusta on Moodle ja sen selkeällä rakenteella on suuri merkitys oppimisen sujuvuuteen. Hyvin rakennetulta Moodle-opintojaksolta opiskelija löytää helposti tiedon osaamistavoitteista, oppimateriaaleista ja osaamisen arvioinnista. Opiskelijapalautteessa nousee usein esille, että opiskelijat toivoisivat Moodlelta mahdollisimman yhtenäistä rakennetta. Tällöin opiskelijan ei tarvitse jokaisella opintojaksolla opetella erikseen Moodle-ympäristön logiikkaa, vaan energian voi keskittää oppimisen kannalta keskeisiin asioihin. Uuden Moodlen käyttöönoton yhteydessä pyrimme kiinnittämään erityistä huomiota oppimisympäristön ja opintojaksototeutusten saavutettavuuteen. Työskentelyn tueksi olemme myös luoneet valmiita mallipohjia opettajien käyttöön.
Karelian opiskelijat arvostavat saavutettavuuden edistämistä
Saavutettavuus ei ole meille uusi asia ja monet asiat ovatkin Kareliassa hyvällä mallilla. Lukuvuosipalaute OPALAn pohjalta Karelian toisen vuoden opiskelijat nostavat esille monia asioita, jotka tukevat opintojen saavutettavuutta. Erityisen positiivista palautetta opiskelijat antavat mm. opiskelu- ja oppimisympäristöistä, verkko-opinnoista, Moodle-toteutuksista, yhteistyöstä muiden opiskelijoiden ja Karelian henkilöstön kanssa, tavoitteellista oppimista tukevasta ilmapiiristä, arviointikriteerien ja menetelmien selkeydestä, opetusmenetelmien ja työskentelytapojen monipuolisuudesta ja siitä, että opinnot ovat olleet motivoivia ja innostavia.
Saavutettavuutta parannetaan usein hyvin yksinkertaisilla keinoilla. Opintokuraattori Leena Hiltunen on poiminut keskusteluissa Karelian opiskelijoiden kokemuksia siitä, millaisilla keinoilla Karelian opettajat ovat pystyneet parantamaa opetuksen saavutettavuutta. Palautteissa esille nousevat asiat liittyvät muun muassa opintojaksojen ajoituksen suunnitteluun, osaamisen arviointiin, opettajan antama palautteeseen, yksilöllisiin järjestelyihin, motivointiin ja opiskelijakeskeisyyteen.
- Opettaja jutteli ryhmämme kanssa opintojakson alussa ja kysyi, millainen kokonaiskuormitus meillä oli opinnoissa meneillään. Opettaja otti huomioon muut opintojaksot ja tulevat tentit opintojakson aikataulun suunnittelussa.
- Katsottiin opettajan kanssa tulevia aikatauluja. Saimme vaikuttaa palautusaikatauluihin ja tehtäviin.
- Saimme vaikuttaa opintojakson arvioitaviin suorituksiin. Saimme valita joko pienempiä palautettavia tehtäviä tai loppukokeen.
- Opinnäytetyöprosessi lähti hyvin käyntiin, kun yhdellä opintojaksolla käytettiin aikaa opinnäytetyöaiheen ideoitiin. Opettaja antoi meille keskustelussa useita vaihtoehtoja ja tästä ideat lähtivät syntymään ja työskentely lähti nopeasti etenemään.
- Vaikka meillä on ollut pakollinen läsnäolo luennolla, niin luento on silti tallennettu. Se on auttanut minua, kun voin kuunnella tallenteen uudelleen, stopata muistiinpanoja varten tai tarkastaa nauhoitteelta uusia käsitteitä.
- Mieleen on jäänyt kurssi, jonka tiedettiin olevan vaikea ja täynnä yksityiskohtaista tietoa ja uutta opeteltavaa. Niin se Moodle oli selkeästi rakennettu ja itseopiskelu sujui hyvin haastavasta aiheesta huolimatta.
- Opettajan kirjallinen palaute, ihan muutama lause ensimmäisten esseiden jälkeen vaikutti suuresti motivaatioon ja kannusti yrittämään enemmän.
- Yksilöllisiä järjestelyjä erilaisiin suoritustapoihin on saanut todella hyvin, kun on jutellut tai viestitellyt opettajan kanssa suoraan. Kynnys pitkän tauon jälkeen on ollut korkea, mutta kun vain on ottanut yhteyttä, niin on saanut nopeasti ohjeet jatkosta.
- Työelämässä ollessa on ollut mahdollista tehdä opintojakson rästitehtäviä omaan työhön liittyen.
- Parhaita opintojaksoja on ollut nämä, kun opettaja on asettanut raamit opintojaksolle ja ollut aktiivisesti tukena tai käytettävissä ryhmän työskentelyssä. Kuitenkin kurssilla eteneminen on ollut opiskelijakeskeistä.
Opetuksen saavutettavuuden näkökulmasta olemme Kareliassa jo monilta osin hyvällä polulla. Toki aina löytyy myös parannettavaa. Opetuksessa on tärkeää tunnistaa ne kohdat, joissa kaivataan kehittämistä. Vaihtoehtoisia toteutuksia suunniteltaessa on tärkeää pohtia, mitkä ovat kohtuulliset järjestelyt, joilla pystymme saavutettavuutta parantamaan. Kehittämistyössä joudumme huomioimaan myös käytettävissä olevat resurssit. Pienetkin askeleet oikeaan suuntaan kehittävät saavutettavuutta ja auttavat meitä viilaamaan opetustamme entistäkin saavutettavammaksi.
Lähteet:
Karelia-ammattikorkeakoulu. Karelia-ammattikorkeakoulun saavutettavuussuunnitelma
Kanervo, R., Kuosmanen, L., Kuparinen, K. 2022. Osallistavat ohjaus- ja opetusmenetelmät korkeakoulussa. Käsikirja. Laurea-ammattikorkeakoulu.
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)
Kirjoittajat:
Marjo Nenonen, koulutuksen kehittämispäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Leena Hiltunen, opintokuraattori, Karelia-ammattikorkeakoulu