Euroopan tasolla rakennukset kuluttavat n. 40% energiasta ja tuottavat 36% hiilidioksidipäästöistä. Puun käyttö rakentamisessa on yksi helpoimmista tavoista pienentää rakennusten elinkaaren päästöjä. Joensuun seudulla se tiedetään, sillä puurakentamisen kehittämiseksi on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä jo vuosien ajan.
Vuonna 2019 Joensuuhun valmistui Suomen korkein puukerrostalo Joensuu Lighthouse, joka toteutettiin merkittäviltä osin paikallisten yritysten voimin. Kyseinen rakennus ei ole kuitenkaan ainoa merkittävä puurakennuskohde Joensuussa. Lighthousea on edeltänyt pitkä jatkumo mukaan lukien toimistorakennus Metla-talo sekä monitoimihalli Joensuun Areena.
Alueen puurakentamisen kehittämisessä Karelia-ammattikorkeakoululla on ollut keskeinen rooli. Systemaattista kehittämistyötä on tehty osana rakennustekniikan koulutusvastuun (Insinööri AMK) toimintaa muun muassa lukuisien tutkimus- ja kehittämisprojektien puitteissa kiinteässä yhteistyössä yritysten kanssa. Opetus, tutkimus- ja kehitystoiminnan tueksi on myös käynnistetty monipuolista testaus- ja tuotekehitystoimintaa.
”Tulevaisuuden osalta katseet tulisi suunnata materiaalilähtöisyydestä ratkaisukeskeisemmäksi rakentamisen päästöjen pienentämiseksi”
Viime vuosina rakennusten elinkaaren päästöjen hallinta on tullut kiinteäksi osaksi Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikkaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ilmakehän hiilidioksidin varastoinnin näkökulmasta puurakentamista voidaan pitää kustannustehokkaimpana keinona varastoida hiiltä nykyteknologiat huomioiden. Esimerkiksi Joensuun naapurikunnassa Lieksassa rakenteilla olevassa massiivipuurunkoisen koulukeskuksen laskennalliset hiilivarastot ovat 638 349 kgCO2e. Kyseisessä kohteessa rakennuksen hiilivarasto on suurempi kuin koko rakennuksen päästöt ilman sen käytönaikaisia päästöjä.Karelia-ammattikorkeakoulun on uudessa strategiassaan sitoutunut entistä vahvemmin edistämään vähähiilisyyden tavoitteita.
– Tulevaisuudessa haluaisimme olla entistä enemmän kehittämässä ratkaisuja, joissa yhdistyy eri materiaalien parhaimmat ominaisuudet, toteaa koulutuspäällikkö Jyrki Kankkunen.
Teksti: Mikko Matveinen, Ville Mertanen, Timo Pakarinen
(Artikkeli on julkaistu Talouselämä-lehdessä. Artikkeli on toteutettu osana Karelia-ammattikorkeakoulun Puurakentaminen – rakentamisen vähähiiliset ratkaisut -projektia, jonka rahoittajana toimii Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitysrahastosta)