Samaan aikaan kun harjoittelupaikkojen tarve kasvaa (Mustonen, Nisula & Pantsari 2023a) on tunnistettu, että sosiaali- ja terveysalalle on haasteellista houkutella työvoimaa sekä pitää nykyisistä työntekijöistä kiinni (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021). Yhtälö on haastava, koska vähäiset työresurssit ja työn kuormitus vaikuttavat työntekijöiden halukkuuteen ottaa opiskelijoita harjoitteluun. Jos opiskelijat eivät saa käytännönharjoittelupaikkoja, ei tulevaisuuden työvoimaa saada lisättyä. Tämän vuoksi on lähdettävä pohtimaan vaihtoehtoja, jotka tukevat niin nykyisten työntekijöiden jaksamista kuin tulevaisuuden työntekijöiden valmistumista.
Vaihtoehtoina tähän voisi olla vertaisoppimista hyödyntävä opiskelijamoduuliharjoittelu, toteutettuna opiskelijaparina tai tiiminä. Tässä artikkelissa käytämme opiskelijapari-termiä kuvaamaan harjoittelumallia, jossa opiskelijat työskentelevät parina harjoitteluympäristössä opiskelijamoduulin mukaisesti. Opiskelijamoduulissa toimiminen vaatii työelämätaitona pidettävää mukautuvuutta sekä itseohjautuvuutta (Hatakka & Anttila 2022). Elämme aikaa, jolloin tiedon sisältö muuttuu nopeasti, ja opiskelijoille on tärkeämpää kehittää toimintavalmiuksia, kuin opetella yksittäisiä faktatietoja (Tynjälä 1999).
Opiskelijamoduulia ohjaa aina käytännönharjoittelussa työelämäohjaaja. Vertaisoppimisen tavoitteena on vähentää työelämäohjaajan käyttämää resurssia, kun oppijat voivat yhdessä työstää tilanteita.
Käytännönharjoittelut oppimista tukeviksi opiskelijamoduulilla
Suomeen opiskelijamoduulin käyttö ohjattujen harjoitteluiden mallina on tullut Ruotsista, Tukholman Karoliinisesta yliopistosairaalasta (Partanen, Palomaa, Metsäharju, Intke & Hujanen 2021). Opiskelijamoduuliharjoittelulla tarkoitetaan sitä, että opiskelijat toimivat työparina tai ryhmänä yhteistoiminnallisesti vertaisoppien toisiltaan aidossa terveydenhuollon toimintaympäristössä todellisia potilaita hoitaen. Tällöin opiskelijat vastaavat potilaiden hoidosta ryhmässä suunnitellen, organisoiden ja toteuttaen hoitoa yhteistoiminnallisesti, mutta kuitenkin itsenäisesti (Manninen 2014). Työelämäohjaaja toimii opiskelijamoduulissa ohjaten ja vastuullisena kaikissa hoidon prosessin vaiheissa. Opiskelijat voivat olla joko samassa vaiheessa opintoja (Stenberg & Carlson 2015, 16; Nygren & Carlson 2017; Pålsson ym. 2017) tai kokeneempi opiskelija voi toimia kokemattomamman opiskelijan kanssa (Manninen 2014, Holst & Hörnberg 2013, Holst ym. 2017).
Opiskelijamoduuli pohjautuu pedagogisesti koulutuksissakin käytössä olevaan konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppija on aktiivinen toimija, joka tulkitsee havaintojaan ja uutta tietoa aikaisemman ymmärryksensä pohjalta. Oppimisprosessin painopisteenä on itseohjautuvuus, jossa opiskelija ottaa itse vastuuta omasta oppimisestaan. Oppimiskäsityksen mukaan oppija pyrkii siis ratkaisemaan itseohjautuvasti ongelmia. Opettajan rooli on tukea tiedon löytämisessä. (Tynjälä 1999). Yksi oppijoita aktivoiva oppimisstrategia on vertaisoppiminen. Vertaisoppimisessa oppijat oppivat yhdessä muiden vertaisten kanssa ilman jatkuvaa ohjausta. Vertaisoppimisen hyötyinä on mm. kriittisen ajattelun parantuminen, syväoppiminen sekä suurempi sisäinen motivaatio oppia. Vertaisoppimisen on koettu myös vähentävän opiskelun aiheuttamaan stressiä sekä ahdistusta ja lisäävän itseluottamusta (Koho, Leppälä, Mustonen, Niemelä 2014; Quarstein & Peterson 2001).
Vertaisoppiminen tuo turvaa erityisesti opiskelijamoduuliharjoittelun alkuvaiheessa (Holst & Hörnberg 2013; Manninen 2014; Stenberg & Carlson 2015). Opiskelijoiden tuntema pelon tunne on yleinen opiskelijamoduuliin liittyvä tunne. Pelon tunnetta aiheuttaa vastuu potilaiden hoidosta. Vastuunotto on kuitenkin välttämätön oppimisen mahdollistaja ja kokemuksen myötä se kasvattaa ammatillista itsetuntoa. (Holst & Hörnberg 2013; Manninen 2014.) Opiskelijamoduulissa oppimista tukee opiskelijan kokemus siitä, että vertaisoppija on samassa tilanteessa ja siten ymmärtää toista opiskelijaa hyvin (Jansson & Ene 2016). Harjoittelun alkuvaiheen toteutus yksilöohjauksena on sopinut osalle opiskelijoista opiskelijamoduulia paremmin (Mamhidir ym. 2014).
Ohjaajan rooli opiskelijamoduulissa on olla opiskelijoiden tukena, mahdollistaen oppimisen kokemuksia sekä varmistaen potilasturvallisuuden (Partanen ym. 2021). Opiskelijoiden yhteisharjoittelun ohjaaminen vaatiikin ohjaajalta tasapainoilua vastuun antamisen ja ohjauksen määrän suhteuttamisessa, jotta se etenee oikeassa tahdissa opiskelijoiden osaamiseen nähden (Holst ym. 2017).
Opiskelijamoduuli vahvistaa ammatillista kasvua vertaisoppimisella
Käytännönharjoitteluissa opiskelijoiden tarkoituksena on opiskella substanssiosaamisen lisäksi työelämätaitoja, jolloin heillä on paremmat valmiudet siirtyessään työelämään. Karelia-ammattikorkeakoulun Työelämäopettajuusmalli -hankkeessa pyrittiinkin kehittämään harjoitteluja tukemaan työelämätaitojen kehittymistä vertaisoppimisen keinoilla. Hankkeen tavoitteena oli vaikuttaa harjoittelupaikkojen sekä opiskelijamäärien lisäämiseen työelämän kanssa.
Kareliassa opiskelijamoduuliharjoittelua on toteutettu jo aiemminkin sote-alan käytännönharjoitteluissa. Kareliassa toimii oppimis- ja palveluympäristö TARMO, jossa sote-alan opiskelijat suorittavat käytännönharjoitteluja, toimien tiiminä sekä opiskelijapareina ja vastaten yhteistoiminnallisesti asiakkaiden hoidon suunnittelusta, organisoinnista sekä toteutuksesta (Mustonen, Nisula & Pantsari 2023b). Opiskelijamoduulin periaatetta hyödynnetään opiskelijaparina fysioterapeuttiopiskelijoiden lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen harjoittelussa (Issakainen ja Mustonen 2021) sekä sosionomiopiskelijoiden ryhmänohjausharjoittelussa.
Työelämäopettajuus-hankkeen aikana pilotoitiin sosionomien ryhmänohjausharjoittelua TARMOssa, jossa kehitettiin sekä toteutettiin moniammatillista yhteistyötä sote-alan opiskelijoiden kesken (Mustonen, Nisula & Pantsari 2023b). Hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun toteutus opiskelijamoduulissa on käynnistynyt Siun Sotessa syksyllä 2017 kolmella pilottiosastolla (kahdella kirurgisella ja yhdellä sisätautisella osastolla). Yhteen moduuliin otetaan yleensä neljästä viiteen opiskelijaa.
Työelämäopettajuusmalli-hankkeen myötä Siun sotessa kehitettiin erikoissairaanhoidossa opiskelijamoduuliharjoittelua, johon lukukauden aikana otettiin kolmessa syklissä neljä opiskelijaa kerrallaan. Uudessa opiskelijamoduulissa olleet opiskelijat kokivat opiskelijaparin todella tärkeäksi tueksi, joka ymmärtää ja samaistuu omaan tilanteeseen. Opiskelijat nostivat tärkeäksi voivansa yhdessä keskustella ja miettiä asiakastilanteita. Kokemusten mukaan työteko oli rauhallisempaa ja hoidettaviin potilaisiin sai perehtyä rauhassa. Opiskelijamoduuliharjoittelu koettiin hyväksi, jos opiskelijan osaaminen osattiin tunnistaa ja työtehtävät määriteltiin niiden mukaisesti. Opiskelijoiden mukaan moduuliharjoittelupaikaksi soveltuvat myös erikoissairaanhoidon yksiköt, jos työtehtävät valitaan opiskelijalähtöisesti. Opiskelijamoduulin onnistumiseksi työelämäohjaajan tulisi sitoutua huomioimaan opiskelijoiden kehittyminen, ja valitsemaan opiskelijoiden osaamista kehittävät potilaat moduuliin. Opiskelijat tarvitsisivat harjoittelussa säännöllistä reflektiota yhdessä työelämäohjaajan kanssa, jotta he tunnistaisivat oman osaamisensa tason sekä kehittymisen mahdollisuudet.
Vastaavia kokemuksia on saatu myös TAYSin lastenkirurgian osastolta opiskelijapari-ohjauspilotista, josta muodostui toimiva harjoittelumalli. Kokemusten mukaan opiskelijat pääsevät mm. hyödyntämään toistensa tietotaitoa, rohkaistuvat aktiivisemmin keskustelemaan ongelmista ja kehittävät itseluottamusta. Tilanteiden reflektoinnin merkitys korostuu, koska ohjaaja ei ole aina läsnä tilanteissa. (Anto &Tervajärvi 2022).
Opiskelijamoduuli pilotti Attendo terapiapalveluiden kanssa
Työelämäopettajuusmalli-hanke aloitti yhteistyön kehittämisen Attendon kanssa heti hankkeen alussa. Yhtenä toimenpiteenä oli lisätä fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoittelijoiden määrää Attendo terapiapalveluihin ja muodostaa jatkuvalle yhteistyölle vankka pohja. Attendo terapiapalvelut tuottavat kaikkiin yksiköihinsä terapiaa. Yksiköiden asiakaskunta muodostuu ikäihmisistä, kehitysvammaisista sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujista (Attendo 2023a). Pohjois-Karjalan alueella Attendolla on yhteensä 20 yksikköä (Attendo 2023b).
Syksyllä 2022 Attendo terapiapalvelut tarjosi opiskelijamoduulimallin mukaisesti kaksi harjoittelupaikkaa fysioterapeuttiopiskelijoiden ensimmäiseen harjoitteluun neljäksi viikoksi. Opiskelijoille valittiin kaksi fysioterapeuttia ohjaamaan harjoittelua ja he jakoivat ohjaustarpeen. Opiskelijat kokivat pariharjoittelun erittäin mielekkäänä, ja soveltuvana etenkin opintojen alkuvaiheeseen. Opiskelijat nostivat esille, että oli hyödyllistä jakaa kokemuksia, ajatuksia ja tuntemuksia samassa harjoittelussa olevalle ja he saivat vertaistukea toisistaan. Konkreettisina asioina esiin nousi terapioiden suunnittelu ja rakenteinen kirjaaminen, jotka olivat opettavaisia yhdessä toisen kanssa. Opiskelijat kokivat hyödylliseksi nähdä, miten toinen opiskelija toimii ja oppivat myös siitä. Opiskelijat nostivat tärkeänä asiana esille vastuun jakautumisen. Etenkin jos oppijapari ei ole tasavertainen, on huomioitava tilan ja vastuun antaminen molemmille. Attendon kanssa yhteistyö jatkuu, ja seuraava fysioterapeuttiopiskelijapari suoritti opiskelijamoduulin mukaisen harjoittelun keväällä 2023.
Hankkeen tavoitteena oli löytää yhteisiä asiakkaita moniammatillisesti hoidettavaksi. Attendon kanssa yhteistyössä etsittiin sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoille kohtaamisen paikkoja käytännönharjoittelun aikana. Fysioterapeutti- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden käytännönharjoittelujaksot toteutuvat usein eri aikoihin, joka luo oman haasteensa moniammatillisen toiminnan kehittämiselle.
Syksyllä 2022 opiskelijat olivat yhtä aikaa Attendolla harjoittelussa kaksi viikkoa, sairaanhoitajaopiskelija yhdessä yksikössä ja fysioterapeuttiopiskelijat useammassa yksikössä. Sairaanhoitajaopiskelijat tekevät vuorotyön mukaisia työaikoja, jonka vuoksi opiskelijat olivat harvoin yhtä aikaa harjoittelupaikalla. Yhteisiä kohtaamisia oli haastava järjestää nopealla aikataululla. Jatkossa olisi hyvä kehittää yksiköissä myös moniammatillista harjoittelua, joka vaatisi hyvää etukäteissuunnittelua ja moniammatillista yhteistyötä käytännönharjoittelupaikan ohjaajien kesken.
Opiskelijaparina harjoittelussa Siun soten yksiköissä
Siun sotessa opiskelijaparina toteutettavaa harjoittelua on lähdetty kehittämään hoitotyön puolelle jo syksyllä 2022 asumispalveluihin sekä tk-sairaaloihin (Näätänen 2022). Opiskelijapari-mallin pilottijaksolla Siun soten terveyskeskussairaalassa oli harjoittelussa kuusi sairaanhoitajaopiskelijaa ja yksi terveydenhoitajaopiskelija. Opiskelijoista neljä suoritti 2. lukukauden harjoittelua ja kolme opiskelijaa 4. lukukauden harjoittelua. Opiskelijat suorittivat harjoittelun kolmessa syklissä tammi-toukokuun 2023 välillä. Haasteena sykleissä oli saada opiskelijat harjoitteluun samanaikaisesti opiskelijaparina. Harjoitteluissa oli mukana opiskelijoita opintojen eri vaiheista. Kokeneemman opiskelijan mukaan oli myönteistä toimia opintojen alkuvaiheessa olevan opiskelijan työparina. Opintojen alkuvaiheessa oleva opiskelija koki helpommaksi osoittaa epävarmuuttaan opiskelijakollegalleen kuin valmiille sairaanhoitajalle, ”parilta uskalsi kysyä tyhmiä kysymyksiä”.
Opiskelijapariharjoittelun ohjeistuksen mukaan opiskelijoille olisi tullut määritellä työelämän ohjaajapari, joka ohjaa harjoittelussa opiskelijaparia. Tämä ei kuitenkaan täysin toteutunut, mutta kaikki opiskelijat kokivat kuitenkin saaneensa harjoittelun aikana ohjaajiltaan riittävästi tukea ja ohjausta. Opiskelijat kokivat opiskelijaparina työskentelyn lisänneen yksilöohjausta enemmän heidän ammatillista itsetuntoaan ja vähentäneen stressiä yksilöohjaukseen verrattuna. Opiskelijaparina työskentely edisti heidän tiimityöskentelytaitojaan ja itseluottamusta. Harjoittelun koettiin lisänneen vuorovaikutusta potilaan kanssa, koska osa opiskelijoista koki jännittävänsä vuorovaikutuksen potilaan kanssa ohjaajan läsnäollessa. Opiskelijaparina toimiminen lisäsi opiskelijan päätöksenteko- ja organisointitaitoja sekä havainnointikykyä. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että opiskelijamoduuliin otettaisiin aina parillinen määrä opiskelijoita, jolloin opiskelijapariharjoittelu toteutuu eikä kukaan joudu toimimaan yksin.
Hyvien kokemuksien perusteella lähdimme hankkeena esittämään toimintamallia myös Siun soten fysioterapeuteille, jotka lähtivät kehittämään toimintaa keväällä 2023. Opiskelijapari-harjoittelumalli lisäisi varmasti Pohjois-Karjalan maakuntien vetovoimaisuutta harjoittelupaikkoina. Näin opiskelijat pystyisivät jakamaan kustannuksia sekä saisivat toisistaan tukea työpaikalla harjoitteluajan ulkopuolellakin.
Opiskelijamoduulit vakiintuneeksi harjoittelumalliksi
Opiskelijamoduuliharjoittelu mahdollistaa opiskelijalle tärkeiden työelämätaitojen vahvistamista, samalla kun hän ottaa itsenäisesti vastuuta omasta toiminnastaan ohjauksessa. Vuorovaikutus- (Hatakka & Anttila 2022) ja tiimityöskentelytaitojen (Vierula 2010; Virkkala 2021) lisäksi tulevaisuuden ammattilaisten pitää olla itseohjautuvia ja varmoja ammattilaisia. Aktiivinen rooli oman oppimisen edistäjänä myös harjoittelussa mahdollistaa tehokkaan oppimisen. Tulevaisuuden sote-asiantuntijoiden tulee olla työelämään tultaessa varmempia itsenäiseen työskentelyyn ja heidän täytyy osata työskennellä moniammatillisesti muiden asiantuntijoiden kanssa.
Samalla kun opiskelija harjaantuu työelämän tarpeita varten, on toimivassa opiskelijamoduulissa mahdollista vapauttaa työntekijän voimavaroja muihin tehtäviin. Uuden toimintamallin käyttöönotto vaatii aikaa, mutta toiminnan vakiintumisen jälkeen hyödyt ovat suuremmat. Opiskelijoiden hyödyntäessä vertaista esimerkiksi hoidon suunnittelussa sekä kirjaamisessa voi työelämäohjaaja käyttää aikaa omiin työtehtäviin. Opiskelijoita ei kuitenkaan kuulu hyödyntää korvaamaan työntekijävajetta, vaan vapautunutta aikaa tulisi hyödyntää opiskelijoiden ohjaamiseen sekä palautteen antamiseen. Opiskelijamoduulin ohjaajalta vaaditaan luottamusta opiskelijan taitoihin sekä halua kehittää yksikkönsä toimintamalleja. Hyvällä organisoinnilla työyksikkö hyötyy monella tavalla kehittäessään tulevaisuuden ammattilaisia.
Pohjois-Karjalan alueella toteutuu hyvin vähäisesti moniammatillisia opiskelijamoduuliharjoitteluja. Työelämä vaatii moniammatillista työskentelyä, joten tähän olisi hyvä panostaa jo opiskeluvaiheessa myös käytännössä moniammatillisen työskentelyn teoriaopiskelun lisäksi. Koulutusorganisaation tehtävänä olisi tuottaa suunnitelma siitä, miten mahdollistetaan moniammatillinen työskentely sote-alojen yhteistyössä opiskelijamoduulia hyödyntäen. Opetushenkilöstöltä ja työelämäyhteistyöltä moduuliharjoittelujen mahdollistaminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja harjoitteluaikataulujen yhteensovittamista. Opiskelijoiden käytännönharjoitteluissa toiseen ammattialaan ja työnkuvaan tutustuminen sekä yhdessä työskentely lisäävät osaamista jo opintojen aikana.
Opiskelijamoduuli voi mahdollistaa useammalle opiskelijalle harjoittelupaikan yhtä aikaa, jolla voidaan vastata lisääntyneeseen harjoittelupaikka tarpeeseen. Kehittämistä on kuitenkin jatkettava, jotta löydetään uusia mahdollisuuksia opiskelijamoduuleille ja vahvistetaan niitä entistä moniammatillisemmiksi.
Kirjoittajat:
Hilppa Mustonen, opettaja, fysioterapiakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mirka Nisula, opettaja, sosionomikoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jaana Pantsari, lehtori, sairaanhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mari Sivonen, lehtori, sairaanhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat toimivat Karelia-ammattikorkeakoulun hoitotyön, kuntoutuksen ja sosiaalialan opetus-, ohjaus- ja hanketehtävissä. Hanketiimille on muotoutunut yhtenäinen ajatus moniammatillisesta yhteistyön tarpeesta koulutuksen suunnittelussa, eri koulutusalojen harjoittelujen yhteen sovittamisesta ja toteutus toteutukselta harjoittelujen edelleen kehittämisestä, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden moniammatillisuuden mahdollistamisesta, mutta myös laajemmankin monialaisuuden tuomisesta kokeiluja hyödyntäen sosiaali- ja terveysalan opintoihin.
Lähteet:
Anto, A. & Tervajärvi, L. 2022. Yhdessä eteenpäin – yksilöohjauksesta kohti pariohjausta. TAMK-blogi 26.9.2022. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/opetus/yhdessa-eteenpain-yksiloohjauksesta-kohti-pariohjausta/ 29.3.2023
Attendo. 2023a. Terapiapalvelut. https://www.attendo.fi/palvelumme/terapiapalvelut/ 26.5.2023
Attendo. 2023b. Attendo-kodit. https://www.attendo.fi/yksikot/?region=Pohjois-Karjala&unittype= 26.5.2023
Hatakka, O. & Anttila, S. 2022. Lisää kilpailukykyäsi – ota haltuun tulevaisuuden työelämätaidot. https://www.karelia.fi/2022/04/lisaa-kilpailukykyasi-ota-haltuun-tulevaisuuden-tyoelamataidot/ 29.3.2023
Holst, H. & Hörber, U. 2013. Students learning in clinical practice, supervised in pairs of students – a phenomenological study. Journal of Nursing Education and Practice 8(3), 113–124.
Holst, H., Ozolins, LL., Brunt, D. & Hörberg, U. 2017. The experiences of supporting learning in pairs of nursing students in clinical practice. Nurse Education in Practice 26, 6–11.
Issakainen, M. & Mustonen, H. 2021. Koulufysioterapialla hyvinvointia Pohjois-Karjalaan: Otsakorpi-hankkeen loppuraportti. https://www.theseus.fi/handle/10024/508848 21.2.2023
Jansson, I. & Ene, KW. 2016. Nursing students´ evaluation of quality indicators during learning in clinical practice. Nurse Education in Practice 20, 17–22.
Koho, N., Leppälä, J., Mustonen, E. & Niemelä, T. 2014. Vertaisoppimisen monet muodot korkeakouluopetuksessa. Teaching in Life Sciences: Current practices and development, Vol. 1 (Fall), 17-29.
Mamhidir, AG., Kristofferzon, ML., Hellström-Hyson, E., Persson, E. & Mårtensson, G. 2014. Nursing preceptors´ experiences of two clinical education models. Nurse Education in Practice 14(4), 427–433.
Manninen K. 2014. Experiencing authencity – The core of student learning in clinical practice. Karolinska Institutet. Tukholma. Väitöskirja.
Mustonen, H., Nisula, M., & Pantsari, J. 2023a. Sote-alan opiskelijoille tarvitaan lisää harjoittelupaikkoja – Työelämäopettajuusmalli -hanke etsii haasteeseen ratkaisuja. https://www.karelia.fi/2023/02/sote-alan-harjoittelupaikkoja-tarvitaan/ 21.2.2023
Mustonen, H., Nisula, M, & Pantsari, J. 2023b. Oppimis- ja palveluympäristö TARMO mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön – Tervetuloa mukaan opiskelijat, henkilöstö, työelämän toimijat ja asiakkaat! https://www.karelia.fi/2023/05/oppimis-ja-palveluymparisto-tarmo-mahdollistaa-moniammatillisen-yhteistyon/ 8.5.2023
Nygren, F. & Carlson, E. 2017. Preceptors’ conceptions of a peer learning model: a phenomenographic study. Nurse Education Today 49, 12–16.
Näätänen, H. 2022. Amk –opiskelijoiden työparityöskentely asumispalveluissa ja tk-sairaaloissa. Luentodiat.
Partanen, T., Palomaa, A., Metsäharju, T., Intke, H. & Hujanen, T. 2021. Opiskelijamoduuliharjoittelulla kokonaisuuksien oppimiseen. Radiografia 43 (5), 30 – 31.
Pålsson, Y., Mårtensson, G., Swenne, CL., Ädel, E. & Engström, M. 2017. A peer learning intervention for nursing students in clinical practice education: a quasi-experimental study. Nurse Education Today 51, 81–87.
Quarstein, V.A., Peterson, P.A. 2001. Assesment of Cooperative learning: a goal-criterion approach. Innovative Higher Education, 26(1), 59–77.
Stenberg, M. & Carlson, E. 2015. Swedish student nurses’ perception of peer learning as an educational model during clinical practice in a hospital setting—an evaluation study. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1186/s12912-015-0098-2.
Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Tampere: Tammer-paino.
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2021. Toimialaraportti: Sote- alalle on haasteellista houkutella työvoimaa ja pitää nykyisistä kiinni -alan työoloja kehitettävä. https://valtioneuvosto.fi/-//1410877/toimialaraportti-sote-alalle-on-haasteellista-houkutella-tyovoimaa-ja-pitaa-nykyisista-kiinni-alan-tyooloja-kehitettava 21.2.2023
Vierula, H. 2010. Työparityö muuttaa terveyskeskuksia. Lääkärilehti 42/2010 vsk 65 s. 3386 – 3388.
Virkkala, T. 2021. Terapiapalvelut mukana muutosmatkalla asiakkaan, läheisen ja hoitohenkilökunnan tukena. https://www.attendo.fi/ajankohtaista/arkisto/artikkelit-ja-blogit/terapia/terapia/terapiapalvelut-mukana-muutosmatkalla-asiakkaan-laheisen-ja-hoitohenkilokunnan-tukena/ 29.3.2023
Artikkelikuva: Freepik