Kansaneläkelaitos, Kela tulee osaksi opiskelijan arkea hänen aloittaessaan opinnot. Useimmat opiskelijat nostavat jossakin vaiheessa opintojaan Kelan etuuksia; opintotukea, omaehtoisen opiskelun tukea tai asumistukea. Kela on kuitenkin opiskelijan arjessa paljon muutakin, kuin nämä etuudet. Kela on opiskeluterveydenhuollon takana ja tarvittaessa tarjoaa monia erilaisia kuntoutumisen palveluja (mm. NUOTTI-valmennus ja Oma väylä-kuntoutus).
Kelan maine opiskelijoiden keskuudessa on usein valvova ja hankalastikin tavoitettava. Meillä kaikilla, opiskelijalla, oppilaitoksella ja Kelalla on kuitenkin sama tahtotila; saada opiskelijan opinnot etenemään joustavasti kohti työelämän asiantuntijuutta. Tämän yhteisen tavoitteen pohjalta Karelia-ammattikorkeakoulu ja Kela ovat tehneet vuoden ajan yhteistyötä kehittäen toimintamallia oikea-aikaisen ja oikean tukimuodon sekä palvelun löytämiseksi opiskelijalle. Toimintamallin tavoitteena on löytää mahdollisesti putoamisvaarassa olevat opiskelijat varhaisessa vaiheessa ja ohjata heidät oikean palvelun piiriin. Yhteistyö ja toimintamalli on valtakunnallisesti ainutlaatuista ja meillä karelialaisilla on ollut kunnia olla sitä tekemässä.
Toimintamallin vahvuus on sen yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys. Oppilaitos tunnistaa putoamisvaarassa olevat opiskelijat opinto-ohjaajien ja tuutoriopettajien tai oppimisanalytiikan avulla, kontaktoi nämä opiskelijat ja opiskelijan suostumuksella toimittaa yhteystiedot Kelan asiantuntijoille. Kelasta opiskelijat kontaktoidaan, kokonaistilanne kartoitetaan ja opiskelija ohjataan oikean etuuden ja palvelun piiriin. Tarvittaessa Kelalta tehdään uudelleensoitto opiskelijalle, jotta varmistutaan asioiden edenneen oikeaan suuntaan.
Yksittäiset pilotit rakentuvat havaituista tarpeista ja reunaehdoista
Pilotteja on kehitysvaiheessa vuoden aikana toteutettu neljä ja opiskelijoiden seulonnassa on käytetty hieman erilaisia tulokulmia vuoden kierrosta riippuen.
Kahdessa ensimmäisessä pilotissa hyödynnettiin erityisesti Karelian ohjaushenkilöstön havaitsemia huoliopiskelijoita, joita tavoitettiin opiskelujen tukiryhmien, kehityskeskustelujen sekä opettajien yhteydenottojen perusteella. Analytiikkaa pyrittiin hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan, mutta varsinainen analytiikan hyöty saatiin mukaan kolmannella ja neljännellä pilottikierroksella. Niissä keskityttiin erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoihin, joiden analytiikkatieto antaa huolisignaaleja. Tavoitteena on kehitystyön myötä saada analytiikka jouhevaksi osaksi prosessia, jonka avulla mahdolliset avun tarpeet pystyttäisiin ennakoimaan mahdollisimman varhain.
Analytiikasta apua
Karelia-ammattikorkeakoulussa oppimisen keskiössä on Moodle-oppimisalusta. Se kerää dataa opiskelijan aktiivisesta toiminnasta opintojaksoilla ja aikanaan Peppi-opintotietojärjestelmään. Yhdessä nämä järjestelmät tarjoavat ajantasaista tietoa opiskelijan osallistumisesta ja onnistumisesta opinnoissaan sekä mahdollisuuden puuttua opiskelijan ongelmiin jo siinä vaiheessa, kun ne näyttäytyvät pieninä signaaleina.
Opiskelijan aktiivinen toiminta näkyy suoraan datasta, mutta ottamalla toisen näkökulman (engl. Insight) puuttuva data saattaakin olla varhaisen puuttumisen kannalta mielenkiintoisempi. Yhdistelemällä aktiivista dataa opiskelijan mahdolliseen passiiviseen jälkeen voidaan opiskelijan tilanteesta päätellä, onko syytä ottaa opiskelijaan yhteyttä ja syventyä hänen tilanteeseensa tarkemmin.
Data ja visualisointi ohjauksen työkaluna
Vartu2-hankkeessa aloitettu Kinttupolku-analytiikan (Vartu2-hankkeesta ja oppimisanalytiikasta tarkemmin julkaisussa Vartu 2.0 – Holistinen kinttupolku – Opiskeluhyvinvointimallin manuaali) kehittäminen on nyt vaiheessa, jossa opinto-ohjaajat ja kuraattorit voivat käyttää analytiikkadataa opiskelijoiden havainnointiin opiskelijamassasta sekä opiskelijoiden seurantaan mm. tuetuissa ryhmissä. Analytiikan visualisoinnissa on käytössä opiskelijakohtaisia liikennevaloja, joiden nopealla yleissilmäyksellä voidaan esimerkiksi vuosikurssilta poimia tarkasteltavia opiskelijoita eri lukuvuoden vaiheissa ja eri kriteereillä. Tämä tieto tulee lähes reaaliajassa Moodle- ja Peppi-järjestelmistä. Liikennevalot reagoivat seuraaviin tapahtumiin: opiskelija ei ole ollut aktiivinen Moodle-ympäristössä tai hänelle ei ole tullut opintopisteitä, opiskelijan arvosanoissa on huomattava heikkeneminen tai ne eroavat huomattavan negatiivisesti opiskelijaryhmän arvosanoista, tai opiskelijalla on ylipäätään rästissä olevia opintojaksoja.
Opiskelijan opintopistekertymää voidaan myös verrata graafina hänen ryhmänsä keskimääräiseen edistymiseen, jolloin voidaan yhdellä silmäyksellä luoda yleiskuva opiskelijan opintojen kokonaisedistymisestä koko hänen tutkinto-opintojensa ajalta. Mahdolliset viivästymiset esim. välivuoden vuoksi tai keskimääräisesti ripeämpi suoriutuminen näkyvät tässä kuvaajassa selvästi.
Data tarjoaa mahdollisuuden myös yksittäisten opintojaksojen arvosanajakaumien tarkasteluun ja vertailuun vuosittain. Tällöin esimerkiksi kuraattori voi löytää tutkinnon suorittamisen yleisiä kipupisteitä ja pohtia tarvittavia tukitoimenpiteitä yhdessä opettajan kanssa.
Myös ryhmien keskimääräisiä arvosanoja voidaan verrata keskenään koko tutkinnon ajalta. Näin saadaan nopeasti selville ryhmien väliset eroavaisuudet ja lähteä ongelmatilanteissa etsimään juurisyitä ja ratkaisuja ryhmän toiminnan parantamiseen.
Viimeisenä mittarina on opintojaksoilla olevien tehtävien palautustilanne. Suodattimina voidaan käyttää saapumisryhmää ja/tai tiettyjä opintojaksoja. Tällöin saadaan lähes reaaliaikainen kuva opiskelijan aktiivisuudesta opintojaksoilla.
Kaikki edellä kuvatut mittarit kutsuvat ohjaajaa tutkimaan opiskelijan tilannetta tarkemmin. Suoria johtopäätöksiä ei voi analytiikan tuottamasta tiedosta tehdä, vaan on syytä käydä tarkastamassa tilanne tarkemmin Peppi-opintojärjestelmästä. Tämän lisäksi opinto-ohjaajalla, opettajatuutorilla tai kuraattorilla voi olla opiskelijan tilannetta selittävää tietoa, jonka selvittämisen jälkeen voidaan päättää seuraavista ohjauksen toimenpiteistä.
Ensimmäiset tulokset ovat olleet lupaavia
Kinttupolku-analytiikkaa on koeponnistettu nyt kahden vuoden ajan. Parhaillaan kehitystyön alla on opiskelijan aktivoiminen oman oppimisanalytiikkadatan hyödyntämiseen mm. osana reflektiivistä työskentelyä. Järjestelmä lähettää huoliviestin kahden viikon passiivisuuden jälkeen ja jos tilanne ei muutu, siitä kahden viikon jälkeen lähtee uusi viesti opiskelijalle ja hänen opinto-ohjaajalleen. Tällöin voidaan toivottavasti vielä korjata tilannetta ja saattaa opiskelija takaisin normaalin etenemisen polulle.
Kareliassa otetaan syksyllä 2023 käyttöön uusi Moodle ja uusi palveluntarjoaja. Tämä tuo käyttöön integroitua analytiikkaa ja kehitystyönä nykyisen analytiikan tietojen keräämisen logiikkaan tehdään teknisiä muutoksia. Itse työkalu ei muutu.
Analytiikan mittaristoja mietitään edelleen yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Mukaan pyritään kehittämään myös laadullisia mittareita, jotka voivat reagoida tai vähintään selittää opiskelijan tilannetta.
Kelan pilotissa on hyödynnetty edellä kuvattuja mittareita. Mittarit ovat ensin kiinnittäneet huomiota tiettyihin opiskelijoihin, jonka jälkeen kunkin yksittäisen opiskelijan tilanne on tarkistettu Pepistä. Tämän jälkeen on kysytty opinto-ohjaajilta heidän näkemystään kyseisitä opiskelijoista. Jos huoleen on aihetta, kuraattori kontaktoi opiskelijoita ja pyytää luvan Kelan yhteydenottoon. Luvan antaneiden yhteystiedot on tämän jälkeen toimitettu Kelalle.
Viimeisimmissä piloteissa Kela on halunnut keskittyä ensimmäisen vuoden opiskelijoihin. Analytiikkaa ei voitu näissä käyttää tehokkaasti hyväksi johtuen eri koulutusten käytänteistä Moodle-alustan käytössä, opettajien omista mielipiteistä analytiikan käyttöön opintojaksoilla tai usean koulutusorganisaation tietojen siirtymiseen liittyvistä kysymyksistä. Muuten analytiikka on hyvä renki ohjaukselle ja tehostaa opiskelijamassan läpikäyntiä.
Kehitystyö jatkuu osana Kelan ja Karelian pilotointia
Kehitystyön aikana Kelan ja Karelian yhteistyö on ollut tiivistä. Prosessin eri vaiheita analysoitiin jokaisen pilotin eri vaiheissa, pohdittiin, miten kriteereihin sopivien opiskelijoiden löytyminen onnistui, miten kontaktointi toimi, saatiinko piloteilla toivottuja tuloksia ja mitä opiskelijoille kuuluu Kelan antaman ohjauksen jälkeen. Jatkuvan kehitystyön ja analysoinnin myötä yhteistyö ja toimintamalli kehittyy edelleen. Seuraava pilotti toteutetaan kesäkuussa 2023. Pilottiin opiskelijat seulotaan oppimisanalytiikan avulla ja varsinainen kontakti toteutetaan ns. kolmikantaneuvotteluna. Kelan puhelut korvataan yhteisillä ohjauskeskusteluilla, joissa mukana on opiskelija, Kelan asiantuntija sekä Karelian edustaja. Tällä pyritään saamaan opiskelijalle kokonaisvaltainen tuki ilman tiedonsiirron haasteita.
Tulevaisuuden tavoitteena on levittää toimintamallia kattavasti koko Karelia-ammattikorkeakouluun ja saada toimintaan mukaan myös YTHS. Onnistumisten kautta tavoitteena on levittää toimintamallia Suomen muihin ammattikorkeakouluihin sekä Kelan muihin vakuutuspiireihin.
Kirjoittajat:
Päivi Laakkonen, opintokuraattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Joni Ranta, lehtori, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Freepik