Tabletti ja kynä

Digitaitojen kartoittaminen asiakkaan osaamisen tunnistamisessa

Digitaitojen kartoittaminen on hyvä lähtökohta asiakkaalle tarjottavalle digituelle tai -valmennukselle. Tällöin voidaan varmistua siitä, että ohjauksessa keskitytään asiakkaan kannalta oikeisiin asioihin. Digitaitojen määritteleminen ja kartoittaminen ei ole aina helppoa, kun määrittelyjä on monenlaisia ja erilaisia käsitteitä valtavasti. Miten voit arvioida asiakkaittesi digiosaamista ja saada kiinni heidän tarvitsemastaan taitotasosta paremmin? Tässä artikkelisarjan kolmannessa osassa esittelemme SoTyDigi –hankkeen testaamia ja kehittämiä digitaitokartoituksen malleja.

SoTyDigi (Sosiaali- ja työllisyysalan digipalvelut ja etäohjaus pitkien välimatkojen maakunnassa -hanke testasi useita eri digitaitojen kartoituksen menetelmiä digivalmennuksissaan kevään 2023 aikana. Hankkeen toteuttamista digivalmennuksista voit lukea artikkelisarjan ensimmäisestä osasta. Jokaisen valmennuksen alussa toteutettiin digitaitojen kartoitusta asiakkaille eri menetelmin. Kartoituksia hyödynnettiin asiakkaiden tavoitteiden asettamisen tukena sekä digivalmennuksen sisältöjen suunnittelua varten. Kartoitusmenetelmien avulla niin asiakkaat kuin ohjaajatkin saivat tärkeää tietoa siitä, mitkä asiat ovat jo tuttuja ja mitä asioita olisi tärkeää oppia tai kerrata.

On hyvä muistaa, että digitaidot eivät ole pysyvä listaus hallittavista taidoista. Taitojen kokonaisuus vaihtelee sen mukaan, minkä tason taitoja tarvitsemme elämämme eri osa-alueilla. Erona luku- ja kirjoitustaitoon, digitaidot vanhenevat nopeasti ja vaativat jatkuvaa päivittämistä. Tässä blogissa kuvaamme, millaisin eri keinoin asiakkaiden digitaitojen tasoa voi kartoittaa ja arvioida. Digitaitojen kartoitusta voidaan käyttää osana sosiaali- ja työllisyyspalveluita mm. kuntouttavassa työtoiminnassa.

Taitojen arviointia kyselylomakkeen avulla

Yhtenä digitaitojen alkuarvioinnin työkaluna SoTyDigi-hankkeessa on käytetty digiosaamisen kartoituslomaketta. Kyselylomakkeeseen otettiin mallia Tampereelta REACTORI – Digiosallisuutta ja osallisuutta digillä -hankkeessa kehitetyssä Digivalmennuksen esitietolomake ja oppimistavoitteet -kyselystä. Hankkeen toteuttajia ovat Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Kävimme aluksi vuoropuhelua Tampereen hanketiimin kanssa, ja tunnistimme hankkeiden samansuuntaiset tavoitteet. Tampereella Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa hankkeessa pyrittiin parantamaan työikäisten henkilöiden digiosallisuutta sekä sosiaalista osallisuutta digitaalisten keinojen avulla. Tunnistimme SoTyDigi-hankkeessa samoja haasteita kohderyhmän tavoittamisessa ja motivoimisessa sekä eron asiakkaiden kiinnostuksen ja osaamisen välillä.

SoTyDigi-hankkeen digiosaamisen kartoituslomake kattaa monipuolisesti digitaalisia taitoja yhdeksän eri osa-alueen kautta: Omat laitteet, laitteiden käyttö ja toiminnot, verkossa toimiminen, sähköinen viestintä, työvälineohjelmat, julkiset verkkopalvelut sekä sosiaalinen media. Osa-alueiden alle liittyviä taitoja arvioitiin viisiportaisella asteikolla ”en osaa lainkaan – osaan hieman – osaan autettuna – osaan kohtalaisesti – osaan hyvin”. Arviointiasteikon lisäksi lomakkeeseen lisättiin ”tärkeää minulle”-kohta, jotta kartoituksessa osallistuja voi merkitä taidot, jotka hän kokee olennaisiksi hallita ja osata. Tämä auttaa asiakasta tunnistamaan osaamistaan ja sanoittamaan omia tavoitteitaan sekä auttaa ohjaajaa suuntaamaan sisältöjä asiakasta motivoiviin teemoihin. Kartoituslomake on asiakkaan itsearviointi omista taidoistaan ja millaisena kokee oman osaamisensa sillä hetkellä.

Lomake kannattaa täyttää yhdessä asiakkaan kanssa keskustelemalla

Kyselylomakkeen käyttöä testattiin eri tavoin digivalmennusryhmissä. Lomake oli toteutettu sekä paperisena että digitaalisena versiona. On huomioitava, että asiakkaat voivat haluta täyttää lomakkeen paperisena, ennen kuin digitaitoja on karttunut. Digivalmennusten asiakkaat täyttivät kyselylomakkeet joko itsenäisesti tai yhdessä ohjaajan kanssa. Asiakkaiden ja ohjaajien kokemukset lomakkeen täyttämisestä yhteistyössä olivat hyviä. Ilman ohjaajaa asiakkaan saattoi olla vaikeampaa ymmärtää kysymyksiä. Asiakas tarvitsi usein myös rohkaisua ohjaajalta siihen, minkä vaihtoehdon hän valitsee kuvaamaan osaamisensa tasoa. Ohjaaja pystyi hyödyntämään kyselylomaketta asiakkaan haastattelussa sekä valmennuksen alussa että lopussa. Lomakkeen avulla oli helpompi auttaa asiakasta sanoittamaan omaa osaamistaan ja tarkastella kuinka asiakkaan taidot olivat kehittyneet.

Toisena työkaluna testattiin Karelian sosionomiopiskelijoiden Adeliina Hankkilan, Anni Leppäsen, Oona Smolanderin ja Meri Vepsäläisen projekti- ja yhteisökehittämisen opintojaksolla laatimaa kartoituslomaketta. Lomakkeen avulla kartoitettiin asiakkaiden digitaitojen lähtötasoa ja kykyä käyttää yleisimpiä sähköisiä palveluita. Lomakkeessa kysyttiin muun muassa mitä digilaitteita asiakkaalla on käytössä, ja onko hän käyttänyt viranomaissivustoja, kuten Omakantaa, Kelan sivuja tai nettipankkisovellusta. Lomakkeen lopussa oli asiakkaalle vinkkeinä erilaisia hyödyllisiä nettisivustoja, kuten Omaolo.fi ja Marttakoulu.

Lomake täytettiin yhdessä asiakkaan kanssa keskustelemalla. Kartoituslomaketta täyttäessä käytyjen keskustelujen perusteella osallistujat tarvitsivat ohjausta myös niillä osa-alueilla, jotka olivat heille tuttuja. Osallistuja saattoi esimerkiksi kertoa käyttäneensä Kelan sivuja niin kauan aikaa sitten, ettei osaisi enää itsenäisesti käyttää niitä. Tällöin asiakas laittaisi kuitenkin lomakkeeseen rastin ruutuun Kelan sivujen kohdalle. Tämä oli toistuva teema ja vahvisti ajatusta siitä, että kartoituslomakkeen täyttäminen keskustelemalla on tärkeää, että asiakkaan taidoista saadaan hyvä kuva. Keskustelut kartoituksia tehdessä olivat rentoja ja asiakkaan oli helppo tuoda toiveensa ja tarpeensa esiin.

Viisi henkillöä ryhmäkuvassa
Vasemmalta opiskelija Oona Smolander, hanketyöntekijät Nadja Marjomaa ja Seija Ollaranta sekä opiskelijat Meri Vepsäläinen ja Anni Leppänen toteuttamassa asiakkaiden taitojen kartoitusta digivalmennuksen ryhmässä.

Toiminnalliset keinot digitaitojen kartoittamisessa

Projekti- ja yhteisökehittämisen opintojakson opiskelijat toteuttivat myös toiminnallista kartoitusta. Kahoot!-pelin avulla selvitettiin asiakkaiden digitaitojen lähtötasoa ja innostettiin ryhmä päivän teeman pariin. Peliin täytyy ensin kirjautua sisään pin-koodilla, jonka jälkeen osallistujat kirjoittavat itselleen pelissä käyttämänsä nimimerkin. Halutessaan osallistujat voivat osallistua peliin anonyymisti ja näin voidaan lisätä osallistujien rohkeutta osallistumiseen. Pelissä oli kymmenen erilaista väittämää, joista osallistujat valitsevat oikean vastauksen. Pelissä oli esimerkiksi seuraavat väittämät: Sosiaalisessa mediassa ei ole ikärajoja, älykellolla voi maksaa kauppaostokset ja veroilmoituksen voi täyttää netissä. 

Kysymysten välissä oikeista vastauksista riemuittiin ja vääristä vastauksista saatiin aikaan tärkeää keskustelua digimaailmaan liittyvistä kysymyksistä. Kysymysten kautta saimme heräteltyä osallistujat päivän teemaan ja pohtimaan omaa digiosaamistaan. Tämänkaltainen tietovisapeli toimii monen ikäisille ja sen saa helposti räätälöityä juuri tietyn asiakasryhmän tarpeiden mukaan. Pelistä saa tehtyä opettavaisen ja se voi myös toimia itsevarmuuden, osallisuuden ja motivoinnin edistämisen välineenä.

Osallistujat eivät olleet ennen pelanneet kyseisestä peliä. Ensimmäisen kysymyksen jälkeen saatiin nopeasti kiinni siitä, kuinka peli toimii ja jännitys motivoi kaikkia osallistumaan. Kahoot!-peli sujui ryhmältä lopulta todella hienosti ja jokainen koki pelin myötä tärkeitä onnistumisen tunteita ja sai positiivisia kokemuksia. Peli toimi hienosti innostamisen välineenä ja “ice breaking -elementtinä”, jonka avulla tunnelma saatiin rennoksi ja motivoituneeksi.

Pelin rinnalla toteutettiin havainnointia, jonka avulla tarkasteltiin osallistujien taitotasoa konkretian tasolla. Heti kun tabletit otettiin esille, tehtiin havaintoja osallistujien taidoista käyttää tablettia ja kosketusnäyttöä. Havainnoinnin perusteella huomattiin, että haasteet englannin kielen käytössä mutkistivat netin käyttöä usean osallistujan kohdalla. Asiakkailla ei myöskään ollut vakiintunutta internet-osaamista, jonka perusteella he olisivat esimerkiksi osanneet rekisteröityä Kahoot!-pelaajiksi. Havainnoinnin perusteella osallistujat olivat kuitenkin innokkaita oppimaan ja kokivat digitaidot tärkeiksi.

Toiminnallinen kartoituslomake ja haastattelu tuovat vahvuudet ja haasteet esiin

Toisena toiminnallisena työkaluna testattiin toiminnallista digitaitojen kartoituslomaketta, jonka teki SoTyDigi-hankkeen toimeksiannosta osana opinnäytetyötään sosionomiopiskelija Tuomo Parkkinen (2023). Lomaketta käyttäessä asiakas suorittaa lomakkeella annetut tehtävät, ja arvioi suoriutuiko niistä itsenäisesti vai ohjaajan avustuksella. Kartoituslomakkeen tehtävät on luotu kartoittamaan asiakkaan laiteosaamista, hakukoneen käyttöä, tiedonhankintaa, digipalveluiden käyttöä, sähköpostin käyttöä sekä digiosaamisen motivaatiota. Ohjaajan roolina on havainnoida asiakkaan suoritusta sekä avustaa tätä tarvittaessa. Lopuksi ohjaaja haastattelee asiakasta suorituksen ja kartoituslomakkeesta tulleiden arvioiden ja huomioiden perusteella.

Haastattelussa nousseet huomiot, kuten vahvuudet, kehityskohteet ja haasteet kirjataan erilliselle haastattelulomakkeelle. Tässä kyseisessä kartoitusmallissa haastattelun ja kartoituksen tavoitteena on löytää asiakkaan digitaitoihin liittyvät vahvuudet ja haasteet sekä vahvistaa asiakkaan motivaatiota ja uskomusta omiin digitaitoihin. Kartoituksessa painotetaan vahvasti positiivisen palautteen tärkeyttä.

Asiakkaat ottivat toiminnallisen lomakkeen hyvin vastaan, eivätkä kokeneet olevansa arvioinnin kohteena, vaan aktiivisina tekijöinä. Osa tehtävistä oli asiakkaille helppoja, mikä lisäsi minäpystyvyyden tunnetta ja digirohkeutta. Tehtävien moninaisuus auttaa jokaista asiakasta löytämään vahvuuksia digitaidoistaan sekä onnistumisen kokemuksia. Kartoituslomake on suunniteltu tehtäväksi eri digitaitotason omaaville asiakkaille digittömistä digi-innostujiin. Kartoituslomake on myös hyvin muokattava ja voidaan muunnella asiakasryhmän tai organisaation tarpeiden mukaan.

Pelin ja toiminnallisen kartoituslomakkeen lisäksi toteutettiin kokeilu palvelusafari-menetelmän käytöstä asiakkaan digitaitojen kartoittamisessa ja arvioinnissa. Kokeilu oli osa SoTyDigi-hankkeen palvelumuotoiluvalmennusta. Palvelusafarissa asiakas vieraili digitaalisissa palveluissa, viranomaissivustoilla ja harrastuksiin liittyvillä sivustoilla, arvioiden niiden käytettävyyttä. Asiakkaat ottivat palvelusafari-kokeilun hyvin vastaan. Asiakas ei kokenut olevansa arvioitavana, vaan aktiivisena toimijana, ja samalla ohjaaja havainnoi asiakkaan taitotasoa. Erityisesti harrastuksiin liittyvät sivustot olivat mieluisia asiakkaille ja antoivat myös ohjaajille hyvän kuvan asiakkaan digitaidoista. Asiakkaat tekivät myös osuvia käytettävyyshuomioita eri palveluista.

Taitotason kartoittamisessa ohjaajan ja asiakkaan vuorovaikutus on tärkeää

Yhteenvetona voidaan sanoa, että asiakkaiden taitotasojen kartoittamiseen voidaan käyttää monia eri menetelmiä ja työkaluja lomakkeista havainnointiin, peleihin ja palvelusafariin, ja näille kaikille on yhteistä vuorovaikutus ohjaajan ja asiakkaan välillä. Ilman vuorovaikutusta iso osa informaatiosta jää huomaamatta ja kuva asiakkaan taidoista pintapuoliseksi. Suosittelemmekin aina varaamaan taitotason kartoittamiseen yksilöohjaustilanteen tai riittävästi ohjaajia, jotta jokaista asiakasta voidaan havainnoida. Hankkeessa kehitettyjä työkaluja julkaistaan vuoden 2023 aikana nettisivuillamme.


Kirjoittajat:

Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, SoTyDigi-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Seija Ollaranta, projektiasiantuntija, SoTyDigi-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Salla Anttila, projektiasiantuntija, SoTyDigi-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu

Tuomo Parkkinen, sosionomi (AMK), Karelia-ammattikorkeakoulu
Adeliina Hankkila, sosionomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anni Leppänen, sosionomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Oona Smolander, sosionomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Meri Vepsäläinen, sosionomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Parkkinen, T. 2023. Digipaja – Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien työttömien digiosaamisen kartoitus. Opinnäytetyö. Sosiaalialan koulutusohjelma. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060421096

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa kuvasimme digivalmennuksia ja toisessa osassa yhteistyötä valmennusten toteuttamisessa.