Tässä artikkelissa esittelemme Karelia-ammattikorkeakoulun geronomi- ja sosionomikoulutusvastuiden yhteisesti suunnitteleman ja toteuttaman moniammatilliseen dialogiin pohjautuvan yhteisoppimispilotin. Pilotissa tehtiin yhteistyötä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Siun soten Tulevaisuuden sotekeskus (Tulsote) -hankkeen kanssa. Tulsote-hankkeessa on kehitetty terveysasemille kehittäjäsosionomitoimintaa, ja yhteisoppimispilotti perustui kehittäjäsosionomien terveysasemilla kohtaamien ikäihmisten tyyppitapaukseen, tapaus Marttiin.
Yhteistyön tausta
Moniammatilliseen dialogiin perustuvaa yhteisoppimispilottia ryhdyttiin suunnittelemaan geronomi- ja sosionomikoulutuksessa samansuuntaisten opintojaksojen sisältöjen näkökulmasta syksyllä 2022. Pilotin hahmotelma saatiin valmiiksi vuodenvaihteessa 2023. Geronomikoulutuksessa pilotti kytkeytyi moniammatillisten asiakasprosessien ja palveluohjauksen opintoihin, ja mukana olivat 3. lukukauden opiskelijat. Sosionomikoulutuksessa pilotti liittyi 4. lukukauden intensiivisen palveluohjauksen opintoihin.
Asiakasprosessit ja palveluohjaus ovat keskeisiä sosiaalialan ammattilaisten ydinosaamisalueita ja näihin opintojaksosisältöihin moniammatillinen dialogi linkittyy vaivatta. Lisäksi molemmissa koulutuksissa tehdään aktiivisesti yhteistyötä alueellisten ja paikallisten työelämätoimijoiden kanssa, joten alusta alkaen oli tärkeää, että pilottiin voitiin yhdistää ajankohtaista kehittämistyötä sosiaali- ja terveysalan kentältä. Idea moniammatillisen dialogin pilotoimiseen pohjautuu Tulsote-hankkeen ennaltaehkäisevään toimintamalliin, jossa perusterveydenhuollon hyvinvointiasemilla tehdään ennaltaehkäisevää sosiaaliohjausta ja asiakkaiden rinnalla kulkevaa työtä.
Moniammatillinen ennaltaehkäisevä palveluohjaus sote-keskuksissa
Sote-uudistuksen lähtökohtana on ollut tavoite siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan ja parantaa palvelujen saatavuutta. Yhtenä vaikuttavana toimintamallina on pidetty terveyssosiaalityötä, jonka kautta sote-keskuksissa asioivat henkilöt tavoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset samalla käyntikerralla.
Terveyssosiaalityö ei ole uusi keksintö, vaan toimintaa on ollut jo lähes 100 vuotta. Erityisesti erikoissairaanhoidon kentällä sosiaalialan ammattilaiset ovat vahvasti osa asiakkaan hoitoketjua. Sote-keskuksissa sosiaalialan ammattilainen on siellä, missä ihmisen avun ja tuen tarve nousee esiin. Asiakkuuteen ei tarvitse hakea eikä jonottaa, vaan sosiaalialan ammattilaisen apua on saatavissa matalalla kynnyksellä ja ennaltaehkäisevästi. (Ståhle & Niemi 2020.)
Sote-keskuksissa toimiva sosiaalihuollon ammattilainen on usein paikalla oikeaan aikaan ja estää työskentelyllään asiakkaiden tilanteiden monimutkaistumista ja vaikeutumista (Ståhle & Niemi 2020). Ropon ja Hinkkasen (2020) mukaan sosiaalihuollon ammattilaisella on selkeä rooli asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa, ja terveyssosiaalityö varmistaa terveydenhuollon toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Vaikka terveyssosiaalityön vaikuttavuudesta on tutkimuksellista näyttöä, sen asemaa ei ole määritelty lainsäädännössä, ja Talentia (2023) on ollut huolissaan hyvinvointialueiden suunnitelmista siirtää terveyssosiaalityö pois terveysasemilta. Syyksi tähän muutokseen on nähty henkilöstöpula, jota hyvinvointialueet ovat yrittäneet paikata siirrolla. (Talentia 2023.)
Kehittäjäsosionomipilotti Siun soten Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeessa
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella Siun sotessa pilotoitiin kehittäjäsosionomitoimintaa eli terveysasemille jalkautuvaa sosiaaliohjausta kuudella keskenään erilaisella terveysasemalla kolmen sosionomin voimin 6/2022-5/2023. Kehittäjäsosionomit ovat kohdanneet ihmisiä vauvasta vaariin ja kohdentaneet toimintansa lyhytkestoisiin n. 1-3 kerran mittaisiin asiakkuuksiin. Jämäkämmän tuen tarpeen noustessa esiin asiakkaat on ohjattu perhe- ja sosiaalipalveluiden asiakkuuteen palvelutarpeen arviointia varten.
Pilotin ajatuksena oli, että kun sosiaalialan ammattilaiset jalkautuvat osaksi terveysasemien moniammatillisia tiimejä, käytännönläheisen asiakasyhteistyön myötä voidaan tunnistaa ja ratkoa sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäisen yhteistyön ja integraation pullonkauloja. Samalla voidaan vahvistaa ammattilaisten osaamista keskeisiin toisen sektorin asioihin liittyen. Pilotin aikana on myös kerrytetty tietoa siitä, minkälaisia sosiaalihuollon avun ja tuen tarpeita terveysasematyössä nousee esiin.
Pilotin tulosten kuvaaminen on vielä kesken, mutta tässä vaiheessa kesällä 2023 voidaan todeta, että tarve terveysasemille jalkautuvalle matalan kynnyksen sosiaaliohjaukselle on osoittautunut suureksi. Vuoden aikana erilaisia asiakas- ja ammattilaiskontakteja kertyi yli 2200 kpl. Suurin osa kontakteista liittyi avuntarpeeseen erilaisten etuuksien ja palvelujen hakemisessa, eikä niihin liittynyt tarvetta hakeutua sosiaalipalvelujen asiakkuuteen. Kohdattujen asioiden kirjo oli hyvin laaja yksinäisyydestä edunvalvontaan ja lähisuhdeväkivallasta kotona pärjäämiseen. Monesti etuusasioiden selvittelyn yhteydessä esiin kuoriutui vähän kerrassaan muitakin avun ja tuen tarpeita. Ikäihmisten osuus asiakkaista korostui pienten paikkakuntien terveysasemilla, kun taas kantakaupungin isoilla terveysasemilla korostuivat työikäisten asiakkaiden ongelmat.
Pilotista on valmistumassa kaksi opinnäytetyötä, joissa kartoitetaan toisaalta terveysasemien henkilöstön, toisaalta työikäisten sosiaalipalvelujen sosiaaliohjaajien kokemuksia yhteistyöstä kehittäjäsosionomien kanssa. Alustavien tulosten mukaan käytännönläheinen yhteistyö on herkistänyt tunnistamaan niitä asioita, joista toinen ammattilainen voi ottaa koppia. Toisaalta se on tuonut helpotusta perustyön kiireiseen arkeen, kun ei ole tarvinnut jäädä murehtimaan asioita, jotka eivät kuulu omaan ydinosaamiseen. Toimintamallin jatkosta päätetään vuoden 2023 aikana.
Moniammatillinen dialogi osana ennaltaehkäisevää palveluohjausta sosiaalialan koulutuksessa
Pohjois-Karjalassa Karelia-ammattikorkeakoulu kouluttaa sekä geronomeja että sosionomeja. Geronomit ja sosionomit ovat sosiaalihuollon ammattihenkilöitä (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöitä 817/2015). Julkisissa keskusteluissa (esim. Talentia 2023) ja tutkimuskirjallisuudessa (esim. Mänttäri-van der Kuip 2021) tuodaan esille, että sosiaalialan ammattihenkilöt kohtaavat työarjessaan mitä monimutkaisempia ja haastavampia ilmiöitä 2020-luvulla. Kentältä raportoidaan sosiaalialan työn paineista, työkuormasta, epäselvistä rakenteista, johtamisen haasteista ja epäkohdista (Talentia 2023). Moniammatillinen dialogiosaaminen on keskeinen geronomin ja sosionomin osaamisalue. Lisäksi on tärkeää vahvistaa korjaavan työn rinnalle ennaltaehkäisevämpää ja vaikuttavaa työotetta.
Edellä kuvatussa toiminnallisessa ympäristössä, terveyssosiaalityössä, sosiaalialan ammattilaisen osaamiseen kuuluu mm. neuvonta ja ohjaus, kokonaisvaltaisten tilannearvioiden tekeminen, psykososiaalisen tuen tarjoaminen, palvelujen ja etuuksien suunnittelu, työparityöskentely ja moniammatillinen yhteistyö. Sosiaalialan ammattilaisen on tunnistettava oman ammattialaan kuuluva osaaminen ja osattava tuoda sitä näkyväksi sekä osattava toimia moniammatillisesti ja ihmisen mukana ollessa monitoimijaisesti. Käytännössä moniammatillisesti toimiminen tarkoittaa, että sosiaalialan ammattilainen osaa arvioida ihmisen avun ja tuen tarpeita myös muille ammattilaisille kuuluviksi. Hän osaa ottaa tarvittaessa työskentelyyn mukaan työparin tai verkoston ja osaa toimia linkkinä eri ammattilaisten välillä (Ikonen, 2023). Edellä kuvattua osaamista voisi tiivistää moniammatillisen dialogin käsitteeseen. Mönkkönen ja Kekoni (2020) näkevät moniammatillisen työskentelyn muuttavan sote-ammattilaisten ammatti-identiteettiä ja asiantuntijuutta, jolloin dialogisuus tarkoittaa kiinteämpää suhdetta eri toimijoihin ja asiantuntijatiedon rakentumista yhdessä eri toimijoiden ja asiakkaiden/potilaiden kanssa (Mönkkönen & Kekoni, 2020, 221).
On välttämätöntä, että moniammatillinen dialogi rakentuu luontevaksi osaksi työtä jo opintojen aikana. Karelia-ammattikorkeakoulussa näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin on tartuttu sosiaalialan ammattihenkilöiden koulutuksen ja oppimisen näkökulmasta ja työelämäläheisiä toimintatapoja pyritään tuomaan opintojaksoille ja oppimiskokemuksiksi.
Yhdessä oppimista ja moniammatillista dialogia Martin tapauksen kautta
Yhteisoppimistilanne geronomi- ja sosionomiopiskelijoiden kanssa toteutettiin hybridiopetuksena maaliskuussa 2023. Opiskelijoita oli lähiopetuksessa ja etänä linjoilla yhteensä noin 70. Opiskelijat oli ennakkoon jaettu ryhmiin, joissa osa opiskelijoita oli sosionomeja ja osa geronomeja. Opiskelijat olivat myös koulutusohjelmittain orientoituneet yhteisoppimistilanteeseen lukemalla aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita eri näkökulmista.
Yhteisoppimistilanteen alussa Tulsote-hankkeen kehittäjäsosionomi Tanja Ikonen kertoi perusterveydenhuollossa tehtävästä ennaltaehkäisevästä sosiaalialan työstä ja Tulsote-hankkeen kehittäjäsosionomipilotista. Yhteisoppimistilanteessa käytetty Martin tapaus oli muotoutunut kehittäjäsosionomien terveysasemilla kohtaamista ikäihmisten tilanteista. Martti oli leskeksi jäänyt mies, joka oli saapunut lääkärin vastaanotolle. Terveydellisiä syitä Martin kipuiluun ja huonoon oloon ei löytynyt, jolloin lääkäri ohjasi Martin kehittäjäsosionomin luo. Martti ja kehittäjäsosionomi tapasivat Martin kotona, josta Martin tilanne lähti aukeamaan.
Opiskelijoiden tehtäväksiantona oli alkuun muodostaa tilannekuva Martin tapauksesta: Mitä näkökulmia Martin tapauksesta käy ilmi? Mitä tietoa nousee esiin? Mikä on ensisijaista ja mahdollisesti akuutisti hoidettavaa asia? Mitä tietoa sosiaaliohjaaja lisäksi tarvitsee?
Tämän jälkeen opiskelijoiden tuli yhdessä pohtia ja perustella, miten Martin palveluohjaus käynnistyisi ja etenisi. Etenemistä pyydettiin pohtimaan eri toimijoiden, moniammatillisen yhteistyön ja toimintaedellytysten näkökulmasta. Keskeistä oli pohtia, miten moniammatillisessa työskentelyssä saavuttaisi dialogisuuden ja kuinka tämä näkyisi ymmärryksen, tiedon ja roolien näkökulmasta.
Opiskelijat kirjasivat johtopäätökset yhteiselle seinälle Flingaan, johon he kuvasivat geronomin ja sosionomin osaamista suhteessa Martin tapaukseen. Lisäksi opiskelijoiden tuli pohtia, miten geronomi ja sosionomi yhdessä työskennellen voivat täydentää osaamistaan Martin tapauksen tyyppisessä ennaltaehkäisevässä ja matalan kynnyksen palveluohjauksessa, ja mitä osaamista yleisemmin tarvitaan moniammatillisen toiminnan yhdyspinnoilla työskentelyyn.
Yhteisoppimistilanteen päätteeksi moniammatillisen dialogin johtopäätöksiä tarkasteltiin yhdessä koko opiskelijaryhmän kanssa. Opiskelijat tunnistivat hyvin osaamisensa erilaisuutta ja sitä, kuinka ammattilaisina osaisivat toimia Martin parhaaksi toinen toistensa osaamista hyödyntäen. Lopussa kehittäjäsosionomi Tanja Ikonen kertoi, miten Martin tapauksessa olisi käytännössä edetty, ja miten Martti omilla valinnoillaan oli johdattanut prosessia ja lopputulemaa.
Opiskelijoille kirkastui moniammatillisuuden merkitys
Opiskelijoilta kerättiin yhteisoppimistilanteen jälkeen kirjallinen palaute, ja palautteen perusteella yhteisoppimispilotti sai erittäin positiivisen vastaanoton. Opintojen keskivaiheilla opiskelijoilla on riittävästi tietopohjaa hahmottaa moniammatillisen dialogin merkitystä palveluohjauksessa ja omaa asiantuntijuuttaan suhteessa toisiin ammattilaisiin. Opiskelijat tunnistivat, mitä yhteistä osaamista geronomeilta ja sosionomeilta löytyy ja toisaalta myös sen, miten osaaminen täydentää toinen toistaan. Opiskelijoiden palautteiden mukaan heille syntyi myös näkemys, kuinka tärkeää moniammatillisessa yhteistyössä on tietää eri ammattiryhmien perustehtävät, ja kuinka tärkeässä asemassa moniammatillinen yhteistyö on ennaltaehkäisevässä työssä.
Keskeiseksi asiaksi yhteisoppimistilanteesta opiskelijat nostivat kehittäjäsosionomin läsnäolon. Tämä toi aidon tapauksen ja ympäristön suoraan oppimistilanteeseen. Opiskelijoille syntyi käsitys, kuinka tilanne tuntui oikealta työelämässä vastaan tulleelta tilanteelta, ja kuinka asia ratkesi. Yhteisoppimistilanne opetti myös toimimaan ammattilaisten kesken hybridisti. Aina kaikkien ammattilaisten ei ole mahdollista olla fyysisesti läsnä samassa hetkessä, vaan on tavanomaista, että osa osallistuukin toimintaan etänä. Sekä geronomi- että sosionomiopiskeljat toivoivat opintoihin lisää vastaavantyyppisiä moniammatillisia ja konkreettisia yhteisoppimistilanteita.
Lisää työelämäläheisyyttä ja yhdessä oppimista
Työelämäläheisyyden toteuttaminen ei ole itsestäänselvyys opintojaksoilla. Yhteisoppimispilotin organisointi vaatii lisäponnistuksia molemmilta osapuolilta, niin työelämästä kuin geronomi- ja sosionomikoulutuksesta. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Tulsote-hanke on tuonut työelämän näkökulmasta tarvittavaa resurssia toimia tiiviimmin Karelia-ammattikorkeakoulun suuntaan, ja näin yhteistyö on mahdollistunut ja saanut erilaisia toimintamuotoja. Aidosta toimintaympäristöstä nouseva Martti-case on tuonut opiskelijoille työelämäläheistä oppimista ja tietoa sosiaalialan ajankohtaisista kehittämissuunnista. Opintojaksojen työelämäläheisyys ja työelämäyhteistyö on opettajillekin paikka päivittää osaamistaan.
Karelian geronomi- ja sosionomikoulutusten opetussuunnitelmissa työelämäläheisyys ja yhdessä oppiminen eri muodoissaan on huomioitu. Jotta työelämäläheisyys ja yhdessä oppiminen saadaan jalkautettua osaksi opintojaksojen toteutuksia ja moniammatillista yhteistyötä, tarvitaan kuitenkin aktiivisia toimenpiteitä koulutusvastuiden välillä, jotta yhteisopetus- ja oppimistilanteet mahdollistuvat opiskelijoille. Esimerkiksi ennakoiva yhteinen lukujärjestyssuunnittelu, yhteisten opintojaksototeutusten osien luominen ja yhteiset keskustelut ovat välttämättömiä.
Geronomi- ja sosionomiopiskelijoiden yhteisoppimistilanne tullaan toistamaan syksyllä 2023 jonkin verran muokattuna. Molempien ryhmien ollessa monimuotoryhmiä, tullaan opetuksessa testaamaan moniammatillisen dialogin rakentumista osittain asynkronisesti opiskelijoiden kesken.
Eräässä yhteisoppimispilotin opiskelijapalautteessa tuotiin esille, että moniammatillisia opetus- ja oppimistilanteita tarvitaan opintojen eri vaiheisiin eri koulutusvastuiden ja eri alojen opiskelijoiden kanssa. Tähän toiveeseen pyrimme vastaamaan ja haastamme sekä työelämän toimijat ja eri koulutusvastuut yhteisoppimistilanteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen!
Kirjoittajat:
Katja Sorjonen, lehtori, sosionomikoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Terhi Myller, yliopettaja, geronomikoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Iira Nuutinen, projektipäällikkö, Tulsote-hanke, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote
Lähteet:
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015.
Mänttäri-van der Kuip M. 2021. Toimintamahdollisuudet ja eettinen kuormitus sosiaalityössä. Tutkiva sosiaalityö 2021, 10–24. https://talentia.lukusali.fi/#/reader/f5657b4c-da87-11ec-a4ae-00155d64030a
Mönkkönen, K. & Kekoni, T. 2020. Monitoimijuus työtekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.), Uudistuva sosiaali- ja terveysala (2020). Tampere: Tampere University Press, 215–240. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9
Ropo, R. & Hinkkanen, M. 2020. Terveyssosiaalityö varmistaa terveydenhuollon vaikuttavuutta. 10.9.2020. Artikkeli. https://www.hus.fi/ajankohtaista/terveyssosiaalityo-varmistaa-terveydenhuollon-vaikuttavuutta. 1.6.2023.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
Ståhle, M. & Niemi, A. 2020. Olisiko aika vahvistaa terveyssosiaalityön asemaa? 7.12.2020. Blogi. https://blogi.thl.fi/olisiko-aika-vahvistaa-terveyssosiaalityon-asemaa/. 1.6.2023.
Talentia 2023. Terveyssosiaalityötä ei saa irrottaa terveydenhuollosta – sairaiden oikea-aikainen apu turvattava. 17.2.2023. Tiedote. https://www.sttinfo.fi/tiedote/terveyssosiaalityota-ei-saa-irrottaa-terveydenhuollosta-sairaiden-oikea-aikainen-apu-turvattava?publisherId=69817898&releaseId=69966101. 1.6.2023.