Kansallisessa Digivisio 2030 -hankkeessa on tavoitteena rakentaa yhteistä oppimisen tulevaisuuttaa ja kehittää digipedagogiikkaa paremmin oppijoita motivoivammaksi ja palvelevaksi. Hankkeeseen osallistuu yhteensä 38 korkeakoulua.
Karelia-amk:n henkilöstölle tehtiin helmikuussa 2023 kysely, jolla selvitettiin henkilöstön käsityksiä ja kokemuksia Digivisio 2030 -hankkeesta ja siinä tapahtuvista toiminnoista. Kyselyyn vastasi 105 (33 %) henkilöstöstä. Vastaajista suurin osa työskenteli koulutuksessa (54 %). Loput vastaajista jakautuivat hallinto- ja tukipalveluihin 23 %, TKI-palveluihin 18 % ja Karelian johtoon tai keskijohtoon 5 %. Tässä artikkelissa käsitellään kyselyn avoimista vastauksista koottuja Digivision3030 -hankkeen riskejä ja mahdollisuuksia henkilöstön kokemana.
Digivisio 2023 -hankkeen riskien osalta kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esille erityisesti kolme teemaa: talous ja tekniikka, organisaation toiminnan kehittäminen ja siitä tiedottaminen sekä pedagogiikka ja oppijat. Mahdollisuuksien osalta vastauksista nousi kuusi eri teemaa: oppija, korkeakoulujen yhteistyön mahdollisuudet, kehittäminen, talous, markkinointi ja tarjonta, opettaja/ henkilöstö, digitalisaatio ja pedagogiikka sekä profiloituminen.
Riskinä resurssien puute
Kyselyn vastauksissa nousi vahvasti esille talouteen ja tekniikkaan liittyvät teemat. Mahdollisiksi riskeiksi kuvattiin työajan riittämättömyys digitaalisuuteen perehtymiseen ja kehittämiseen. Korkeakoulujen kilpailun koettiin olevan este yhteistyön tekemiselle ja digivision tarjottimen kehittämistä pidettiin kalliina investointina. Lisäksi koetaan epävarmuutta, miten tulokset näkyvät vuoden 2025 uudessa OKM:n rahoitusmallissa. Koettiin, että oppijamäärien kasvun lisääntyminen ei välttämättä tuo lisää rahaa korkeakouluille.
Tietotekniikan osa-alueella riskinä pidettiin eri järjestelmien yhteensovittamista ja toimivuutta. Haasteena nähtiin pedagogisten ja teknisten näkökulmien yhteensovittaminen. Muina riskeinä koettiin cyberhyökkäykset ja henkilöt, jotka eivät halua käyttää verkkoa työvälineenä.
Digivisiota ei vielä tunneta riittävästi
Organisaation toiminnan kehittämisessä ja siitä tiedottamisessa tunnistettiin riski Karelian sisäiseen kehittämiseen liittyen. Pohdittiin, saadaanko hankkeen sisältöjä hyödynnettyä riittävästi esimerkiksi päällekkäisten toimintojen poistamisella tai luodaanko yhteisiä linjauksia tukitoimintojen resurssointiin. Huolissaan oltiin myös riittävän tarjonnan ja aikataulutuksen suhteen. Tietohallintoon kaivattiin enemmän kehittämiseen liittyvää toimintaa.
Riskinä nähtiin myös kilpailu isojen ja pienten korkeakoulujen välillä esim. päätöksenteossa ja tarjonnan näkyvyydessä. Toivottiin, että Karelia keskittyy omiin vahvuuksiinsa. Kyselyn vastauksissa nostettiin myös esille, että Digivisio on nostettu liian keskeiseksi asiaksi, mutta toisaalta koettiin, ettei henkilöstö ymmärrä rooliaan Digivisiossa. Digivision ei nähdä tukevan henkilöstön työtä, eikä henkilöstö ole siinä aktiivisesti mukana. Työn jakautumisessa nähtiin riskeinä opettajien kuormittuminen, vähäinen hyöty ja asian monimutkaisuus.
Digivisio 2023 -hanketta ei vielä tunneta riittävästi. Karelian henkilöstö kaipasi enemmän hankkeesta tiedottamista, jalkauttamista ja opettajien osallistamista. Toimintakulttuuriin sitoutuminen vie oman aikansa.
Miten digitaalisuus vaikuttaa pedagogiikan laatuun?
Pedagogiikka ja oppijat -teeman riskinä koettiin, että hyvät suunnitelmat eivät siirry käytäntöön. Muuntojoustavuutta kaivattiin materiaaleihin ja toimintatapoihin. Toisaalta koettiin uhkana tutkintojen sirpaleisuus. Kun oppijalla on mahdollisuus ottaa opintoja eri korkeakouluista, voi haasteita tulla korkeakoulujen erilaisuuksien takia esim. erilaisten järjestelmien kanssa. Myös valvonnan merkitystä pohdittiin.
Digitaalisuuden koettiin vaikuttavan pedagogiikan laatuun. Koettiin, että oppimisvaatimukset alenevat ja oppimateriaalit huononevat ja tulevat heterogeenisimmiksi. Oppimateriaalien ja opetuksen avoimuutta ei ymmärretä. ja oppimateriaalit koetaan vanhanaikaisiksi. Erilaiset oppijat tuovat haastetta oppimisympäristöihin ja oppimateriaaleihin. Miten voidaan taata, että korkeakoulu hyväksyy oppijan suorittaman opinnon osaksi henkilökohtaista opetussuunnitelmaa? Opintotarjottimen hyödyt koettiin myös jäävän työelämälle vähäiseksi.
Opetussuunnitelmien osalta koettiin, että ne ovat jäykkiä ja voivat hämärtää perusopetuksen tavoitteita. Toisaalta pohdittiin, tarvitaanko enää korkeakoulukohtaisia opetussuunnitelmia.
Riskinä koettiin opetuksen tuen ja tuotannon tukipalvelujen vähäisyys sekä Karelian kyky toteuttaa opetustuotteita laadukkaasti ja kilpailukykyisesti. Myös profiloitumista kaivattiin Digivision opintotarjottimeen.
Kehitystyö on kohdennettava oikein
Yhteenvetonavoidaan todeta, että vastaajat olivat hyvinkin tarkasti tunnistaneet hankkeeseen liittyviä riskejä. Karelian taloudellinen tilanne on haastava, joten kaikkea uutta toimintaa on pohdittava kriittisesti. Toisaalta digitaalisuus on tulevaisuutta ja sillä voidaan jatkossa saada aikaiseksi säästöjä, jos kehitystyö kohdennetaan taloudellisesti viisaasti esim. korkeakoulujen yhteistyöhön, profilointiin ja toimintojen automatisointiin. Tuki- ja tuotantotiimin palvelut nousevat prioriteettilistalla korkealle, koska asiantuntijatuki auttaa keventävästi opettajien työaikaresursseihin.
Digivisio mahdollistaa oppijalle laajemman opintotarjonnan ja joustavuuden
Oppija-teemassa oppijoiden mahdollisuudet nousivat voimakkaasti esille kyselyn avoimissa vastauksissa. Digivision tarjottimen kautta koulutusten löytyminen helpottuu ja palvelu paranee laadullisesti. Määrällisesti on mahdollista saada opiskelijoita lisää. Opintojen tarjonnan laajeneminen nähdään oppijoita houkuttelevana ja oppimista avartavana mahdollisuutena. Tarjotin luo joustavuutta oppijalle valinnanvapaudessa ja kiinnostuksen kohteissa, ja opintopolut tulevat joustavimmiksi.
Digivision opintotarjotin luo enemmän vaihtoehtoja ja valinnanmahdollisuuksia oppijalle ja opintojen suorittamisen mahdollisuudet paranevat. Sisällöt ovat laadukkaampia ja mahdollistavat paremmin oppijan yksilöllisen suuntautumisen ja profiloitumisen vahvuuksien ja mieltymysten mukaisesti. Mahdollisuutena nähtiin myös se, että oppija voi jäädä omaan asuinmaakuntaan, vaikka hän ottaisi opintoja toisista korkeakouluista.
Korkeakoulujen yhteistyö tiivistyy
Korkeakoulujen yhteistyön mahdollisuudet nähtiin laajemman yhteistyön tiivistymisenä, yhteiskehittämisenä ja opetusten jakamisena korkeakoulujen kesken. Tämä mahdollistaisi myös korkeakoulujen välisen työnjaon selkeyttämisen ja samalla yhteisten pelisääntöjen kehittymisen.
Yhteistyö voi tuoda monia uusia avauksia ja mahdollisuuksia. Yhteistyön tekeminen luo lisäarvoa oppijoille ja mahdollistaa oppijan oppimisen laajentamisen toisen korkeakoulun opinnoilla. Yhtenä tärkeänä korkeakouluyhteistyön osa-alueena nostettiin kansainväliset koulutusmarkkinat.
Kehittäminen nähtiin mahdollisuutena erilaisiin kokeiluihin ja uudistuksiin muuttuvan työelämän tarpeisiin. Digivision opintotarjotin nähtiin mahdollisuutena tarjota koulutusta harvaan asutuille alueilla. Digivision kautta Karelia saa ajankohtaista tietoa ja toimintamalleja koulutuksen ja digipedagogiikan kehittämiseen.
Laajemmat markkinat mahdollisuutena
Talous, markkinointi ja tarjonta -teemassa mahdollisuuksina nähtiin opintojen markkinointi Digivision kautta, ja sitä kautta laajemmat markkinat sekä Karelian parempi tunnettavuus valtakunnallisesti. Tämä mahdollistaa uusien asiakkaiden hankkimisen. Laajentuneen markkinoinnin kautta voidaan saada hyviä tutkinto-opiskelijoita ja kerrytettyä enemmän opintopisteitä.
Oppijoille mahdollistuisi laajempi ja monipuolisempi tarjonta ja opintoihin tulee enemmän valinnaisuutta. Erityisosaamisen alueille voidaan saada enemmän oppijoita ympäri Suomea. Tarjontaa voidaan myös suunnata omille profiloitumisalueille. Lisäarvoa voitaisiin saada tunnettujen ja arvostettujen kouluttajien tarjonnasta.
Talouden näkökulmasta mahdollisuutena nähtiin taloudellinen säästö ja kustannustehokkuus. Toteutustapaa pidettiin hyvänä ideana, mutta kilpailua ja rahoitusta kovana. Hankkeelta saatava tuki ja osaaminen edesauttaa Karelian toimintaa taloudellisesti.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen avainasemassa
Opettaja/ henkilöstö, digitalisaatio ja pedagogiikka -teemassa uudet teknologiat ja digitalisaatio tulevat osaksi amk-tutkintoja ja ne mahdollistavat uudenlaiset oppimistavat, uudenlaisen pedagogiikan ja joustavuuden oppimisessa. Parhaimmillaan Digivisio voi räjäyttää digioppimisen uudelle tasolle. Paikasta ja ajasta riippumaton opetus voi olla vahvuus harvaan asutulla alueella. Myös tarjonnan laadun nähtiin hyödyttävän opintopolkuja.
Opettajana opitaan uusia tekniikoita, kehitetään opetusta ja ajankäyttöä. Henkilöstön osaaminen kehittyy, jolloin pystytään vastaamaan myös työelämän tarpeisiin.
Profiloitumisen mahdollisuuksina nähtiin laajempi tarjonta ja erikoistuminen. Karelia voi paremmin erottautua ja kilpailla omilla profilaatioalueillaan. Profiloituminen parantaisi myös oppijoiden osaamista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä kuvatuilla mahdollisuuksilla on realistisia mahdollisuuksia toteutua. Oppijan näkökulmasta kyselyssä esiin nousseet asiat on jo kirjoitettu hankkeen tavoitteisiin, ja niiden toteutumisen eteen tehdään kovasti työtä hanketoimistossa ja korkeakouluissa.
Yhteistyö ja yhteiskehittäminen korkeakoulujen kesken on taloudellisesti merkittävä asia, ja opetuksen laadun kehittämisen kannalta tärkeä teema. Digitalisaatio on tullut korkeakouluihin ja sen kehitys on erittäin nopeaa. Opettajien osaamisen kehittäminen on olennaista, jotta pysymme uuden teknologian mukana. Digipedagogiikan koulutuksiin tulisikin lähteä laajasti, että yhteinen osaaminen ja ymmärrys digitaalisuudesta kehittyisi.
Syksyllä jatkan Karelian Digivisio-kyselyn tulosten avaamista seuraavan artikkelin muodossa, ja käsittelen sitä, miten henkilöstö kokee Digivision vaikuttavan omaan työhönsä.
Kirjoittaja:
Anna-Riitta Mikkonen, koulutuspäällikkö, muutoskoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Freepik