Itä-Suomen kirjastopäivät – työhyvinvointia ja verkostoitumista

Perinteiset Itä-Suomen kirjastopäivät järjestettiin jälleen 7.-8.6.2023 ja tällä kertaa päiviä isännöi Kuopion kaupunginkirjasto. Päiville osallistuu kirjastoväkeä niin tieteellisistä (ammattikorkeakoulut, yliopistot) kuin yleisistä kirjastoistakin maantieteellisesti laajalta alueelta.  Alueen suurimmista kaupungeista, Joensuusta ja Kuopiosta osallistujia oli luonnollisesti eniten, mutta myös esimerkiksi Juuasta ja Mikkelistä oli päivillä edustajia.

Kirjastopäivien aiheena tänä vuonna oli ”Palvelut sähköistävät – kirjastotyön uudet muodot”, aihe joka on erittäin ajankohtainen kaikilla kirjastosektoreilla. Keskiviikkona 7.6. ohjelman painopiste oli luennoissa ja torstaina 8.6. asiaa lähestyttiin paneelikeskustelun, työpajojen ja vuorovaikutuskouluttajan opein.

Työhyvinvointia kahdesta näkökulmasta

Ensimmäinen puhuja, Itä-Suomen yliopiston terveyspsykologian professori Taina Hintsa, puhui työterveydestä, työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta ja oman työhyvinvoinnin edistämisestä. Hintsa korosti myös hyvinvointia voimavarana, jonka avulla voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, kokea itsensä myönteiseksi ja pärjätä erilaisissa haastavissa tilanteissa omassa ympäristössään.

Hyvinvointia voi edistää monilla erilaisilla keinoilla, sekä työssä että vapaa-ajalla. Hintsa nosti esille erityisesti myönteiset tunteet, merkityksellisyyden, aikaansaamisen, uppoutumisen ja flow-tilaan pääsemisen. Ihmissuhteiden ja sosiaalisen tuen edistämisen keinoista hän korosti erityisesti erilaisuuden hyväksymistä ja esimerkiksi työyhteisössä ihmisten yksilöllisiä ja erilaisia tapoja tehdä töitä. Hintsa myös esitti, että oman työhyvinvoinnin edistämiseksi kannattaisi laatia suunnitelma, jossa voisi pohtia mm. mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota työssä jaksamisessa, millaisia tekoja niiden edistämiseksi tarvitaan ja mihin asioihin organisaatiossa tulisi kiinnittää huomiota, jotta työntekijät voisivat hyvin ja jaksaisivat paremmin.

Keskiviikon toisena puhujana oli dosentti Kaarina Mönkkönen, hänkin Itä-Suomen yliopistosta. Mönkkönen puhui työyhteisötaidoista digiajassa ja painotti sitä, että työelämä on viime vuosina kokenut suuren muutoksen, jossa staattisesta tilasta ollaan siirrytty jatkuvan muutoksen tilaan. Etätyöt, hybridityö ja muut nykyaikaiset työn tekemisen mallit ovat tätä päivää ja niistä ei ole paluuta ”vanhaan”. Mönkkösen mukaan tämä korostaa entisestään epävirallisten kohtaamisten merkitystä työyhteisöissä, tarkoittaen kahvipöytäkeskusteluja, käytävätapaamisia jne. Mönkkönen puhui myös kuulemisen ja kuuntelemisen eri tasoista ja siitä, miten tärkeää on tulla työssä ja työyhteisössä kuulluksi.

Työn tuunaamisesta työvoiman riittävyyteen

Kolmantena puhui Elina Kähö, palvelupäällikkö Helsingin yliopiston kirjastosta. Kähön aiheena oli työntekijä uusien teknologioiden muutoksessa ja erityisesti Kähö puhui työn tuunauksesta. Työn tuunauksen avulla työntekijä voi hallita sekä työnsä vaatimuksia että voimavaroja ja painottaa oman työn arvoja, vahvuuksia, omaa osaamista ja tarpeita. Työn tuunaamisen tarkoituksena on lisätä työntekijän työhyvinvointia, työssä jaksamista, työn imua ja työn merkityksellisyyden hahmottamista. Erilaisia työn tuunaamisen tapoja ovat mm. näkökulman vaihtaminen, työn rajojen ja sisällön muokkaaminen esimerkiksi uusia työvälineitä käyttämällä, oman osaamisen kehittäminen, työn sosiaalisten piirteiden muokkaaminen ja työympäristön muokkaaminen. Kähö painotti sitä, että jokaisen kannattaisi rohkeasti kokeilla uusia tapoja, vaikka lopputulos ei olisikaan selvä. Mitään uutta kokeilemalla ei mitään myöskään saa. Lopuksi Kähö puhui vielä jokaista koskettavasta asiasta, eli teknostressistä ja teknoimusta. Nykyaikaiset digitaaliset teknologiat ja työvälineet voivat aiheuttaa sekä teknostressiä että toisaalta myös innostaa teknoimuun asti.

Keskiviikon viimeisenä aiheena käsiteltiin työvoiman riittävyyttä Itä-Suomessa. Aiheesta puhui Anu Antikainen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen tutkija ja KEHA-keskuksen kehittämisasiantuntija. Koska kirjastoala on kokonaisuutena melko pieni, ihmisiä työllistävä ala Itä-Suomessa, Antikainen puhui lähinnä yleisellä tasolla kaikkien alojen työvoiman saatavuudesta Itä-Suomen (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) alueella. Keskustelussa nousi kuitenkin esiin, että kirjastoalan työvoiman saatavuudessa on Itä-Suomessa alueellisia eroavaisuuksia ja varsinkin pienemmille paikkakunnille on vaikea saada rekrytoitua ammattitaitoista henkilökuntaa. Itä-Suomen kirjastoissa näkyy myös se, että kirjastoalan koulutusta ei järjestetä missään alueen oppilaitoksessa, eikä ole järjestetty moneen vuoteen.

Virallisen ohjelman jälkeen oli mahdollisuus osallistua myös vapaaehtoiseen iltatilaisuuteen Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Tarjolla oli pientä purtavaa, musiikkia, verkostoitumista kollegoiden kesken ja mahdollisuus tutustua kampuksen uudistettuun kirjastoon.

Terveisiä Itä-Suomen kirjastoista

Torstai alkoi Itä-Suomen kirjastojen johtajien kuulumiskierroksella ja jatkui samojen henkilöiden paneelikeskustelulla. Puhujina olivat Pekka Malvela (Karelia), Päivi Savinainen (Kuopion kaupunginkirjasto), Ari Muhonen (UEF), Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuun seutukirjasto), Johanna Vesterinen (Varastokirjasto), Pekka Uotila (XAMK), Piia Kontio (Mikkelin seutukirjasto) sekä Mira Juppi (Savonia).

Aluksi jokainen nosti esille oman työyhteisön ajankohtaisia asioita, jotka yleisillä kirjastoilla olivat keskenään hyvin samankaltaisia ja toisaalta myös tieteellisillä/korkeakoulukirjastoilla hyvin yhteneväisiä. Yleisiä kirjastoja kosketti erityisesti kansallinen e-kirjasto, tekijänoikeudet sosiaalisessa mediassa, demokratiatyö sekä lukutaito niin lapsilla kuin aikuisillakin. Lukutaito nostettiin esille tieteellisten kirjastojenkin puheenvuoroissa, samoin digivisio, tulevaisuuden tilat, avoin tiede ja tutkimus sekä oppilaitosten tuleva rahoitusmalli. Hallitusohjelmaa ei vielä päivien aikaan ollut julkaistu, joten sen asettamat raamit mietityttivät etukäteen erityisesti varastokirjastoa sekä ammattikorkeakoulukirjastoja. Hiukan yllättäen tekoälystä ei juurikaan puhuttu, sitä vaan sivuttiin muutamaan kertaan, mutta suurempaa keskustelua siitä ei syntynyt.

Paneelikeskustelussa aiheita käsiteltiin monipuolisesti kaikkien kirjastosektoreiden näkökulmista. Esille nousivat niin kirjastoalan osaamistarpeet eri kirjastojen lähtökohdista kuin myös lukutaidon ja kirjoitustaidon merkitys ja kaikkien kirjastojen rooli niiden tukemisessa. Kirjastot kokoontumispaikkoina ja uudenlaisina tiloina puhututtivat myös, ja yhteistyön merkitystä kaikkien kirjastoalan toimijoiden kesken korostettiin. Toivottavasti tulevaisuudessa alueellinen yhteistyö eri alojen kirjastojen kesken on osa kirjastojen jokapäiväistä toimintaa.

Päivien parasta antia uudet ideat ja verkostoituminen

Paneelikeskustelun ja lounaan jälkeen vuorossa oli työpajatyöskentelyä. Valittavissa oli tulevaisuustyöpaja, monikulttuurisuustyöpaja, 2 eri sisältöistä museokierrosta ja kirjastokierros. Itse valitsin kirjastokierroksen Kuopion kaupunginkirjastossa, koska erilaisten kirjastotilojen näkeminen ja kiertäminen saa ajattelemaan omankin kirjaston tiloja eri näkökulmasta. Vaikka Kuopion kaupunginkirjasto on yleinen kirjasto ja asiakasprofiililtaan hyvin erilainen kuin Karelian kirjasto, aina silmiin osuu joku ratkaisu tai asia, jota omissa tiloissa voi hyödyntää sellaisenaan tai jatkojalostaa omaan käyttöön sopivaksi. Kuopiossa oli panostettu paljon visuaalisuuteen ja siihen, että aineistot ovat helposti selattavissa ja kirjojen kannet näkyvillä. Myös kyltit ja opasteet olivat erittäin havainnollisia ja niiden perusteella asiakkaat varmasti löytävät sen, mitä etsivät.

Päivän viimeisenä puhujana tai paremminkin esiintyjänä oli Virpi Rautsiala, vuorovaikutusvalmentaja ja Kuopion kaupunginteatterin näyttelijä. Hän puhui vuorovaikutuksesta työssä ja siitä, miten jatkuvasti vuorovaikutamme niin asiakkaiden, työyhteisön kuin itsemmekin kanssa. Vuorovaikutus ei ole pelkkää puhumista, vaan myös eleitä, ilmeitä, kehonkieltä jne. Ihmisten eleiden lukeminen onkin Rautsialan mukaan kohtaamisen väline. Rautsialan opeista erityisesti jäi mieleen ajatus siitä, että asiakkaan kohtaamisessa tärkeintä on sanoittaa, ei olettaa.

Itä-Suomen kirjastopäivien ohjelma oli tänä vuonna ehkä hiukan enemmän yleisiä kirjastoja hyödyttävä, mutta taatusti päivistä oli hyötyä jokaiselle osallistujalle. Itselleni päivien tärkein anti oli verkostoituminen ja mahdollisuus kuulla, mitä muissa alueen kirjastoissa tällä hetkellä tehdään, mitä asioita painotetaan ja mitä aiotaan tehdä tulevaisuudessa. Kirjastopäiviltä saa aina uusia ideoita omaan työhön ja vaikka kaikkea ei voisi heti toteuttaa, aina joku ajatuksenpoikanen jää mieleen itämään. Jatkossakin on tärkeää, että kirjastopäiville osallistutaan niin laajalla osanottajajoukolla kuin mahdollista.


Kirjoittaja:

Noora Kontturi, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Vicente Serra / Kuopion kaupunki