Mistä on pätevöitynyt ope tehty?

Opettajaksi Suomessa voi pätevöityä muun muassa ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Näihin opettajankoulutuksiin hakeudutaan aina tammikuussa ja aloitetaan koulutus joko touko- tai elokuussa. Pedagogisen pätevyyden opintopistemäärä on 60 ja se opiskellaan noin yhden vuoden aikana. Vaihtelevasti, riippuen korkeakoulusta, opinnot toteutetaan monimuoto-opintoina, lähi- tai etätoteutuksena.

Opettaja tarvitsee monipuolisia taitoja, kuten:

  • pedagogisia taitoja,
  • kohtaamisen taitoja,
  • erilaisuuden ymmärtämisen taitoja,
  • tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden taitoja,
  • oikeudenmukaisuuden taitoja,
  • suunnittelun taitoja ja
  • teknologisia taitoja

ollakseen riittävän hyvä opettaja. Vuorovaikutustaitoja ei voi sivuuttaa, eikä myöskään ajatusta jatkuvasta oppimisesta. Monipuolisten taitojen avulla ja yksilöllisyydellä opettaja kykenee vahvistamaan oppijoiden myönteisiä oppimiskokemuksia ja synnyttää sekä ylläpitää oppijoissa halua oppia lisää. Tärkeää on, että opettaja onnistuu toistuvasti motivoimaan oppijat muun muassa eri teemoihin, tehtäviin ja saavuttamaan omat tavoitteet. Mielellään annetussa määräajassa.

Opettaja oppimisen ohjaajana

Kokonaisvaltaisen oppimisen ohjaajana toimiva opettaja ymmärtää oppimisprosessien etenemisen niin yksilön kuin ryhmätyöskentelyn näkökulmasta. Opettaja hyödyntää monikanavaisuutta ja oppijoiden omakohtaisuutta, jotta oppimisesta tulee laaja-alaista. Ei keskity yksin yhden teeman sisältöjen, menetelmien tai teknologian oppimiseen. (Kettukangas 2021.)

Oppimista ohjaava opettaja hyödyntää oppimisympäristöjä ja teknologiaa siten, että eri oppijoiden useat aistit tulevat käyttöön. Tällaisen toiminnan mahdollistaa osaltaan erilaisia oppimiskäsityksiä salliva opetussuunnitelma. Osaltaan uusittujen ja uudistuvien oppimisympäristöjen tulee joustaa oppimisen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää toimintaa. On hyvä muistaa myös, että oppimisympäristöt eivät rajoitu pelkästään fyysisiin tiloihin tai paikkoihin, vaan niitä ovat myös oppimisen toimintamallit, joita käytetään.

Jokelan (2014) toteama ”Opetussuunnitelmien, tilojen, laitteiden, pedagogisten menetelmien ja henkilökunnan osaamisen tulee olla synkronissa keskenään. Sekä opettajat että opiskelijat saattavat juuttua totuttuihin käytänteisiin ja työskentelymenetelmiin, vaikka ympäristö tarjoaisi uusia mahdollisuuksia.” pitää edelleen paikkansa, vaikka aikaa tästä toteamasta on jo tovi vierähtänyt. Laitteet ja teknologia toimii, kun niiden käyttöön saa perehdytyksen. Ne eivät useinkaan toimi, jos niitä käytetään vähän sinnepäin.

Pätevöityvä ja pätevöitynyt opettaja

Oppii opintojen aikana ohjatusti käytännön opetustyötä teorian ja harjoittelun kautta. Hän analysoi vallan, vastuun ja vapauden merkitystä opettajan työssä. Hän oppii suunnitelmallisuutta ja tavoitteellista toimintaa, opettelee eri pedagogisia suuntauksia ja periaatteista sekä niiden käyttöhyötyä. Niin opintojen aikana kuin pätevöityneenä opettajana toimiessaan opettaja oppii opetusteknologian käyttöä ja hyödyntämistä erilaisissa tilanteissa ja tarkoituksissa.

Pätevöityvän opettajan on yhdessä vertaisoppijoiden kanssa turvallista harjoitella pedagogisia taitoja ja menetelmiä. Opetuskokemuksen karttuminen ja teoriatiedon soveltaminen yhdessä vertaisoppijoiden kanssa on opettavaista. Ryhmässä oppien, kokeillen, havainnoiden ja oppimista reflektoiden on minäpystyvyyttä vahvistavaa.

Pätevöitynyt opettaja on tehty monista eri opeista ja kokemuksista, omista kiinnostuksenkohteista ja vahvuuksista opettaa sekä ohjata oppijoita. Opettajuus vaatii oikeanlaista asennetta ja rohkeutta luottaa ja antaa vapautta oppijoille oppia. Oppimista tapahtuu kaikkialla, ei yksin opettajan ohjauksessa oppitunneilla. Mikäli kiinnostuit opettajaksi pätevöitymisestä, niin perehdy eri ammatillisten opettajakorkeakoulujen pedagogisiin opintoihin esimerkiksi opintopolusta.

Lähteet:

Jokela, T. 2014. Monikanavaiset oppimisen tilat. ­­­Lapin yliopisto.

Kettukangas, T. 2021. Kokonaisvaltainen pedagogiikka – kokonaisvaltaista oppimista kokonaisvaltaisista ilmiöistä. UEF.


Kirjoittajat:

Maarit Ignatius, opettaja, opinto-ohjaaja, median koulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Minna Rokkila, opetusteknologia-asiantuntija, opintoasianpalvelut, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: master1305 / Freepik