Digipedagoginen osaaminen kehittämiskohteena korkeakoulussa – Osa 2: Osaamistarvekyselyn tuloksia

Karelia-ammattikorkeakoulussa on otettu viime vuosina käyttöön runsaasti uudenlaisia pedagogisia työkaluja, oppimisympäristöjä, tiloja ja toimintatapoja osana Tulevaisuuden työ -kehittämiskokonaisuutta. Sen kokoavana tavoitteena on oppimisympäristöjen ja pedagogiikan monialainen sekä työelämäläheinen kehittäminen. Nämä yhdessä ovat kannustaneet järjestämään pedagogisen osaamisen valmennuksen vuoden 2023 aikana. Valmennuksen suunnittelua on ohjannut Karelian opettajille ja TKI-henkilöstölle suunnatun osaamistarvekyselyn tulokset. Osaamistarvekysely toteutettiin osana Tulevaisuuden työ (ESR) -hankkeen pedagogisen osaamisen kehittämistä. Tässä artikkelissa kuvaamme osaamistarvekyselyn tuloksia.

Osaamistarvekyselyllä haluttiin saada selville, mitä digipedagogista osaamista opettajat tarvitsevat ja mihin he kaipaavat tukea. Lisäksi haluttiin tietää opetusteknologian käytöstä ja sen pedagogisesta hyödyntämisestä. Osaamistarvekyselyn laadinnassa hyödynnettiin digipedagogiaan ja digitaaliseen osaamiseen liittyviä teorioita ja tutkimuksia, joita on käsitelty artikkelisarjan ensimmäisessä osassa.

Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä ja linkki lähetettiin sähköpostitse Karelian opettajille ja TKI-henkilöstölle (N=255). Alkuvuonna 2022 toteutettuun osaamistarvekyselyyn vastasi 61 henkilöä, vastausprosentti oli 24 %. Vastaajia oli lähes saman verran molemmilta Karelian kampuksilta. Eniten vastaajia oli sosiaali- ja terveysalan koulutusvastuilta (41 %) ja seuraavaksi eniten liiketalouden ja matkailun koulutusvastuilta (21 %). Tekniikan ja metsätalouden koulutusvastuilta vastaasi 15 %, hankkeista 10 %. Vähiten vastauksia (8 %) saatiin median ja tietojenkäsittelyn koulutusvastuilta.

Opetusteknologian käyttö ja koettu hyöty

Kyselyn vastaajat käyttivät opetuksessaan monipuolisesti erilaisia ohjelmistoja, sovelluksia ja laitteistoja kuten esitysgrafiikkaa, Moodlen eri aktiviteetteja, erilaisia yhteisöllisiä työskentelyalustoja, valmiita ja itse tekemiä opetusvideoita sekä Googlen eri työkaluja. Pienemmässä roolissa olivat podcastit, animaatiot, simulaatio-ohjelmistot ja pelisovellukset. Virtuaali (VR)- ja lisätyn todellisuuden (AR) teknologioita sekä dronen käytön toivat esille yksittäiset henkilöt.

Vastaajat näkivät paljon opetukseen kuin opiskelijoiden oppimiseen liittyviä etuja erilaisten opetusteknologioiden hyödyntämisessä. Niiden avulla voidaan monipuolistaa opetusta ja sen sisältöä. Eri teknologioiden käytön myötä on pystynyt havainnollistamaan monia asioita paremmin ja opetus on ollut myös opiskelijoille mielekkäämpää, kun opetuksen seassa on ollut eri teknologioita.

Oppijakeskeiset digiloikat ovat mahdollistaneet etäopetuksen ja itseopiskeltavien verkkokurssien sisältöjen rakentamisen ja automatisoinnin sekä monipuolistaneet lähiopetuksen pedagogiikkaa. Asiat dokumentoituvat ja ovat uudelleenkäytettävissä ja -hyödynnettävissä. Teknologian avulla voidaan myös eriyttää oppimista, kuten eräs vastaaja kertoi:

”Mahdollisuus eriyttävään ja räätälöityyn oppimiseen, jossa merkitykset siirtyvät ja assimiloituvat paremmin yksilöllisesti eri oppijoille. Pedagogisen tehokkuuden lisäksi myös didaktisia etuja.”

Opiskelijoiden oppimiseen teknologian soveltamisesta on ollut monia hyötyjä. Teknologian avulla on innostettu opiskelijoita, parannettu oppimistuloksia, tuotu opiskelijoiden ääntä kuuluviin, tuettu tiimioppimista ja aktivoitu opiskelijoita yhteisöllisillä teknologioilla. Digiloikat ovat mahdollistaneet aikaan ja paikkaan sitomattoman oppimisen, tarjonneet erilaisia oppimisen mahdollisuuksia oppijoille ja mahdollistanut paremmin tiedon omasta oppimisesta.

Eräs vastaaja nosti esiin Thinglinkin hyötyjä opiskelijoille:

”Etenkin Thinglink on mahdollistanut opiskelijoiden osallistamista vielä tehokkaammin, kun kaikki teksti ei näy heti taululla, vaan asiaa käydään yhdessä keskustellen läpi. Thinglinkin avulla on pystynyt luomaan pieniä polkuja ja lisäämään yhteen kuvaan monen opetuskerran asiat tageina ja se on monipuolistanut opetusta.”

Vastaajat toivat esille monenlaisia haasteita, jotka estävät teknologian hyödyntämistä. Haasteet liittyivät opettajan osaamiseen, sen kehittämiseen ja saatuun tukeen. Ajanpuute oli eniten esille tuotu haaste. Aikaa ei koettu olevan uuden teknologian etsimiseen, oppimiseen ja testaamiseen omassa opetuksessa. Tieto uusista teknologioista ja niiden käytön ohjeista koettiin olevan vaikeasti saatavilla. Haasteena olivat myös teknologian ja verkon toimivuuteen liittyvät ongelmat sekä erilaisten ohjelmistojen yhteensopivuusongelmat. Haasteista huolimatta monet olivat löytäneet ratkaisuja niihin omalla toiminnalla.

Kollegoiden merkitys on tärkeää uuden opetusteknologian äärellä

Halu hyödyntää teknologian tuomia mahdollisuuksia yksin tai kollegoiden kanssa välittyi vastauksista. Kokemuksien jakaminen vertaisten kanssa on tärkeää, kun otetaan käyttöön uutta teknologiaa opetuksen tueksi. Lähes kaikki vastaajat (95 %) olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä vertaisten merkityksen tärkeydestä uuden teknologian käyttöönoton yhteydessä.

Kollegoiden merkitys korostui läpi kyselyn. Yli kaksi kolmannesta vastanneista kertoi saavansa tietoja ja ideoita koulutukseen liittyvistä digitaalisista työkaluista ja ohjelmista omalta kollegalta. Vertaisilta saatu tuki nousi esiin myös avoimissa kysymyksissä. Kun kysyttiin, millaista tukea teknologian hyödyntämiseen sekä pedagogiseen käyttöön vastaaja toivoisi ja tarvitsisi, kollegoiden kanssa keskustelu ja heiltä oppiminen nousi esiin useissa vastauksissa.  

”Olisi kiva nähdä käytännössä, miten muut ovat käyttäneet eri teknologioita ja samassa yhteydessä ideoida ja kokeilla itsekin jotain ideaa”, eräs vastaaja kirjoitti.

Jotkut vastaajista kaipasivat Kareliassa hyväksi havaittujen käytäntöjen ja ohjelmistojen aktiivisempaa jakamista. Käytännön tuessa hyväksi nähtiin digimentoroinnin malli, jonka hyvistä kokemuksista ollaan saatu eväitä koko digitaalisen tuen kehittämiseen.

Yhteinen tekeminen kollegoiden kanssa nähtiin tärkeänä myös siksi, että silloin keskusteluissa olisi enemmän näkökulmia teknologian mahdollisuuksien tunnistamiseen:

”Tärkeää on myös yhteinen kehittäminen, jotta oma oppiminen ja työskentelytapojen uudistaminen kytkeytyy myös laajempaan muutokseen”.

Työyhteisön tuki kannustaa uudenlaisten työkalujen käyttöön

Yhteisesti sovitut toimintamallit ja kannustava ilmapiiri auttavat uuden opetusteknologian hyödyntämisessä ja etenkin käyttöönotossa. Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta toivoi yhteisesti sovittuja toimintamalleja. Se ja hyvä kokemus työyhteisössä saatavasta tuesta viittaavat siihen, että organisaatiokulttuuri vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti opetusteknologiaa hyödynnetään (Kuva 1).

Useimmat vastaajista kokivatkin organisaation johdon tukevan uusien teknologioiden pedagogista käyttöä ja ilmapiirin olevan kannustava (72 %). Noin viidennes vastaajista kertoi olevansa eri mieltä koetusta tuesta. Samankaltaisia vastauksia nähtiin siinä, miten vastaajat kokivat työyhteisönsä tukevan opetusteknologian haltuun ottamisessa.

Opetusteknologian pedagogisessa hyödyntämisessä kaikkea vastuuta ei voi sysätä työyhteisölle ja organisaation johdolle. Vastaajista 95 % kertoo ymmärtävänsä, että digitaalisten teknologioiden ja ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen tukee opiskelijan oppimista. Puolestaan 93 % vastaajista kertoi suhtautuvansa myönteisesti digitaalisten teknologioiden ja ohjelmistojen pedagogiseen käyttöön, mikä on edellytys sille, että työyhteisössä on toisiaan tukeva ilmapiiri näidenkin asioiden saralla.

Kuvio jossa esitetty opetusteknologian pedagogista hyödyntämistä koskevia väittämiä ja niihin vastanneiden määrät asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä. Eniten täysin samaa mieltä vastauksia sai väittämä "opetusteknologian hyödyntäminen tukee opiskelijan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja (77%) sekä väite "minusta on tärkeää että teknologia ja ohjelmistot ovat helppokäyttöisiä (74%) Kuvion alalaidassa on väittämät joissa oli vähiten täysin samaa mieltä: vastauksia: Digitaalisten työvälineiden käyttöä haittaa opiskelijoiden vastustus (0%) ja Olemme selvitelleet yhdessä opiskelijoiden kanssa uusien teknologioiden käyttöä opiskeluun liittyvistä tarpeista (7%).
Kuva 1. Näkemyksiä opetusteknologian pedagogiseen hyödyntämiseen liittyvistä asioista (n=61).

Yli kaksi kolmannesta vastanneista kertoo olevansa itse aktiivinen lisätessään tietojaan koulutukseen liittyvistä digityökaluista ja ohjelmista. Vastaajista 61 prosenttia osallistui organisaation sisäisiin koulutuksiin. Tietoa ja ideoita saatiin usein myös osallistumalla organisaation ulkopuolella järjestettyihin koulutuksiin (44 % vastaajista), hankkeiden järjestämiin tilaisuuksiin (39 %) ja työskentelemällä kehittämishankkeissa (39 %).

”Parasta oppimista on ollut tähän mennessä osallistua koulutuksiin, joissa on käytetty jotain menetelmää ja siitä sitten innostuneena kokeillut itsekin”, eräs vastaaja kertoi.

Paneutumiselle kaivataan lisää aikaa

Moni vastaaja kertoi, ettei millään ehdi ja jaksa paneutua uusien teknologioiden tuomiin mahdollisuuksiin ja niiden käyttöön omassa opetuksessaan ja työssään. Täysin samaa mieltä oli kahdeksan ja jokseenkin samaa mieltä 33 prosenttia vastanneista. Hieman useampi kuitenkin kertoi olevansa eri mieltä (46 %) väittämän kanssa (kuva 1). Ajanpuute näkyi usein myös eri kysymysten avoimissa vastausvaihtoehdoissa:

”Pitää löytää uskallusta ja aikaa tutustua uusien sovellusten ja ohjelmien käyttöön”.

Toisen vastaajan mukaan materiaalien kehittäminen vie aikaa sekä edellyttää opettajatiimin yhteistyötä:

 ”Uudet ratkaisut edellyttävät myös opiskelijalta perehtymistä, ennen kuin pääsee itse opintojakson varsinaiseen sisältöön kiinni. Haasteita olisi hyvä kuulla ja tunnistaa – löytää myös tilanteisiin sopivat ratkaisut yhdessä opiskelijoiden ja opetushenkilöstön kanssa sopien.”

Opiskelijoiden osaamista uusien teknologien käytössä oli hyödyntänyt 29 % vastaajista. Opiskelijoiden asenne vaikuttaa kyselyn perusteella erinomaiselta, sillä vain yksi vastaajista oli sitä mieltä, että digitaalisten työvälineiden hyödyntämistä haittaisi opiskelijoiden vastustus.

Pedagogian nähdään kehittyvän monella saralla

Kyselyssä selvitettiin myös opettajien ja TKI-henkilöstön näkökulmia siihen, miten heidän mielestään pedagogia tulee muuttumaan tulevaisuudesta. Etätoteutusten kehittyminen muun muassa virtuaaliteknologioiden avulla sai useita mainintoja avoimissa vastauksissa. Opiskelun ja oppimisen monimuotoistuminen tuli esiin monessa avoimessa vastauksessa.

Useissa vastauksissa kävi ilmi, että itsenäinen, ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu tulisi yleistymään entisestään, eikä passiivisia luentoja järjestettäisi jatkossa juurikaan. Samalla opiskelussa mahdollistuisi niin yksilöllinen kuin yhteisöllinen oppiminen. Vuorovaikutteisuuden nähdään lisääntyvän digitaalisten työkalojen myötä.

”Nyt pitäisi viimeistään hypätä mukaan. Vuorovaikutus digiympäristössä on erityisen tärkeää”, kertoi eräs vastaaja.

Kaksi vastaajaa toi esiin sen, että vaikka tarjolle tulee monenlaisia työkaluja niin oppimisen pedagogiset perusasiat pitävät edelleen pintansa. Kehittyvät työkalut mahdollistavat monien teoreettisten havaintojen käytännön soveltamisen aiempaa paremmin. Myös työelämän vaikutus ammattikorkeakoulun opetukseen nostettiin esiin vastauksissa.

”Yksi haaste tulee olemaan se, että vaikka digitaaliset oppimisen alustat helpottavat oppimista ja opettamista, nämä eivät yleensä ole työelämän työskentely-ympäristöjä. Miten opitaan työelämän toimintatavat ja digitaaliset ympäristöt, jos oppiminen tapahtuu vain oppimisympäristöissä?”

Tärkeimmät osaamisen kehittämistarpeet esille

Osaamisen kehittämistarpeet jakaantuivat erilaisten digityökalujen ja ohjelmistojen pedagogiseen hyödyntämiseen opetuksessa sekä muhin ajankohtaisiin pedagogisiin näkökulmiin. Digityökaluista eniten tarvetta oli erilaisten virtuaalimaailmoiden kuten virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista opetuksessa. Lisäksi kaivattiin lisää osaamista haastatteluohjelmien (podcastit) ja erilaisten opetusvideoiden tekemiseen sekä pelien monipuoliseen hyödyntämiseen. Myös yhteisöllisistä alustoista kuten Mirosta ja Padletista toivottiin koulutusta.

Thinglinkin hyödyntäminen nousi neljänneksi suositummaksi kehittämiskohteeksi. Näiden lisäksi koulutusta toivotaan verkossa tapahtuvan oppimisen fasilitointiin, pedagogisten mallien hyödyntämiseen verkko-opetuksessa, työelämäpedagogiaan ja mikro-oppimiseen liittyen (kuva 2). Muissa toiveissa nostettiin esiin esimerkiksi kurssien automatisointi, flippaukseen ja tietosuojaan liittyvät teemat.

Kuvio jossa esitettey kuinka monta prosenttia vastaajista koki tarpeita pedagogisen osaamisen kehittämiseen seuraavilla osa-alueilla: Oppimisteknologian pedagogien hyödyntäminen (75%), pedagogisten mallien hyödyntäminen verkko-opetuksessa (54%), verkossa tapahtuvan oppimisen fasilitointi (53%), työelämäpedagogiikan kehittäminen (49%), Mikro-oppiminen (46%), Saavutettavuus (42%), Oppimismuotoilu (36%).
Kuva 2. Pedagogisen osaamisen kehittämiseen liittyviä tarpeita (n=59).

Vastaajia pyydettiin myös tuomaan esille mitkä osaamisen kehittämisen menetelmät tukevat parhaiten heidän oppimistaan. Eniten kannatusta saivat työpajat (77 %), sparraus (54 %) ja mentorointi (52 %). Seuraavina mainittiin webinaarit, onlinetuki, verkkoluentotallenteet, kirjalliset ohjeet, teknologiakokeilut ja verkkokurssit. Avoimissa vastauksissa nostettiin esille toive, että järjestettäviin koulutuksiin pääsisi osallistumaan ja tukea uusien teknologioiden pedagogiseen hyödyntämiseen olisi riittävästi tarjolla.

Opetusteknologia palvelemaan tulevaisuuden koulutusta

Kyselyn toteutuksen aikaan Kareliassa oltiin parhaillaan viimeistelemässä uusia opetussuunnitelmia, joiden mukaisesti opinnot käynnistyivät syksyllä 2022. Tähän liittyen vastaajia pyydettiin kuvamaan, millaista opetusteknologiaa tarvittaisiin opetuksen tueksi tulevaisuus huomioiden. Vastauksissa korostui etä- ja verkko-opetukseen hyödynnettävät työvälineet, joiden avulla esimerkiksi opiskelijoiden oppimista ja ryhmätyöskentelyä voitaisiin aktivoida.

Lisäksi toivottiin 360- ja holografiakuvantamiseen liittyvää teknologiaa, virtuaali- ja lisätyn todellisuuden teknologioita ja valmiiksi mallinnettuja VR-ympäristöjä esimerkiksi työelämätilanteiden harjoitteluun. Tekoäly ja sen hyödyntäminen tuotiin myös esille, kuten eräs vastaaja kuvasi: ”Tekoälyn ymmärtäminen pedagogiikan palveluksessa”.

Lopuksi

Digipedagogiikkaan liittyvä osaamistarvekysely toteutettiin COVID-19-pandemian vielä olleessa voimassa. Myöhemmin keväällä 2022 siirryttiin jo normaaliin lähiopetukseen. Pandemian aikana digipedagogiikka sai uudenlaisen merkityksen ja kehittämistarpeen. Kyselyn vastuksissa heijastui kiinnostus ja tarve uuden opetusteknologian pedagogiseen hyödyntämiseen opetuksessa ja oman osaamisen kehittämiseen siinä. Uusien teknologioiden hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa valmentaa myös oppijoita tulevaisuuden työelämään. Tästä näkökulmasta katsoen on tärkeää jo opiskeluaikana hyödyntää oppimisen tukena erilaisia uusi digipedagogisia mahdollisuuksia.

Kyselyn avulla saatiin tärkeää tietoa, miten opettajat ja TKI-henkilöstö hyödynsivät digipedagogiikkaa ja teknologiaa omassa (opetus)työssä ja mitkä tekijät edistäisivät sitä. Yhteenvetona kyselystä nousi kolme tärkeää digipedagogian osaamisen kehittämiseen liittyvää asiaa:

  1. Kokemuksien jakaminen vertaisten kanssa
  2. Digitaalisten työkalujen pedagoginen hyödyntäminen tukee opiskelijan oppimista.
  3. Opettajan oma aktiivisuus digipedagogisessa osaamisessa, siinä kehittymisessä sekä taitojen ylläpidossa.

Kirjoittajat:

Risto Salminen, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Päivi Sihvo, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Minna Rokkila, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maarit Ignatius, opettaja, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Freepik

Logot: Ely-keskus, ESR/EAKR, Vipuvoimaa EU:lta
Tämä artikkeli on osa Tulevaisuuden työ ESR hankkeen toimenpiteitä. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida yhdessä työelämän kanssa digitaaliseen joustavuuteen perustuva monialainen pedagoginen yhteissuunnittelumalli, muotoilla työelämän kanssa opetukseen integroituvia kokeiluja, vahvistaa Karelian proaktiivista toimintaa työelämävuorovaikutuksessa sekä kehittää opettajien pedagogista osaamista. Tulevaisuuden työ ESR -hankkeen päärahoittajana toimii Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan unionin ESR-ohjelmasta.