Tämä artikkeli on osittain hyvin provosoiva, eikä välttämättä sovi kaikkein herkimmille lukijoille. Kerromme siitä, miten ajankohtaiset uutiset heijastuvat hanketyöhömme, ja saavat aikaan kummallisia mielleyhtymiä. Tavoitteena ei ole arvioida, vaan herättää keskustelua ja tuoda esille pieniä askelia kohti vetovoimaisempaa ja asiakaslähtöisempää vanhustyötä.
Eläinten hyvinvoinnin tarkastelua eri näkökulmista
EAFS-hankkeen (RDI Excellence in Creating an Age-friendly Society in Remote Areas) viimeisinä hetkinä olemme saaneet seurata mediasta Korkeasaaren manulien perheen kasvua. Mediassa kerrotaan manulipennun suojelusta sairauksilta kriittisessä iässä, tiedämme milloin manulipennun on hyvä olla sosiaalisesti yhteydessä lajitovereiden kanssa ja millaista ravintoa manulit tykkäävät syödä. Tiedämme milloin manuli on aktiivinen ja milloin se haluaa olla omissa oloissaan, tiedämme millaisista oloista manulipoikasen vanhemmat ovat kotoisin. Tutkimme ja olemme kiinnostuneita manulien luontaisesta käyttäytymisestä tiedotuksen myötä ja kuinka sitä tuetaan laitosolosuhteissa. (Yle Uutiset 20.9.2023)
Toisaalta mediassa käydään aktiivista keskustelua turkistarhauksesta sekä yleisen turvallisuuden että häkkieläinten hyvinvoinnin näkökulmista. Tulkinta eläinten hyvinvoinnista on kuitenkin hyvin erilainen, riippuen siitä, katsotaanko sitä esimerkiksi turkistarhaajien vai eläinsuojelujärjestöjen näkökulmasta. Turkiseläinten olosuhteet ovat kuitenkin kaukana manulien hyvinvointiin panostamisesta.
Tunnetaanko laitoksissa asuvien ikäihmisten toiveet ja elämänhistoria?
Uskaltaisiko kolmantena näkökulmana tarkastella ikäihmisten laitosasumista? Joissakin vanhustenhoidon yksiköissä jokaiseen asukkaaseen perehdytään huolellisesti ja tutustutaan esimerkiksi heidän elämänhistoriaansa. Asukkailta, ja tarvittaessa heidän omaisiltaan kysellään, millaisesta toiminnasta ja ruuasta, musiikista tai televisio-ohjelmista asukkaat pitävät tai ovat aikaisemmin pitäneet. Osa ikäihmisistä viihtyy paremmin yksin, osa toisten seurassa. Jotkut työntekijät voivat tunnistaa hyvinkin herkästi, mikä on juuri sinä päivänä asukkaalle paras toimintamuoto. Valitettavasti jokaisessa yksikössä asiakaslähtöisyyden merkitystä tai sen toteuttamisen mahdollisuuksia ei tunnisteta samalla tavoin. Tämän eteen on edelleen tärkeää tehdä työtä.
URA55+ -kehittämistyössä pyrittiin vahvistamaan työn mielekkyyttä. Työntekijät pohtivat itselleen tärkeitä kehittämisen teemoja, ja yksi työpari lähti kehittämään työyksikössä asiakaslähtöisyyttä. Tätä varten työntekijät suunnittelivat, miten he keräisivät entistä paremmin tietoa asukkaiden historiasta. Tiedonkeruun jälkeen oli vuorossa erilaisia kokeiluja tiedon soveltamisessa. Tämän vaiheen jälkeen hyviä kokemuksia ja käytäntöjä jaetaan eri tiimien kesken.
Hanketyöntekijät eivät puuttuneet kehittämisen teemojen valintaan tai kokeiluihin. Hanketoimijoiden tehtävänä oli kannustaa ja innostaa työntekijöitä viemään eteenpäin työntekijöiden tärkeiksi katsomiaan kehittämistehtäviä. Hanketoimijat osallistuvat toisaalta hyvien kokemusten ja käytäntöjen jakamiseen ja levittämiseen. Hankkeeseen osallistuville työntekijöille kerrottiin muun muassa aikaisemmin hyväksi havaittuja kokemuksia muualta.
Yksilöllinen kohtaaminen – avain hyvään hoitoon
Esimerkkinä erilaisesta hoitotyön toteutuksesta olemme kuulleet tarinan siitä, kuinka joku työntekijä tulee hyvin toimeen vanhuksen kanssa, joka lyö ja puree muita. Salaisuudeksi paljastui, että hoitaja oli tutustunut vanhuksen taustaan ja jutteli hänelle vanhusta kiinnostavista asioista ja tapahtumista. Avain kohtaamisessa oli henkilön historian tunteminen, ja näin vanhus tuli kuulluksi, nähdyksi, ymmärretyksi ja kohdatuksi oikein. Kyse ei ole henkilöresursseista tai rahasta, kyse on asenteista, ja oppimisesta. Arvostava kohtaaminen sujuvoittaa työtä, ja lisää samalla työn merkityksellisyyttä. Tämä on yksi pieni esimerkki siitä, millaista on hyvä hoito ja palvelukodissa asuvan ikäihmisen ihmisarvoinen elämä. Laitetaan hyvä kiertämään, ja jaetaan enemmän hyviä kokemuksia niin arjessa kuin mediassa.
Suomen kuvalehdessä 35/2023 Laatuyhdistyksen toimitusjohtaja Juha Ylä-Autio peräänkuulutti sote-alan laadun kehittämistä hoitohenkilökunnan mukaan ottamisella laatutyöhön, sillä he ovat työnsä asiantuntijoita ja heiltä löytyy kehittämisideoita vanhustyön kehittämiseen. Kehittäminen johtaa parhaimmillaan tyytyväisiin asiakkaisiin, sekä alan veto- ja pitovoiman kohenemiseen.
Kirjoittajat:
Eini Hyppönen, lehtori, sairaanhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Heli Makkonen, yliopettaja, sosionomikoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkeli on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa EAFS-hanketta (RDI Excellence in Creating Age Friendly Society in Remote Areas).
Lähteet:
Ylä-Autio, J. (2023). Suomessa on tärkeää keskustella julkisen sote-alan tuottavuudesta. Hoitajamitoitus on esimerkki väärästä tavasta ratkoa sote-alan haasteita. Suomen kuvalehti (35)2023.
Michelsson, S. (2023). Korkeasaaren tuntemattomat manulit pääsivät tänä vuonna Kissojen yön parrasvaloihin. Yle uutiset. 20.9.2023
Artikkelikuva: Free Stock photos by Vecteezy