Lokakuussa oli Suomen vuoro järjestää eurooppalaisten muistijärjestöjen kattojärjestön Alzheimer Europen kolmipäiväinen konferenssi Helsingissä. Osallistujia oli yli 1 000, ja kymmenistä alustuksista, paneeleista ja postereista muodostui huikea katsaus ajankohtaiseen muistitutkimukseen, ennaltaehkäisyyn ja muistiystävälliseen yhteiskuntaan.
Muistisairauteen sairastuneiden oma ääni kuuluviin
Vahvan viestin ajankohtaiseen keskusteluun toivat muistisairauteen sairastuneet ja heidän läheisensä. Konferenssissa kuultiin lukuisia puheenvuoroja, joissa sairastuneet kertoivat muistisairauksiin liitetyistä väärinkäsityksistä, myyteistä, asenteellisuudesta ja stigmasta muun muassa työelämässä. Vielä enemmän oli kuitenkin kuvauksia onnistuneista kampanjoista ja vaikuttamistoiminnasta muistitietoisuuden vahvistamiseksi.
Muistiaktiiveilta löytyy voimaa ja rohkeutta kertoa kokemuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Avoimuus häivyttää pelkoa ja häpeää ja on tie yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon. Muistiaktiivit ovat järjestäytyneet kansallisesti ja Euroopan tasolla. Euroopan yhteistyöryhmässä toimii myös suomalainen Petri Lampinen.
Muistisairauksilla on monet kasvot
Skotlanti on eurooppalaisittain kiinnostava muistiystävällisyyden edelläkävijä. Vahvan strategiatyön lisäksi mainittakoon esimerkkinä ”Active Voice Toolkit”, jonka tarkoituksena on tavoittaa sairastuneiden ja heidän läheistensä arjen kokemusta. Jaa tarinasi -kehotuksella kootaan monin eri menetelmin tarinoita, lausahduksia, kuvauksia ihmisten arjesta, mitä ajattelen, mitä juuri tänään mielessäni on. Ihmisten kertomukset tekevät todeksi myös sen, että muistisairauksilla on monet kasvot. Ei ole kahta samanlaista muistisairautta sairastavaa ihmistä. Jokainen ihminen säilyy omanlaisenaan, ja elämäntilanteet vaihtelevat. Koottua tietoa käytetään kehittämis- ja vaikuttamistoiminnassa.
Sosiaalinen ympäristö ja sosiaalinen terveys ovat tärkeitä
Hollannissa on tehty paljon töitä muistisairauksiin sairastuneiden asumisen ja asuinympäristöjen kehittämiseksi. Rakennetun ympäristön, hoidon ja kuntoutuksen rinnalle nousee yhä vahvemmin sosiaalisen ympäristön ja sosiaalisen terveyden merkitys. Sosiaalinen terveys on tärkeä osa kokonaisvaltaista terveyttä. Sosiaalisella terveydellä on monia ulottuvuuksia, esimerkiksi kyky ja mahdollisuudet luoda positiivisia sosiaalisia suhteita ja verkostoja sekä osallistua yhteisöön ja yhteisön toimintoihin.
Nuorissa on tulevaisuus
Hollannissa on selvitetty nuorten asenteita muistisairauksia kohtaan. Nuoret suhtautuvat avoimesti ja myönteisesti muistisairauksia sairastaviin, ja monella onkin kokemusta sairauksista omassa lähipiirissä. Viime vuonna Hollannissa kampanjoitiin nimenomaan nuorten muistitietoisuuden vahvistamiseksi. Monipuolisessa kampanjassa käytettiin sosiaalista mediaa, televisiota, videoita, sarjakuvia ja videopelejä. Eri oppilaitoksissa järjestettiin koulutusta ja vierailuluentoja sekä luotiin muistitietoisuuden työkalupakki. Kampanjointiin osallistuivat myös työpaikat ja yritykset.
Hollantilaisten kampanja korostaa, että muistitietoisuutta tarvitsevat kaikilla aloilla työskentelevät, esimerkiksi kaupan kassa, uimahallin valvoja, kampaaja tai bussin kuljettaja. Ja me ihan tavallisina kansalaisina, me kaikki kohtaamme muistisairautta sairastavia ihmisiä.
Muistisairauksia voi ehkäistä ennalta
Muistisairaudet ovat maailmanlaajuisesti yksi kansansairauksista. Väestön ikääntyessä muistisairaudet ovat kasvussa. Konferenssissa välittyi kuitenkin toivon sanoma. Muistisairaudet eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen. Ennaltaehkäisyllä ja aivoterveyden edistämisellä muistisairauksien syntyyn voidaan tutkitusti vaikuttaa. Suomalainen Finger-tutkimus on osoittanut, että tietyillä elintapamuutoksilla jopa 40 prosenttia muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai ainakin puhkeamista voisi siirtää myöhemmäksi.
Lue lisää:
- Alzheimer Europe. https://www.alzheimer-europe.org/
- Muistiliitto. https://www.muistiliitto.fi/fi/etusivu
Kirjoittaja:
Arja Jämsén, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Antti Kulmanen