Digiosaaminen on muodostunut keskeiseksi osaamisalueeksi kaikilla aloilla. Sosiaaliala ei ole poikkeus, vaan digiosaaminen on välttämätön osa sosionomin osaamista. Sosionomit kohtaavat monia muita ammattiryhmiä enemmän haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisia, jolloin heidän tehtävänään on digiin liittyvän eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. SoTyDigi –hankkeessa kehitettiin digipolkua sosionomikoulutukseen.
Digitalisaatio ei ole sosiaalialalla vielä kaikilta osin luonnollinen osa työtä. Työntekijöiden perusdigitaidot ja digijärjestelmiin liittyvä osaaminen ovat jo hyvällä tasolla, mutta siirryttäessä tarkastelemaan asiakkaiden parissa tehtävää digityötä, muuttuukin digi ja digiosaaminen selkeästi vaikeammin hahmotettavaksi. Tilannetta voisi kuvata muutamilla esimerkeillä. Etäpalvelut ovat laajentumassa osaksi sosiaalipalveluja, mutta työntekijöillä ei saata olla tarvittavaa osaamista verkkovuorovaikutuksesta. Sote-palvelujen asiakkaiden oletetaan osaavan käyttää erilaisia sähköisiä palveluja, mutta asiakkaan digitaitoja ja sähköisten palvelujen käyttöön tarvittavia välineitä ei osata kartoittaa. Myös ohjaus digipalveluista saattaa jäädä kovin kevyeksi, eikä asiakas saa riittävää tukea palvelun käytön aloittamisessa. Asiakkaat haluaisivat oppia käyttämään tietokonetta ja erilaisia sovelluksia arjessaan, mutta työntekijät eivät näe niitä tarpeellisiksi.
Digi siis mieltyy sosiaalialan ammattilaisilla tietyiltä osin vapaaehtoiseksi tai työntekijän omaan mielenkiintoon kuuluvaksi osaamisalueeksi, mihin voi suuntautua halutessaan. Digitalisaatio on kuitenkin yhteiskunnassamme niin olennainen osa arkeamme, ettei sitä voi ohittaa edes työpaikalla. Digi on osa alalle opiskelevien osaamista, asiantuntijuutta ja ammatti-identiteettiä, josta ei voi kieltäytyä. Digiosaaminen on myös nopeimmin muuttuvaa osaamista, jota on jatkuvasti päivitettävä.
Sosionomikoulutuksen digipolun rakentaminen
Opiskelijoiden oppimisprosessin lähestymistapana voidaan käyttää polkuajattelua. Polku voi edetä osan matkaa opintoja, tai polku voi ulottua opintojen alusta loppuun saakka. Polku toimii opetuksen suunnittelussa punaisena lankana eri opintojaksojen välillä.
Karelia-ammattikorkeakoulussa polut ovat osa opetussuunnitelmia. Digipolku on kuvattu Karelian SoTyDigi- ja Tulevaisuuden työ -hankkeiden yhteistyönä yhdeksi poluksi sosionomikoulutukseen. Osaamisen polut eivät muotoudu ilman vahvaa työelämäkumppanuutta. SoTyDigi –hankkeessa digipolkua kehitettiin yhdessä monien eri työelämäkumppaneiden kanssa, jotta se saatiin vastaamaan työelämän osaamistarpeita ja -vaateita.
Vuoropuhelussa olivat mukana Siun soten digimentorit ja Tulevaisuuden Sotekeskus –hanke, Honkalampisäätiön Arki Digittää -hanke ja lukuisat muut SoTyDigi –hankkeen toimintaan osallistuneet sote- ja työllisyyspalveluiden ammattilaiset. Vuoropuhelu muotoutui yhteiskehittämiseksi, koska aihe innosti eri toimijoita miettimään tarkemmin digiosaamista ja sen sisältöä. Digi paikantui ja konkretisoitui useisiin kohtiin eri osaamiskokonaisuuksia ja opintojaksoja. Toimijat näkivät, että digipolun oli tarpeellista kulkea mukana koko opintojen ajan. Yksittäisinä tai erillisinä opintojaksoina digin käsittely saattaisi jäädä irralliseksi. Keskusteluissa päästiin hyvin konkreettiselle tasolle, kuinka digiä tulisi koulutuksessa käsitellä. Esimerkiksi, miten oma suhtautuminen digitalisaatioon vaikuttaa ohjaukseen, mitä verkkovuorovaikutus on osana ammatillista vuorovaikutusta tai mitä digitalisaatio tarkoittaa palveluohjauksessa. Yhteistyössä syntyi myös uusia työelämäyhteistyön muotoja, kuten digipalvelujen käytön ohjausta asiakkaille erilaisissa työelämän toimintaympäristöissä.
Digitoimijasta sosiaalialan digiasiantuntijaksi
Digipolku havainnollistaa ja konkretisoi opiskelijan digiosaamisen kehittymistä digitutustujasta kohti sosiaalialan digiasiantuntijuutta. Opiskelijan digiasiantuntijuuteen kasvun polkua on jäsennetty Bloomin (1956) taksonomiaa sekä Andersonin ja Krathwohlin (2001) uudistettua versiota hyödyntäen. Taksonomiassa ajattelu ja oppiminen etenee perusasioiden tasolta kohti vaativampia ja monimutkaisempia taitotasoja. Alkuun opiskelijan on muistettava ja ymmärrettävä asioita ennen kuin hän voi siirtyä soveltamaan oppimaansa tietoa. Opitun soveltamista seuraa kyky analysoida ja arvioida opittua, jolloin opiskelija oppii tekemään harkittuja päätelmiä tiedosta. Lopulta opiskelijalle kehittyy taito koota opittua ja yhdistää sitä uudella tavalla. (Cedefop 2017, 33-34.) Opetussuunnitelmissa taksonomia on sisäänrakennettuna.
Kuviossa 1 opiskelijoiden digipolku on kuvattu varsinaista digipolkua yksinkertaisemmassa muodossa. Opintojen alkaessa opiskelijan on ensimmäisenä opittava käyttämään modernin työn välineitä ja oppilaitoksen sähköisiä toimintaympäristöjä. Myös digitalisaatio ilmiönä yhteiskunnassa ja sosiaalialalla avautuu, ja opiskelija oppii ymmärtämään digisyrjäytymisen ja eriarvoistumisen rakenteita. Polun edetessä opiskelijalle tulevat tutuksi erilaiset sote-alan digipalvelut ja syntyy hahmotus sosiaali- ja terveyspalvelujen monikanavaisuudesta ja digipalveluista osana palvelujärjestelmää. Tämän kautta syntyy hahmotus sosiaalialan asiakkaista digipalvelujen käyttäjinä sekä itsestä digitukijana- ja ohjaajana. Tiedot ja taidot syvenevät harjoittelujen myötä, jolloin digi paikantuu osaksi sosiaalialan asiakastyötä. Opintojen ja opiskeluaikaisen digipolun loppupäässä opiskelija oppii analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään ratkaisuja, jotka edistävät käyttäjälähtöisiä digipalveluja, käyttäjien yhdenvertaisuutta ja aktiivista kansalaisuutta digisyrjäytymistä vähentäen. Analysoiminen ja kehittäminen toteutuvat sosionomikoulutuksessa hyvin erilaisilla kehittämiseen liittyvillä opintojaksoilla, opinnäytetöissä ja syventävässä harjoittelussa.
Digipolku tähtää opintojen aikana saavutettavaan ja työelämän osaamisvaatimukset täyttävään osaamiskokonaisuuteen. Osaamiskokonaisuuksilla eli kompetensseilla määritellään ammattikorkeakoulututkintojen osaamista. Osa kompetensseista on koulutuskohtaisia (Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto 2023)[1] ja osa yhteisiä (Arene 2023)[2] kompetensseja. Digiosaaminen ei ole erillinen kompetenssi kummassakaan kategoriassa, mutta se on kiinteästi osa sekä ammatillista että yleistä osaamista. Jos digipolun kautta syntyvää sosiaalialan osaamista tarvitsisi sanoittaa, voisi kuvaus olla tämän suuntainen:
Valmistuva opiskelija osaa hyödyntää teknologian ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia työssään sekä osaa ohjata asiakkaita digitaalisten palvelujen käytössä erilaisia toimintaympäristöjä hyödyntäen.
Valmistuva opiskelija toimii digitaalisen aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä sekä osaa edesauttaa käyttäjälähtöisten digipalvelujen kehittämistä.
Digipolku toimii työvälineenä moneen eri suuntaan
Digipolku on hyvä työväline useammalle eri toimijalle. Digipolku toimii opintojaksot yhdistävänä punaisena lankana opetuksen suunnittelussa. SoTyDigi -hankkeessa digipolku on kulkenut kehittämisessä mukana koko hankkeen ajan niin, että hanke on tuottanut polulle uutta sisältöä sekä uudenlaisia työelämäyhteistyön muotoja. Digipolku on myös mallinnettu oppimisalustalle, jotta materiaali olisi mahdollisimman helposti sosionomikoulutuksen opettajien hyödynnettävissä. Digipolku sisältää hankkeen tuottamaa materiaalia mm. videoita ja podcasteja ja erilaisia oppimistehtäviä sekä ehdotuksia työelämäkumppaneiksi työelämäyhteistyöhön. Näin hankkeen tulokset ja tuotokset jalkautuvat ja juurtuvat opetukseen. Digipolku on testatusti erittäin toimiva malli TKI-hankkeiden, työelämän toimijoiden ja opetuksen yhteistyöhön. Hankkeen päättyessä digipolun ylläpito ja päivittäminen jää sosionomikoulutuksen vastuulle.
Digipolun kehittämisen seuraavana vaiheena olisi, että polku tulisi näkyväksi myös opiskelijoille. Tällä tuettaisiin opiskelijoiden toimijuutta ja oman oppimisprosessin hallintaa. Polku mahdollistaisi oman osaamisen arvioinnin, yksilöllisen etenemisen ja polun rakentamisen myös omien tietojen, taitojen ja kiinnostusten mukaan.
”Kaikki mitä teen, on digiä?”
Otsikko ”Kaikki mitä teen, on digiä?” on sosiaalialan ammattilaisen kirjoittama kommentti hänen osallistuessaan SoTyDigi -hankkeen Digikoulutus työntekijöille -koulutuspilottiin. Kysymyksen muotoon kirjoitettu toteamus kuvastaa hyvin sitä ihmetystä, joka sosiaalialalla tällä hetkellä vallitsee. Elämme digimurrosvaihetta. Emme ole vielä täysin käsittäneet, miten läpileikkaavasti digitalisaatio ulottuu työhön ja mitä se merkitsee kansalaisen, asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta. Seuraavat sitaatit on poimittu em. koulutuspilotista, ja ne hyvin tarkentavat, mitä digin tulisi olla sosiaalialan työssä.
”Sosiaalipalveluiden tulisi yhä vahvemmin päästä digiasioiden äärelle asiakkaiden prosesseissa ja palveluissa sekä yhtenäisten digipalveluiden rakentamisessa.”
”Asiakkaat tarvitsee paljon ohjausta eri sovellusten ja sähköisten asiointipalveluiden kanssa.”
Olemme kaikilla aloilla, ei vain pelkästään sosiaalialalla, matkalla kohti sitä, ettemme ajattele digitalisaatiota enää vaihtoehtoisena tai erillisenä osana, vaan näemme sen luonnollisena osana työtämme. Tähän kohtaan tarvitsemme erillistä digipolkua, jotta pystymme tunnistamaan digin erillisenä osaamistarpeena työssämme ja sisäistämään sen osaksi ammatillista osaamistamme. Kun sisäistäminen on tapahtunut, tarve erilliselle digipolulle häviää. Tai digipolun matka jatkuu jatkuvan oppimisen tukena alati muuttuvassa digiyhteiskunnassa.
[1] Sosiaalialan kompetenssit ovat sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen, työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen (Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto 2023)
[2] AMK-tutkintojen yhteiset kompetenssit ovat oppimaan oppiminen, työelämässä toimiminen, eettisyys, kestävä kehitys, kansainvälisyys, ennakoiva kehittäminen (Arene 2022)
Kirjoittaja:
Katja Sorjonen, lehtori, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Arene 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta 2022. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572. 5.10.2023.
Cedefop 2017. Defining, writing and applying learning outcomes: a European handbook. Publications Office of the European Union. Luxembourg: Publications Office of the European Union, 2017. https://doi.org/10.2801/566770. 5.10.2023.
Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto 2023. Sosiaalialan tutkinnot ja kompetenssit. https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/ 5.10.2023.
Artikkelikuva: benzoix / Freepik