”Näytön paikka – näkyykö näyttö käytännössä?” –koulutusiltapäivä näyttöön perustuvasta hoitotyöstä

Pohjois-Karjalan Sairaanhoitajat, Siun sote ja Karelia-ammattikorkeakoulu järjestivät ensimmäisen Näytön paikka – näkyykö näyttö käytännössä? -koulutusiltapäivän 12.10.2023 Joensuun keskussairaalan Tikkasalissa. Koulutusiltapäivässä kuultiin näyttöön perustuvan toiminnan edellytyksistä ja merkityksestä, mutta myös käytännön esimerkkejä hoitosuositusten toteutumisesta. Koulutusiltapäivä päättyi Karelia-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoiden opinnäytetyöesityksiin.

Näytön paikka-koulutusiltapäivä on kolmisarjainen koulutustapahtuma, joka jatkuu keväällä 2024 (tammikuussa ja huhtikuussa) muun muassa kirjaamisen ja viestinnän teemoilla.

Koulutusiltapäivän suunnittelu lähti liikkeelle yhteistyöstä 

Pohjois-Karjalan Sairaanhoitajat perustivat NÄPE-työryhmän (näyttöön perustuvan hoitotyön työryhmä), johon toivottiin jäseniä myös Karelia-ammattikorkeakoulusta ja Siun sotesta. NÄPE-työryhmän tarkoituksena on tuoda näkyvyyttä näyttöön perustuvalle hoitotyölle, tehostaa yhteistyötä toimijoiden välillä ja lisätä veto- ja pitovoimaa sosiaali- ja terveysalalla. Työryhmä alkoi suunnitella koulutuskokonaisuutta, joka toteutuisi syksyn 2023 – kevään 2024 aikana kolmena koulutusiltapäivänä.

Koulutusiltapäivä tarjoaa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen opiskelijoille aitiopaikan päästä kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja ja esityksiä näyttöön perustuvasta hoitotyöstä. Lisäksi se tarjoaa näkyvyyttä opiskelijoiden opinnäytetöille, kun osa opiskelijoista pääsee esittämään opinnäytetyönsä koulutusiltapäivässä ja osa esittelee työnsä sähköisinä postereina. Koulutusiltapäivä mahdollistaa verkostoitumisen niin opiskelijoiden, opettajien kuin Siun soten henkilöstön välillä.  

Esityksiä ja esimerkkejä näyttöön perustuvan hoitotyön tärkeydestä

Koulutusiltapäivä alkoi TtT Arja Holopaisen pitämällä alustuksella aiheeseen. Hän puhui näyttöön perustuvasta toiminnasta ja sen toteuttamisen edellytyksistä sekä merkityksestä. Holopainen korosti, että jo lainsäädäntö velvoittaa näyttöön perustuvaan hoitotyöhön.  Näyttöön perustuva toiminta mahdollistaa yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja eettisyyden toteutumisen hoitotyössä. Se myös takaa asiakas- ja potilasturvallisuuden ja on perustana hoidon laadun kehittämiselle. Toteuttamalla näyttöön perustuvaa hoitotyötä toimitaan taloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. 

Nainen pitämässä esitystä puhujan korokkeella. Taustalla esitys valkokankaalla, jossa otsikko Näyttöön perustuva toiminta - mitä sen toteuttaminen edellyttää
Arja Holopainen aloittamassa puheenvuoroaan.

Toisessa puheenvuorossaan Arja Holopainen kertoi hoitosuositusten laatimisprotokollasta, joka etenee hoitosuositusaiheiden ehdottamisesta hoitosuositustyöryhmän kokoamiseen ja hoitosuosituksen laatimiseen. Hoitosuositustyöryhmän työskentely on tiivistä ja siihen sitoudutaan 2-3 vuodeksi (Siltanen, Hamari, Heikkilä, Marin, Parisod & Holopainen 2023). Tämän jälkeen käytiin läpi viime vuonna valmistuneen hoitosuosituksen “Etäyhteydellä toteutettava pitkäaikaissairautta sairastavan omahoidon ohjaus” työryhmän kokemuksia osallistumisesta hoitosuosituksen laatimiseen. Kokemukset olivat positiivisia ja niissä nousi esille ammatillinen kasvu ja verkostoituminen. Hoitotyön suositustyöryhmään kuulumista pidettiin tärkeänä ja vaikuttavana. 

Siun soten sairaanhoitaja Laura Karvinen kertoi käytännön esimerkin etäyhteydellä toteutettavasta omahoidon ohjauksesta mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Karvisen puheenvuorossa nousi esille koronan edistävä vaikutus etäohjauksen käyttöönottoon ja kehittämiseen. Huomionarvoista on se, että etäohjaus ei sovi kaikille asiakkaille ja yksilöllisyys on tärkeä ottaa huomioon. Siun soten osastonhoitaja Sanna Karttunen jatkoi omahoidon teemalla keskittyen omahoidon ohjaukseen osana munuaispotilaiden hoitoa. Kummassakin esityksessä korostuivat positiiviset kokemukset etäohjauksesta. 

Opiskelijoiden näkökulmia opinnäytetöiden kautta

Koulutusiltapäivän päätteeksi esiteltiin kolme Karelia-ammattikorkeakoulussa valmistunutta opinnäytetyötä. Jenna Siltala esitteli ensimmäisenä laadullisella tutkimusmenetelmällä toteutettua opinnäytetyötään, joka käsitteli Joensuun Perheentalon odottavien äitien ryhmän merkitystä ryhmän jäsenen hyvinvointiin. Tämän jälkeen Minni Suikkanen ja Elina Penttinen esittelivät oman laadullisen opinnäytetyönsä lyhytkasvuisten äitien kokemuksista raskaudesta ja raskausajan äitiyshuollosta. Lopuksi Maarit Eronen esitteli parityönä tehdyn toiminnallisen opinnäytetyön riskitilanteista käytännön lääkehoitotyössä. Tuotoksena he tekivät herätevideot sairaanhoitajaopiskelijoille syventävän potilasturvallisuuden opintojaksolle. Koulutusiltapäivä sai paljon positiivista palautetta, mutta erityisesti kiitosta saivat opiskelijoiden opinnäytetöiden esittelyt. Opiskelijat jatkavat opinnäytetöidensä esittelyä kevään 2024 koulutusiltapäivissä.

Maksuttomat Näytön paikka -koulutusiltapäivät jatkuvat 23.1.2024 ja 25.4.2024. Mukaan voi ilmoittautua kaikki aiheista kiinnostuneet. Ilmoittautuminen tapahtuu Pohjois-Karjalan Sairaanhoitajien verkkosivuilla lähempänä ajankohtaa. 


Kirjoittajat: 

Terhi Hagman, lehtori, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Henna Kakkonen, opettaja, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu 


Lähteet: 

Siltanen, H., Hamari, L., Heikkilä, K., Marin, K., Parisod, H. & Holopainen, A. 2023. Hoitosuositusten laadinta – käsikirja suositustyöryhmille Versio 3.0. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2023/05/hoitosuosituskasikirja-30.pdf  

Artikkelikuva: Freepik