Yhteisharjoittelu uutena harjoittelumuotona

Osaajia harvaan asutulle alueelle -hankkeen keskeinen kysymys on, millä keinoilla Karelian ja Riverian opiskelijoiden harjoittelut mahdollistuisivat myös harvaan asutulla alueella. Hankkeen toiminta-alueella, eli maakunnan reuna-alueilla, järjestettiin kuntakohtaisia tapaamisia, joissa oli mukana kunnan edustajia ja alueen yrittäjiä. Tapaamiset mahdollistivat yhteisen keskustelun ja ideoinnin, miten alueelle saadaan uusia osaajia.

Maakunnassa on paljon pieniä yrityksiä, joilla ei vielä ole kokemusta opiskelijaharjoittelijoista. Kiinnostusta on, mutta moni pohtii, riittääkö yrityksessä töitä tai harjoitteluajalle tehtävää, jos yritykseen tulee kokoaikainen harjoittelija. Keskusteluissa tulikin esiin pienten yritysten kiinnostus yhteisharjoitteluun. Tämä tarkoittaisi sitä, että opiskelijan harjoittelujakso jakaantuu usean työnantajan kesken.

Idea yhteisharjoittelun kehittämiseksi lähti kypsymään vauhdilla eteenpäin. Osatyökykyisiä palkataan töihin RATKO-mallin avulla kahteen tai kolmeen yritykseen. Miksipä ei opiskelijalle voisi tehdä harjoittelusopimusta useammalle työnantajalle kerrallaan. Vastuu jaetaan yrittäjien kesken, samoin työaika. Sopimuksen mukaan tehdään harjoittelua kussakin yrityksessä.

Yhteisharjoittelun mallia hahmoteltiin Kolin alueella

Vierailu Kolin alueelle Karelian ja Riverian matkailualan opiskelijoiden kanssa oli ponnahduslautana yhteisharjoittelun suunnitteluun. Vierailun aikana heräsi kolmessa yrityksessä innostus ottaa 1-2 harjoittelijaa ns. “yhteiseksi harjoittelijaksi”. Yritykset, jotka olivat tässä mukana ovat Kolin Keidas, Villa Oras ja Koli Freetime.

Pidimme vierailun jälkeen yrittäjien kanssa useita Teams-palavereja suunnitellen yhteisharjoittelun harjoittelukuvausta. Pikkuhiljaa yrittäjät saivat sanoitettua sen, mihin tehtäviin heille harjoittelija mahdollisesti soveltuisi. Mietimme työtehtäviä yksin ja yhdessä, ja minkä alojen opiskelijoille tehtävät sopisivat, unohtamatta tutkinnon sekä harjoittelun tavoitetta.

Suunnitteluvaiheessa pohdittiin myös Kolin alueen sijaintia ja opiskelijoiden liikkumista harjoittelupaikkaan. Yrittäjät pystyvät tarjoamaan yöpymispaikan harjoittelijalle, mikäli se on tarpeen. Työaika ja sen jakautuminen puhututti yrittäjiä. Mietimme, että harjoittelija voisi olla koko päivän tai useammankin päivän samassa paikassa, ja vaihtaa sitten paikkaa. Kesken päivän vaihdot toiseen paikkaan vaativat kulkuneuvon ja tätä ei katsottu mielekkääksi jo ajankäytön takia. Vastuukysymykset ovat näin myös paljon selkeämpiä harjoittelusopimusta tehtäessä. Yhdessä suunnittelu antoi hyvän kuvan, mitä kaikkea yhteisharjoittelussa tulee ottaa huomioon ja näille yrityksille on nyt selkeää, miten yhteisharjoittelun voisi tulevaisuudessa toteuttaa.

Yhteisharjoittelukokeilu Ilomantsissa

Hankkeen aikana toteutui kaksi yhteisharjoittelua, kun kaksi Karelian opiskelijaa tekivät harjoittelunsa Ilomantsissa kesällä 2023. Media-alan opiskelijat tekivät harjoittelunsa kahdelle eri työnantajalle, STC Tuotanto Oy:lle ja Pogostan Sanomille. Yhteisharjoittelun toteutumista edelsi hankehenkilöstön käymät keskustelut työnantajien kanssa.

On tärkeää, että opiskelija pääsee tekemään harjoittelussaan omien tavoitteidensa mukaisia tehtäviä ja oppimaan niistä uutta. Tämän vuoksi on pohdittava, millaisia tehtäviä kaksi toimeksiantajaa tarjoaa opiskelijalle yhteisharjoittelun aikana, miten työtehtävät aikataulutetaan, miten jaetaan toimeksiantajan vastuut, jne. Ilomantsin yhteisharjoittelussa työnantajien toimeksiannot linkittyivät yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi, jotka tukivat toisiaan. Harjoittelun tuotoksena media-alan opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä Ilomantsin Karhufestivaalien markkinointimateriaalia.

Hankkeessa kehitetyn Ilomantsin mallin mukaisesti kunnan kautta järjestyi asunto harjoittelun ajaksi. Toinen harjoittelijoista hyödynsi tämän mahdollisuuden. Asunto oli sovittu etukäteen, kun ennen harjoittelun alkamista kävimme opiskelijoiden kanssa perehtymiskäynnillä paikan päällä Ilomantsissa. Tutustuimme tuleviin harjoittelupaikkoihin ja työnantajiin. Samalla keskusteltiin harjoittelun toimeksiannoista ja käytännön asioista, kuten liikkumisesta paikkakunnalla. Reissun aikana hoidettiin opiskelijan kanssa kuntoon asunnon vuokrasopimus kunnan asuntotoimistolla, käytiin katsomassa asunto ja tutustuttiin myös lähipalveluihin.

Osaajia harvaan asutulle alueelle -hankkeessa opiskelijan oli mahdollista saada tukea asumis- Ja liikkumiskustannuksiin Otsakorven säätiöltä, mikäli harjoittelupaikka oli Ilomantsissa ja opiskelijan kotipaikka ei sillä hetkellä ollut Ilomantsi. Yhteisharjoittelua tehneet opiskelijat saivat harjoitteluunsa Otsakorven säätiön tukea. Tuki mahdollisti toisen opiskelijan edullisen asumisen koko harjoittelun ajan Ilomantsissa ja toisen opiskelijan liikkumisen Joensuun kodin ja Ilomantsin välillä harjoittelun ajan.

Yhteisharjoittelumahdollisuus syntyy Ylä-Karjalaan

Ylä-Karjalassa Pielisen Retken ja Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen kanssa pidettiin yhteispalaveri Karelian ja Riverian opiskelijoiden harjoitteluista. Palaveria sovittaessa emme olleet hiiskuneet lainkaan mahdollisesta yhteisharjoittelusta kummallekaan osapuolelle. Yhteisen pöydän ääressä otettiin puheeksi mahdollisuus yritysten yhteisestä harjoittelijasta. Ehdotus sai aikaan vilkasta keskustelua ja mielenkiinto asian suhteen heräsi.

Harjoittelukuvausta ryhdyttiin työstämään jo saman tien yhdessä yrittäjien kanssa. Keskustelua ja harjoittelukuvauksen tarkennusta jatkettiin muutamilla sähköposteilla ja puhelinkeskusteluilla. Näin syntyi kaikkien näkökulmasta osuva harjoittelupaikkakuvaus jaettavaksi opiskelijoille ja laitettavaksi Osaajia-hankkeen nettisivuille. Yhteisharjoittelupaikka soveltuu hyvin sekä Karelian että Riverian catering- matkailu-, tai liiketalouden alojen opiskelijoille.

Hankkeessa saatujen kokemusten mukaan harjoittelupaikkoja saataisiin myös harvaan asutun alueen pieniin yrityksiin hyödyntämällä enemmän yhteisharjoittelumahdollisuutta. Tämä vaatii edelleen aktiivista vuoropuhelua maakunnan yritysten ja oppilaitosten välillä.


Kirjoittajat:

Niina Pennanen, projektiasiantuntija Karelia-ammattikorkeakoulu

Tarja Ruuska, projektiasiantuntija, Riveria

Artikkelikuva: rawpixel.com / Freepik