Henkilö istuu simulaatiotilan valvomossa ja puhuu mikrofoniin. Lasin takana henkilöitä ensiapunuken ympärillä,

Ammattilaisten yhteinen ensihoidon koulutuspäivä lähi- ja etäsimulaatiototeutuksena

Keväällä 2023 toteutettiin pilottina Sote Hyte Living lab – yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa -hankkeen (Living lab -hanke) kautta EH1-koulutuspäivät ensihoitajille sekä koulutusillat ensivasteyksiköille lähi- ja etäsimulaatioina (Pantsari 2023). Hybridikoulutus jatkui syksyllä 2023, jolloin EH2-koulutuspäivään osallistuivat kaikki Pohjois-Karjalan ensihoitajat (hoitotaso ja kenttäjohtajat).  Lisäksi koulutukseen osallistui yksiköiden työtilanteen mukaan Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksen sairaanhoitajia ja akuuttilääketieteen erikoislääkäreitä, päivystysosaston (POS) sairaanhoitajia sekä 116117 -päivystysavun sairaanhoitajia. EH2-yhteiskoulutuspäivän lähitoteutus järjestettiin viisi kertaa Karelia-amk:n Simula-tiloissa (lähiosallistujat), kun taas etäosallistujille oli järjestetty koulutustilat määrätyille pelastusasemille sekä keskussairaalaan. Yhteensä viiteen EH2-koulutuspäivään osallistui noin 250 ammattilaista.

EH2-koulutuspäivien moniammatillinen suunnittelu ja toteutus

EH2-koulutuspäivien kouluttajina toimivat em. organisaatioiden edustajat sekä Karelia-amk:n kaksi hoitotyön lehtoria. Koulutuspäivien rakenne, sisältö ja toteutustavat suunniteltiin tässä moniammatillisessa työryhmässä. Koulutuspäivissä haluttiin tuoda esille ammattilaisten yhteistoimintaa potilaan hoidossa eri ympäristöissä, kotona, ambulanssissa ja keskussairaalan yhteispäivystyksessä sekä hyödyntää strukturoitua raportointimallia (ISBAR) viestimisessä.

Koulutuksen toteutus mukaili keväällä 2023 hyväksi havaittua prosessia; koulutuksen ennakkomateriaali oli osallistujille etukäteen saatavilla, koulutuspäivän aiheista oli asiantuntijaluentoja, laitekoulutusta ja soveltavia simulaatioharjoituksia opetuskeskusteluineen. Kevään 2023 koulutuksista saatujen palautteiden perusteella tehtiin syksyn koulutuksiin myös muutoksia. Esimerkiksi ennakkomateriaalina olevien tiedostojen määrään oli kiinnitetty huomiota, samoin palautteen antamiseen. Simulan lähi- ja etäyhteysteknologia toimivat syksyn koulutuspäivien aikana hyvin, eikä suuria teknisiä ongelmia ollut etäyhteystiloissakaan (Pantsari 2022, 2023).

Pöydällä ensiapunukke ja vieressä tahdistinlaite. Pöydän ympärillä henkilöitä ensiapuammattilaisen punaisissa työasuissa. Taustalla kaksi näyttöä, joissa lähikuvaa tilanteesta.
Ulkoisen tahdistuksen laitekoulutus lähi- ja etäosallistujille EH2-koulutuspäivänä. Kouluttajina ensihoitajat Tero Laakkonen ja Antti Erholtz. Kuva: Jaana Pantsari

Palaute EH2-koulutuspäivistä

EH2-koulutuspäivistä annettu palaute on suuntaa antavaa vastausprosentin ollessa vain 30 %. Vastaajien aiempia kokemuksia simulaatiokoulutuksista (lähitoteutuksista sekä hybridimallisista toteutuksista) tuotiin vastauksissa esille ja ne vaikuttivat nyt annettuihin palautteisiin – osa positiivisesti, osa negatiivisesti. Koulutuspäivän sisältöihin ja toteutuksiin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä; koulutusaiheiden määrä ja sisältö koettiin hyviksi, palaute annettiin positiivisen kautta, eri yksiköissä toimivien ammattilaisten työ tuli tutummaksi, koulutuspäivän tunnelma oli rento ja kouluttajat asiantuntevia. Koulutuksen tavoitteet saavutettiin vastaajien mielestä tasolla 4 Likert-asteikolla 1-5, mitä voi pitää hyvänä tuloksena tällaisessa moniammatillisessa osallistujajoukossa.

”Kiitos hienosti suunnitellusta ja toteutetusta koulutuksesta. Olette tehnyt todella hyvää työtä!”

Oli näkökulmia avartavaa kuulla muidenkin toimijoiden (ensihoitaja päivystyksen näkökulmia) mielipiteitä, vinkkejä ja kokemuksia!…” 

”Paljon on kehitystä tapahtunut Eh1 päivään verrattuna. Ilmapiiri oli positiivisempi.”

”Mahtavat kouluttajat ja kouluttajien tiimi.”

Henkilö istuu simulaatiotilan valvomossa ja puhuu mikrofoniin. Lasin takana henkilöitä ensiapunuken ympärillä,
Simulaatioharjoitus menossa. Kouluttajana akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heljä Vänni. Kuva: Jaana Pantsari

Koulutuspäivistä löytyi kehitettävääkin: etäosallistujien kokemukset osallistamisesta vaihtelivat sen mukaan, miten suuri osallistujamäärä sekä millainen tila ja tekniset yhteydet etäasemalla oli:

”Jos etänä pitää antaa palautetta seurattavasta asiasta, sen yhteen vetämiseen ei ollut aikaa. Joten palaute jäi puhemiehenpalautteeksi.”

”Koulutus voisi järjestää omilla asemilla, samat asiat olisi voinut tehdä eikä olisi tarvinnut matkustaa eri paikkakunnalle.”

Toive koulutuksen järjestämisestä vain lähitoteutuksena ja oman työyhteisön kanssa nousi usein esille palautekyselyn vastauksissa, vaikka hoitoketjun kokonaisuuteen tutustuminen nähtiin tärkeänä. Palautteeseen vaikuttivat myös vastauksissa esille tuodut aiemmat negatiiviset kokemukset simulaatioharjoituksista vuosien ajalta. Palautteissa nousi esille myös tarve kouluttautua oman tutun työporukan kanssa lähitoteutuksena ja samassa tilassa. Tällöin yksittäisen osallistujan rooli muodostuisi mahdollisesti aktiivisemmaksi koulutuspäivän aikana. Toisaalta palautteissa nousi esille suurempi toive koulutuksen järjestämisestä ennemmin hybriditoteutuksena kuin lähitoteutuksena yli 45-vuotiaiden vastauksissa, kun taas alle 30-vuotiaiden ja alle viiden vuoden työkokemuksen omaavien -ryhmissä toive lähitoteutuksesta oli hyvin vahva.

”On loistava ajatus kouluttautua ja tutustua hoitoketjun eri toimijoiden kanssa…”

”Tietysti pienemmässä porukassa ja siten, että kaikki olisivat lähiopetuksessa, mahdollistettaisiin kaikkien osallistuminen simulaatioihin. Vaikka vapaaehtoisuushan näissäkin korostuu, mutta kynnys osallistua saattaisi pienentyä, kun ei ole kuin muutamia ihmisiä katsomassa.”

Koulutuksen tavoite on saada osallistujat oppimaan ja koulutuksessa tulisikin olla monipuolisia toteutuksia, joiden kautta opitaan. Tähän monipuoliseen koulutustoteutukseen EH1-, EH2- ja EVY-koulutuksissa on pyritty.

Tavoitteena positiivinen palaute ja hyvä ilmapiiri

Simulaatioharjoituksiin osallistuminen koetaan usein jännittävänä asiana. Palautekyselyssä kysyimme seuraavien aiheiden merkityksellisyyttä jännittämisen kokemuksiin: epäonnistumisen pelko, epävarmuus omasta tietotaidosta, esiintymispelko, kun seuraajia on samassa tilassa, esiintymispelko, kun seuraajia on samassa tilassa ja etänä sekä pelko leimautumisesta. Mikään näistä asioista ei ylittänyt tasoa 4 Likert-asteikolla 1-5, jossa merkityksellisyys nousi numeron suurentuessa.

Esiintymispelko ja omaan osaamiseen liittyvät epävarmuudet ovat inhimillisiä pelkoja, joita me jokainen koemme omalla tavallamme ollessamme toisten seurattavana ja arvioitavana esimerkiksi työtehtävissämme tai vaikkapa simulaatioharjoituksissa. Osa jännittää esiintymistä tuntemattomien kanssa, osa myös tuttujen keskuudessa, osa samassa tilassa ollessa tai videoyhteyden päässä. Ammattikonteksti voi osaltaan lisätä jännittämistä – olenko tarpeeksi osaava ja taitava ammattilainen. (Elä paremmin 2020)

Kokemus ja aika tuovat ammattilaisillekin toiminta- ja esiintymisvarmuutta, mutta silti pelkona voi olla epäonnistuminen juuri esiintymishetkellä ja siitä saatava kriittinen palaute. Jännittäminen voi lisääntyä, jos alkaa miettimään mitä muut ajattelevat minusta ja samalla myös oma itsekriittisyys ja vaatimustaso voi lisääntyä. Turvallisen ilmapiirin luominen on koko työyhteisön tehtävä, ovatpa esiintymisen tavat työyhteisössä millaisia tahansa. (Työterveyslaitos 2018)

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on usein vaikeaa, varsinkin jos palaute on kriittistä. Palautteen tarkoitus on auttaa sen saajaa oppimaan ja kehittymään – kriittinenkin palaute voidaan antaa positiivisen kautta ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Palautteen vastaanottamisessa tarvitaan avointa mieltä, kuuntelua ja keskustelua sekä palautteen antajan näkökulman huomioimista. Positiivisen palautteen antaminen on tehokasta oppimisen aikana, jolloin palautteen saajalla on mahdollisuus toimia palautteen mukaan ja siten vahvistaa osaamistaan. (Duunitori 2023, Peda.net 2023, Talsi 2023)

Näitä jännittämiseen, palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen liittyviä asioita on hyvä meidän jokaisen miettiä. Koulutusten toteuttamisen tapoja on monenlaisia ja jokaisesta toteutustavasta löytyy niin hyviä kuin huonojakin puolia. Jokaisella osallistujilla on suuri rooli siinä, miten voi itse olla mukana luomassa turvallista ilmapiiriä ja positiivisen oppimisen kautta tapahtuvaa toimintaa, olipa koulutustapa millainen tahansa. EH1-, EH2- ja EVY-koulutuksista saimme hyvää kokemusta sekä kehittämisen kohteita siitä, miten voimme hyödyntää Karelia-amk:n simulaatiotilojen lähi- ja etäyhteysteknologiaa koulutusten järjestämisessä isoille osallistujamäärille pitkien välimatkojen alueella. Vuoden aikana noin 700 henkilöä osallistui pilotoituihin koulutuksiin. Myös Hirvosen (2023) pro gradu -tutkielman tulos osallistavasta hybridimallisesta simulaatio-opetuksesta kannustaa jatkamaan hybridimallista koulutus- ja opetustoimintaa.

Seuraava yksittäinen palaute kiteyttää hyvin sen, mitä hybridimalliseen koulutukseen osallistuvan henkilön kokemus voi parhaimmillaan olla:

”Minua ei jännittänyt esiintyä ja minusta ei haittaa simulaatiossa virheiden tekeminen. Sehän on hyvä paikka tehdä virheitä oikean tilanteen sijaan. Ja virheiden tekeminen ei tieten ole itse tarkoitus, mutta ei sitä tarvitse pelätä.”

Lähi- ja etäsimulaatiokonsepti

Sote Hyte Living lab – yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa -hankkeessa kehitimme vuoden koulutuskokemuksien perusteella lähi- ja etäsimulaatiokonseptin, jossa ohjeistetaan, miten koulutus suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä työelämäkumppaneiden kanssa. Konsepti on sovellettavissa myös opintojaksojen toteutuksiin.

Lähi- ja etäsimulaatiokonsepti.

Kirjoittajat:

Sami Arola, lehtori, sairaanhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Jaana Pantsari, lehtori, sairaanhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuvat: Jaana Pantsari


Lähteet:

Duunitori. 2023. 10 tapaa antaa palautetta fiksusti – vältä yleiset virheet. https://duunitori.fi/tyoelama/palautteen-antaminen  4.12.2023

Elä paremmin. 2020. Esiintymispelko on yleinen ja hoidettavissa oleva vaiva. Blogi. https://elaparemmin.fi/blogi/esiintymispelko-on-yleinen-ja-hoidettavissa-oleva-vaiva/  4.12.2023

Hirvonen, T. 2023. Hybridiopetuksen osallistavat opetusmenetelmät terveysalan simulaatio-opetuksessa. Pro gradu -tutkielma. Hoitotiede. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/30281 24.8.2023

Pantsari, J. 2022. Uusi etäosallistumisen mahdollisuus avaa Simulan eri koulutusalojen ja työelämän käyttöön. https://karelia.fi/2022/04/uusi-etaosallistumisen-mahdollisuus-avaa-simulan-eri-koulutusalojen-ja-tyoelaman-kayttoon/    Pulssi-portaali, Karelia-ammattikorkeakoulu. 13.11.2023

Pantsari, J. 2023. Lähi- ja etäsimulaatioina toteutetun hybridikoulutuksen pilotti Pohjois-Karjalan ensihoitajien ja ensivasteyksiköiden kanssa. https://www.karelia.fi/2023/06/lahi-ja-etasimulaatioina-toteutetun-hybridikoulutuksen-pilotti-pohjois-karjalan-ensihoitajien-ja-ensivasteyksikoiden-kanssa/  Pulssi-portaali, Karelia-ammattikorkeakoulu. 13.11.2023 

Peda.net. 2023. Positiivinen palaute. https://peda.net/oppimateriaalit/peda.net/positive/teoria/pp  4.12.2023

Talsi, M-T. 2023. Ota rakentava palaute vastaan oikein – 4 askelta onnistumiseen. Duunitori. https://duunitori.fi/tyoelama/rakentava-palaute  4.12.2023

Työterveyslaitos. 2018. Suhtaudu hyväksyvästi omaan ja toisten jännittämiseen. Työpiste-verkkolehti. https://www.ttl.fi/tyopiste/suhtaudu-hyvaksyvasti-omaan-ja-toisten-jannittamiseen   4.12.2023