Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat yli puolesta Suomen viennistä ja ovat kansallisesti tärkeä toimija. Alan menestykseen vaikuttaa tärkeänä tekijänä työvoiman saatavuus ja osaaminen, sillä globaalissa kilpailussa menestyvät yritykset, joilla on omasta takaa tai kumppaniverkostossaan riittävän korkeatasoista teknologiaosaamista, jonka avulla yritysten TKI-toiminta parantaa niiden tuotteiden kilpailukykyä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön raporteissa ovat esille nousseet tavoitteet ja tahtotilat luoda modulaarisia tutkintoja, yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen mahdollisuudet ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysten mukaan myös jatkuva oppiminen läpi työuran on vahvasti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtävä. Tekniikan korkeakoulutuksen heikko vetovoima on kansallinen ongelma. Myös Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa on havaittu tekniikan koulutuksen vetovoiman heikkeneminen kaikilla koulutustasoilla, mikä osaltaan ennakoi työvoimapulaa alueen teknologiateollisuuden yrityksiin. Tilastoista ilmenee tekniikan heikon vetovoiman lisäksi alueen vähäinen houkuttelevuus valmistuneiden kannalta.
UpTech-hanke
UpTech – Tulevaisuuden osaajia Itä-Suomeen -hankkeen rahoittajana toimi Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston kautta. Hanke toteutettiin yhteistyössä itäsuomalaisten korkeakoulujen eli Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen yliopiston kesken. Kolmevuotinen hanke päättyi kesäkuun 2023 lopussa.
Hankkeen tavoitteena oli lisätä tekniikan alan houkuttelevuutta ja korkeasti koulutetun työvoiman saamista Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille. Lisäksi tavoitteena oli suunnitella ja pilotoida jatkuvaan oppimiseen soveltuvia korkeakoulutusmoduuleja sekä oppimispolku tekniikan ylempään korkeakoulututkintoon alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille. Hankkeen tavoitteena oli olla myös omalta osaltaan tukemassa DI-koulutuksen kehittämistä Itä-Suomessa.
Hankkeen valmisteluvaiheessa oli tunnistettu teemoja, joihin itäsuomalaisilla teknologiateollisuusyrityksillä oli osaamisen kehittämistarvetta:
- Robotiikka ja älykäs automaatio
- ICT, digitalisaatio ja ohjelmointi
- Markkinointi, myynti ja asiakkuuksien hallinta
- Johtaminen ja esimiestyö
- Toiminnan/tuotannon tehostaminen ja laadunhallinta
- Ilmastonmuutoksen torjunta.
Hankkeen tarve nousi teknologiateollisuusyrityksistä, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä Suomessa ja, jonne tarvitaan yli 9 000 tekniikan alan osaajaa vuosittain. Kone- ja metalliteollisuuden osuus teknologiateollisuuden yrityksistä on merkittävä ja näin ollen myös hankkeen painopisteenä olivat itäsuomalaiset kone- ja metalliteollisuuden yritykset. Korkeakoulutettujen osaajien tarve näkyy vahvasti myös itäsuomalaisissa pk-teollisuusyrityksissä. Osaamisen kasvattaminen mahdollistaa vaikuttavamman TKI-toiminnan ja globaaleille markkinoille suuntaamiseen sekä parantaa mahdollisuuksia pärjätä alati tiukentuvassa kilpailussa.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet ja tulokset
Hanke oli jaettu neljään toiminnalliseen työpakettiin, jotka keskittyivät seuraaviin teemoihin: TP1: Tekniikan koulutuksen ja alueen vetovoimaisuus, TP2: Jatkuvan oppimisen koulutusmoduulit, TP3: Joustavat DI-opintopolut, TP4: DI-muuntokoulutus FITech-yhteistyössä. Viidennessä työpaketissa toteutettiin hankkeen hallinnointia. Karelian vetovastuulla oli työpaketti 2, johon myös tässä artikkelissa esiteltävissä toimenpiteissä ja tuloksissa keskitytään.
Työpakettien kautta hankkeeseen muotoiltiin kolme toimintokokonaisuutta, jotka toimivat ohjaavina teemoina hankkeen toteuttamisessa:
- Teknologia-alan ja alueen vetovoimaisuus
- Osaamisen lisääminen
- Uudet pedagogiset ratkaisut
Hankkeen projektitiimi täsmensi hankkeen suunnitteluvaiheessa tunnistettuja osaamisen kehittämisteemoja haastattelemalla eri teknologiateollisuusalan yrityksiä. Täsmennettyjen osaamistarpeiden pohjalta kehitettiin koulutuksia ja verkkokursseja.
Hankkeessa toteutetut koulutukset
Hankkeessa toteutettiin seuraavat koulutukset, jotka oli suunnattu teknologiateollisuudessa toimiville tekniikan alan osaajille:
- Visual Components / Tuotannon simulointi
- Tehdas fysiikka
- Tekninen myynti
- Beckhoffin PLC koulutus / automaatiokoulutuspilotti
- ISO 14001
- ISO 45001
Osaajakortit ja uudet opintojaksot
Jatkuvaa oppimisen sisältöjen markkinointia varten tuotettiin osaajakortit seuraaviin aihepiireihin:
- Kestävän kasvun osaaja
- Tekoälyasiantuntija
- Data-analytiikan osaaja
- Teknisen myynnin osaaja
- Ohjelmoinnin ja tekoälyn osaaja
- Johtamisen osaaja
- Toiminnan kehittämisen osaaja
Osaajakortteihin suunniteltiin ja pilotointiin uusia opintojaksoja erityisesti hankkeessa mukana olleiden ammattikorkeakoulujen osalta:
- Ilmastoviisaan toiminnan perusteet, 5 op (AMK)
- Laadunhallinta, johtaminen ja suorituskyky (YAMK), 5 op
- Hydrauliikan perusteet, 5 op (AMK)
- Pneumatiikan perusteet, 5 op (AMK)
- Lean Business in Processes, 5 op (AMK)
- Tiedolla johtaminen, 5 op (YAMK)
- Tuotejohtaminen, 5 op (YAMK)
- Etäjohtaminen, 5 op (YAMK)
- Kestävän kehityksen tavoitteet osaksi yritystoimintaa, 2 op (AMK)
- Toiminnan kehittämisen Data-analytiikkaa Minitabilla, 5 op (AMK)
- Vähähiilinen teknologiateollisuus, 5 op (Y-AMK)
- Digivihreä teknologiateollisuus, 5 op (Y-AMK)
Hanke järjesti myös webinaareja ja työpajoja, joissa toisaalta kehitettiin ideoita jatkuvan oppimisen tarpeisiin, mutta myös markkinoitiin hankkeen osaajakortteja ja niiden sisältöä.
Kansainvälinen vetovoimapilotti
Karelian vastuulla oli toteuttaa kansainvälinen vetovoimapilotti, jonka tarkoituksena oli houkutella Suomeen kansainvälisiä opiskelijoita. Kohdealueeksi valittiin Kaakkois-Aasia, mutta toteutetuille opintojaksoille pystyi osallistumaan kuka tahansa avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Kv-vetovoimapilotti lisäsi Karelian englannin kielistä opintotarjontaa merkittävästi.
- Ideation, design thinking and Entrepreneurship, 2 op
- Basics of lean thinking, 2 op
- English Grammar Refreshener, 2 op
- Finnish for beginners, 2 op
- Renewable Energy and Energy Efficiency, 2 op
- Climate Change and Circular Economy, 2 op
- Survival mathematics, 2 op
Teknologia-alan vetovoimaisuuden parantaminen
Tiivistetysti voi sanoa, että UpTech-hankkeen aikana tuotiin esille tekniikan alan koulutusvaihtoehtoja ja mahdollisuuksia nuorille sekä jatko-opintovaihtoehtoja amk-opiskelijoille. Lego-robottitoiminnalla innostettiin peruskouluikäisiä innostumaan tekniikasta ja sen suomista mahdollisuuksista. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin ja pilotoitiin jatkuvaan oppimiseen soveltuvia tekniikan korkeakoulutusmoduuleja, osaajakortteja sekä tarkasteltiin alueellista oppimispolkua tekniikan ylempään korkeakoulututkintoon alemman korkeakoulututkinnon tutkinnon suorittaneille. Hanke vaikutti omalta osaltaan teknologia-alan ja alueen vetovoimaisuuteen, keskityimme osaamisen lisäämiseen sekä teimme vahvaa ja vaikuttavaa korkeakouluyhteistyötä.
Mitä hankkeesta jäi elämään?
UpTech-hankkeen aikana varmistui DI-koulutusten alkaminen Itä-Suomen yliopistolla niin Kuopiossa kuin Joensuussa. Ensimmäiset toteutukset alkoivat syksyllä 2023. DI-koulutukset on suunniteltu täydentämään tällä hetkellä Suomessa tarjolla olevaa koulutusta ja niissä näkyy Itä-Suomen yliopiston profiilin omaleimaisuus: fotoniikka, kestävät teknologiat ja teknillinen fysiikka.
Hankkeessa kehitettiin jatkuvan oppimisen tarjontaa, joilla pyrittiin osaltaan vastaamaan hankkeessa tunnistettuihin teknologiateollisuuden osaamistarpeisiin. Verkkokursseja kehitettiin eri teemohin sekä suomen että englannin kielellä. Nämä opintojaksot jatkavat elämäänsä Karelian avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa.
Hankkeen kautta mahdollistettiin myös Karelia-ammattikorkeakoululla toimiva robottilainaamo peruskoululuokille ja toisen asteen oppilaitoksille. Robottilainaamo jatkaa toimintaansa ja kehittyy edelleen saadun palautteen kautta.
Kirjoittajat:
Atte Enwald, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jarno Mertanen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anniina Kontiokorpi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kuva: senivpetro / Freepik