Opiskelijasta projektityöntekijäksi

2022 syksyllä Kevin Mustonen ja Tuomas Martikainen palkattiin koulunpenkiltä Karelian Työelämälähtöinen kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen (Kyvykkyys) -hankkeeseen. Molemmilla Karelian tietojenkäsittelyn tradenomiopintojen ollessa kesken, toi hanketyöskentely uusia oppimisen paikkoja ja mahdollisuuksia hyödyntää koulutuksessa opittuja asioita. Artikkelissa vastaamme kysymyksiin, kuten miten meidät palkattiin, miten me hyödyimme hankkeessa työskentelystä, mitä hanke hyötyi työpanoksestamme, ja miten Karelia voisi palkata enemmän opiskelijoita hanketöihin.

Meidän tarinamme

Kevinin tarina

Minun täytyi löytää töitä viimeiselle lukukaudelle, koska opintotukeni oli loppumassa. Etsin paljon IT-alan hommia, mutta ilman kokemusta on vaikeaa saada työpaikkaa alalta. Onnekseni sain kuitenkin sähköpostin Karelian Kyvykkyys-hankkeelta, joka etsi kahta projektityöntekijää. Olin innoissani, sillä en edes tiennyt, että Karelia voisi palkata opiskelijan projektityöhön. Lähetin viestiä ja sain paikan. Sovittiin osa-aikaisuudesta ja allekirjoitin vuoden sopimuksen. Vuoden työskentelyn jälkeen sain sopimukselleni jatkoa ja siirryin kokopäiväiseksi työntekijäksi. Tärkeimmät asiat mitä olen projektityöskentelystä oppinut ovat kommunikaatio- ja yhteistyötaidot. Nämä taidot varmasti siivittävät uraani varsinkin sen alkutaipaleella.

Projektityöskentelyssä parasta oli päästä käyttämään koulutuksessa opittua heti käytännössä, etenkin kun hankkeen tavoitteet mahdollistivat opittujen asioiden käytön. Mielestäni Karelian pitäisi palkata enemmän opiskelijoita hankkeisiin varsinkin, jos he tarvitsevat tietyn alan osaajaa. Esimerkiksi tässä tapauksessa hanke oli rakentamassa portaalia digikyvykkyyden kehittämistä varten ja vaikka hanke olisi voinut hankkia portaalin alihankintana päättivät he kuitenkin palkata opiskelijoita toteuttamaan sen. Mielestäni tällainen tapa on vain voitto molemmille osapuolille, sillä opiskelija saa työkokemusta ja pystyy kehittämään osaamistaan, kun taas Karelia saa hankkeisiin uusia näkemyksiä sekä taitoja.

Toinen iso etu työskennellä Karelialla opiskelijana on Karelian panostaminen jatkuvaan oppimiseen. Jatkuva oppiminen on erityisen tärkeää koko työuran ajan, mutta erityisesti työuran alussa, kun kokemusta ei ole lainkaan tai hyvin vähän.

Tuomaksen tarina

Etsiessäni harjoittelupaikkaa opintojani varten syksyllä 2022 huomasin Karelian Kyvykkyys-hankkeen etsivän kahta työntekijää osa-aikaiseen tai täysipäiväiseen työsuhteeseen. Tieto tästä tuli kaikille Karelian opiskelijoille välittyneellä sähköpostilla. Tiedustelin, olisiko hankkeen yhteydessä mahdollista suorittaa harjoittelu ja jatkaa tämän jälkeen työsuhteessa. Tämä järjestely sopi molemmille osapuolille hyvin – pääsin tekemään harjoitteluni hankkeen parissa ja pystyin jatkamaan osa-aikaisena työntekijänä. Se sopi erittäin hyvin aikatauluihin loppuopintojen suorittamista ajatellen. Jo alkuvaiheessa tuli myös selväksi, että molemmille osapuolille toimisi luontevasti järjestely, jossa tekisin myös opinnäytetyöni hankkeen parissa. Syksyllä 2023 työsuhteeni muuttui täysipäiväiseksi, kun suurin osa opinnoista oli takana päin. Päädyin siis lopulta työskentelemään hankkeessa noin puolitoista vuotta, harjoittelusta aina valmistumiseen saakka.

Hankkeen parissa työskennellessäni pääsinkin suoraan soveltamaan jo siihenastisessa tietojenkäsittelyn koulutuksessa saamiani taitoja, sekä oppimaan lisää monipuolisessa hankeympäristössä, jossa asiantuntemusta löytyi useilta eri osaamisalueilta. Osa-aikainen työ liukuvalla työajalla oli helppo sovittaa vielä käynnissä olevien opintojen lomaan. Hankkeen yhteydessä karttunutta kokemusta pystyn varmasti hyödyntämään myös tulevissa työtehtävissä.

Hanketyöstä hyötyy sekä opiskelija että työnantaja

Opiskelija voi hanketyössä käyttää ja parantaa koulutuksessa oppimiaan tietoja sekä taitoja. Kareliassa työskentelevän opiskelijan suurin hyöty on päästä heti implementoimaan oppimaansa työn parissa. Myös Karelia hyötyy, kun tutkintoja suorittaville opiskelijoille voidaan tarjota töitä ja harjoittelupaikkoja opintojen yhteydessä. Harjoittelupaikan löytäminen voi välillä olla vaikeaa.

Karelia sekä opiskelijat hyötyisivät varmasti, jos Karelian monilukuisiin hankkeisiin olisi selkeä prosessi, jonka kautta opiskelijat voisivat hakeutua niihin töihin. Tämä voisi osaltaan edesauttaa tutkintojen valmistumista aikataulussa, sekä tarjota opiskelijalle suhteellisen helposti lähestyttävän ensiaskeleen kohti työelämää. Käytännössä omat opiskelijat ovat Karelialle myös resurssi, joka on helposti sisäisen viestinnän kautta tavoitettavissa.


Kirjoittajat:

Kevin Mustonen, projektisuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Tuomas Martikainen, projektityöntekijä, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kirjoittajat työskentelevät Työelämälähtöinen kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen – hankkeessa.

Artikkelikuva: Pexels