Tässä artikkelissa kuvataan Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeen käynnistymistä sekä opiskelijavalintojen ja koulutuksen toteuttamisen suunnittelua.
Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan –hankkeessa kehitetään uusi kielituettu sairaanhoitajakoulutusmalli
Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan on ESR+ -rahoitteinen –hanke, joka kestää vuoden 2027 loppuun saakka. Hankkeen tarkoituksena on etsiä kokeilevaa kehittämistä hyödyntäen ratkaisuja Pohjois-Karjalan alueella lisääntyvään osaajapulaan, edistää alueen kansainvälistymistä sekä nopeuttaa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden koulutus- ja työllistymispolkuja. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena, jossa Karelia -amk on hankkeen päätoteuttaja ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun sote, on mukana hankkeen osatoteuttajana.
Hankkeen tavoitteena on kehittää, mallintaa ja kokeilla uutta työnantajalähtöistä koulutus-, rekrytointi- ja työllistymismallia sote-alalla. Toisena tavoitteena on kehittää vieraskielisille sopiva kielituettu suomenkielinen sairaanhoitajatutkinto. Tämän hankkeen kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat venäjää äidinkielen tasolla puhuvat henkilöt. Hankkeen kolmantena tavoitteena on kehittää tutkinnon toteuttamiseen tarvittava prosessi- ja tukirakenne. Hanke edistää työnantajan ja koulutuslaitoksen kansainvälistymistä sekä kotikansainvälistymistä.
Venäjää puhuvat ovat Suomessa suuri kieliryhmä, jossa on potentiaalisia koulutettavia alalle, joka työllistää.
Miksi hankkeessa laadittavaa uutta koulutusmallia pilotoidaan venäjäksi annettavalla tuella? Venäjää puhuvat ovat suuri kieliryhmä, jossa on potentiaalisia koulutettavia alalle, joka työllistää. Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli noin 93 000 venäjänkielistä, joukossa paitsi Venäjältä myös esimerkiksi Virosta ja Ukrainasta muuttaneita (Tilastokeskus 2023). Hankehakemuksen suunnitteluvaiheessa vuonna 2022 suoritetun venäjänkielisen kyselyn tulosten mukaan tätä koulutusta kohtaan näkyi kiinnostusta. Valtaosa kaikista vastaajista halusi tuolloin tulla koulutukseen ja jäädä työskentelemään Pohjois-Karjalaan. Vastanneista 135 henkilöä asui kyselyn aikaan Suomessa.
Yksilöhaastattelun ja suomen kielen testin kautta opiskelijaksi
Kielituettu sairaanhoitajakoulutus on tarkoitettu venäjää äidinkielentasoisesti puhuville henkilöille, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä suomenkieliseen sairaanhoitajakoulutukseen. Koulutukseen valittavien suomen kielen taitotason tulee olla A2.2. eli ns. kehittyvä peruskielitaito. Tällä taitotasolla osataan jo viestiä suomeksi jokapäiväisiä ja tuttuja asioita rutiininomaisissa tilanteissa. Hakijan tulee asua Suomessa ja olla korkeakoulukelpoinen. Korkeakoulukelpoisuus tarkoittaa, että hakija on suorittanut esimerkiksi lähtömaassaan koulutuksen, joka antaa siellä kelpoisuuden korkeakouluopintoihin tai korkeakoulututkinnon.
Venäjän kielellä tuetun sairaanhoitajakoulutuksen erillishaku tapahtuu Opintopolussa 26.2.-15.3.2024.
Venäjän kielellä tuetun sairaanhoitajakoulutuksen erillishaku tapahtuu Opintopolussa 26.2.-15.3.2024. Hakuvaiheeseen sisältyy myös ennakkotehtävä, ja hakijan suomen kielen taitotaso tarkastetaan vielä valintakokeessa yksilöhaastattelulla ja kirjallisella testillä.
Koulutuksessa integroituu suomen kielen ja hoitotyön opetus
Koulutuksen opetuskielenä on alusta alkaen suomi, ja kahden ensimmäisen vuoden aikana tukikielenä käytetään venäjää. Suomen kieltä opiskellaan sekä omilla opintojaksoilla, mutta myös integroidusti muiden opintojen yhteydessä. Koulutuksen aikana opiskelija oppii kieltä niin, että valmistumisensa jälkeen hän pystyy työskentelemään laillistettuna sairaanhoitajana suomen kielellä. Kielitaidon lisäksi opiskelija oppii hoitamaan potilaita kokonaisvaltaisesti ja ottamaan huomioon heidän fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja henkisiä tarpeitaan. Opiskelijat suorittavat yleisen sairaanhoitajakoulutuksen ydinopinnot.
Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelija opettelee hoitotyön perusosaamista ja auttamismenetelmiä sekä pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Toisena vuotena pääteemoja ovat ikääntyneiden hoitotyö, leikkaus- ja toimenpidepotilaiden hoitotyö sekä mielenterveys- ja päihdehoitotyö. Kolmantena vuonna opiskelija perehtyy lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön. Lisäksi opiskelija oppii kehittämään hoitotyön laatua ja potilasturvallisuutta. Opintojen lopussa opiskelija syventää osaamistaan ja toimii ammattilaisena osana työyhteisöä. Lisäksi tutkintoon kuuluu opinnäytetyö. Opintojen aikana opiskelijalla on seitsemän harjoittelujaksoa erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Sairaanhoitajakoulutuksen tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija osaa kokonaisvaltaisesti hoitaa asiakasta suomen kielellä.
Opintojen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä Siun soten kanssa
Sosiaali- ja terveysala löytyy työvoimapula-ammattien kärjestä. Edes tällä hetkellä työttömien lähi- ja sairaanhoitajien työllistäminen ei riittäisi kattamaan alalla olevaa tarvetta Suomessa. Koulutuspaikkoja lisääminen olisi yksi ratkaisuista, mutta se on rajallinen keino ikäluokkien pienentyessä. Yhdeksi työvoimapulan ratkaisuksi on mietitty kansainvälistä osaajarekrytointia. (Larja & Peltonen 2023.)
Vuoteen 2028 mennessä Siun soten, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella eläköityy 14,3 % sairaanhoitajaa ja vuoteen 2033 mennessä 13,6 % lisää. Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeen tavoitteena on kehittää Siun soten rekrytointiprosessia, osaamista kansainvälisestä rekrytoinnista sekä työyhteisöjen kykyä ottaa vastaan vieraskielisiä työntekijöitä. Henkilöstövaje on pahenemassa koko maassa. Tällä hankkeella pyritään vastaamaan alan henkilöstöpulaan.
Siun sotella on aikaisemmin toteutettu hoito- ja hoivatyöntekijöiden rekrytointia muun muassa Myanmarista. Vuonna 2024 Siun sotessa alkaa työskennellä hoitajia Kosovosta ja Filippiineiltä. Kokemukset kansainvälisestä rekrytoinnista ovat olleet positiivisia. (Siun sote 2023.)
Opiskelija tekee kielituettuun sairaanhoitajakoulutukseen liittyvät harjoittelut Siun soten yksiköissä. Siun soten hyvinvointialue tarjoaakin laajat harjoittelumahdollisuudet Pohjois-Karjalan alueella. Harjoittelussa panostetaan ohjaukseen. Harjoittelun aikana opiskelija kartuttaa osaamistaan käytännön työtehtävien äärellä. Harjoittelussa ja teoriatunneilla tukea antaa myös hankkeeseen rekrytoitu venäjää puhuva sairaanhoitaja.
Opiskelija voi jo opintojen aikana työllistyä Siun soten eri yksiköihin.
Opiskelun alkuvaiheessa kullekin opiskelijalle valitaan oma yksikkö, jossa hän suorittaa ensimmäiset harjoittelut, ja jossa opiskelija voi myöhemmin työskennellä osaamistasoaan vastaavissa tehtävissä. Opiskelija voi siis työllistyä jo opintojen aikana Siun soten eri yksiköihin. Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeessa varmistetaan, että harjoittelut tapahtuvat erilaisissa yksiköissä ja opiskelijat saavuttavat kattavaa osaamista, jota sairaanhoitajalta vaaditaan.
Venäjätuetun sairaanhoitajakoulutuksen hyviä käytänteitä voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa
Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeen myötä syntyy uusi Pohjois-Karjalaan räätälöity työnantajalähtöinen ja ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin kohdentuva koulutus-, rekrytointi- ja työllistymismalli. Koulutus alkaa syksyllä 2024, jolloin 28 ulkomaalaistaustaista sairaanhoitajaopiskelijaa aloittaa opintonsa. Osaamisen kasvaessa he työllistyvät jo hankekauden aikana osapäiväisesti Pohjois-Karjalan alueelle julkisen sektorin terveydenhuollon työtehtäviin. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti vähintään 75 % koulutuksesta valmistuneista henkilöistä työllistyy sairaanhoitajiksi maakuntaan. Hankkeen kautta mahdollistuu vastaavan työnantajalähtöisen koulutuksen säännöllinen aloittaminen myös tulevaisuudessa sen hetkisen tarpeen mukaisella tukikielellä.
Kirjoittajat:
Tuulia Sunikka, Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeen projektipäällikkö, lehtori, Karelia ammattikorkeakoulu
Terhi Hagman, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Riitta Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jonna Ihanainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Henna Kakkonen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Peuhkurinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Gerli Plink, projektiasiantuntija, Siun sote
Elina Turunen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Heidi Svahn, projektiasiantuntija, Siun sote
Irja Väisänen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Larja, L. & Peltonen, J. 2023. Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022. Työvoimatiekartat -hankkeen loppuraportti. TEM-analyyseja • 113/2023. Työ- ja elinkeinoministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164550/Ty%C3%B6voimatiekartat_hankkeen%20loppuraportti_tarkistettu.pdf
Siun sote. 2023. Siun sote rekrytoi kansainvälisiä työntekijöitä – ”tavoitteenamme on riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö”. Ajankohtaista 19.10.2023. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue. https://www.siunsote.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/Pd3n5XvvikRz/content/siun-sote-rekrytoi-kansainvalisia-tyontekijoita-tavoitteenamme-on-riittava-osaava-ja-hyvinvoiva-henkilosto-?doAsUserId=vQza02wIL5k%3D
Tilastokeskus. 2023. Väestö ja yhteiskunta. Väestö kielen mukaan 2022. Tilastokeskus. 3.4.2023. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html
Artikkelikuva: Vecteezy