Kulttuuriperinnöstä tulevaisuuden matkailuun -hanke kartoittaa uusia rajanylittäviä kumppaniorganisaatioita. Tavoitteena on selvittää erityisesti oman alueensa kulttuuriperintöä hyödyntäviä toimijoita, joiden kanssa voidaan toteuttaa yhteisiä hankkeita. Alkuvuoden aikana potentiaalisia kumppaneita on tavattu Suomen, Ruotsin sekä Baltian alueilla.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittaman hankkeen tavoitteena on luoda Karelia-ammattikorkeakoululle uusia kansainvälisiä verkostoja korvaamaan venäläisiä kumppaniorganisaatioita, joiden kanssa yhteistyö päättyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan kevättalvella 2022. Entiset hankekumppanit olivat erityisesti Karjalan tasavallan alueelta ja yhteistyössä tehdyt hankkeet kohdistuivat muun muassa matkailun kehittämiseen. Kulttuuriperinnöstä tulevaisuuden matkailuun -hankkeessa kumppanuuksia kartoitetaan organisaatioista, jotka toiminnallaan ylläpitävät sekä edistävät oman alueensa kulttuuriperintöä esimerkiksi käsityön, taiteen tai matkailupalveluiden kautta. Kumppanikartoituksen lisäksi selvitetään myös mainituilla aloilla toimivien yritysten osaamis- ja koulutustarpeita. Näissä tehtävissä Karelia-ammattikorkeakoulua ovat olleet tukemassa myös ulkopuoliset asiantuntijaorganisaatiot MOST RM Oy sekä Taito Pohjois-Karjala ry. Pidemmän aikavälin tavoitteena on uusien kumppaneiden kanssa hakea ja saada rahoituksia kansainvälilisille kehittämishankkeille.
Kulttuuriperinnöllä on merkitystä
Uusia verkostoja kartoitetaan erityisesti organisaatioista, jotka toiminnassaan hyödyntävät, ylläpitävät tai edistävät alueellista kulttuuriperintöä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Ira Vihreälehto (2023) määrittää kulttuuriperinnön tarkoittavan aikaisemmilta sukupolvilta jääneitä aineellisia kuin aineettomiakin asioita, joilla edelleen on yhteiskunnallista merkitystä. Kulttuuriperintöä ovat muun muassa taidot, tavat, tarinat, ruokakulttuuri, maisemat tai muistomerkit. Tyypillistä kulttuuriperinnölle on sen muuttuminen sekä kulttuuriperintöä kohtaan kohdistuneen kiinnostuksen määrä eri aikakausina. (Vihreälehto 2023.)
Hankkeen arjessa potentiaalisia kumppaneita ovat toimijat, jotka edistävät esimerkiksi käsityö- ja ruokakulttuuria, järjestävät tapahtumia tai muilla toimillaan tekevät alueensa omaleimaista kulttuuria paremmin tunnetuksi. Kyse ei ole välttämättä matkailuorganisaatioista, vaikka alueellisella kulttuuriperinnöllä on vaikutusta myös matkailun kehittymiseen. Matkailu on tapa uusien asioiden oppimiseen, jolloin korostuu kiinnostusta mahdollisimman autenttisiin matkakohteisiin. Mitä aidommin alueen paikallinen kulttuuri sekä kulttuuriperintö tehdään näkyväksi yritysten toiminnassa, sitä todennäköisemmin alueelle saapunut matkailija sen tavoittaa oppien samalla jotain alueen paikallisesta kulttuurista.
Pohjoiskarjalainen esimerkki kulttuuriperinnöltään kiinnostavasta kohteesta on Kolin kansallispuisto. Retkeilymahdollisuuksien lisäksi kansallispuistot pyrkivät säilyttämään sekä osoittamaan alueen luontoon liittyviä erityispiirteitä. Kolin tapauksessa matkailijoiden kiinnostus yltää luontoarvoja laajemmalle. Kansallispuiston korkeimmalta kohdalta avautuva näkymä on Suomen yhteistä kulttuuriperintöä, mikä luultavasti on vaikuttanut myös alueen matkailukiinnostukseen. Vuonna 2023 Kolin kansallispuisto oli 249 100 kävijällään Suomen neljänneksi suosituin kansallispuisto (Metsähallitus 2024). Joensuun keskustassa sijaitsevassa Taitokorttelissa rekisteröidään vuosittain yli 200 000 käyntiä (Taito Pohjois-Karjala). Myös Taitokorttelin alueen rakennuksissa sekä useiden myymälöiden tuotevalikoimassa korostuu karjalainen käsityöperinne.
Miksi te tänne tulitte?
Alkuvuoden aikana on hanketiimi matkustanut niin Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Tammikuussa suuntana oli Kokkola ja Kalajoelle, helmikuussa Uumaja ja maaliskuussa Tallinna sekä Vilna. Hankkeen saamassa rahoituksessa oli edellytyksenä uusien verkostojen kartoittaminen Ruotsista sekä Baltian alueelta. Päämäärättömästi kumppaneita ei alueilta ole lähdetty etsimään, vaan jokaisella vieraillulla alueella on yhteys Pohjois-Karjalan maakuntaan. Ruotsin itärannikolla sijaitseva Uumaja toteutti ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa monipuolisesti hankeyhteistyötä Karjalan tasavallassa sijaitsevan Petroskoin kanssa, joka on ollut ystävyyskaupunki sekä Uumajalle että Joensuulle. Liettuan pääkaupunki Vilnan sekä Joensuun välillä on ystävyyskaupunkisopimus edelleen, mikä avaa väyliä yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista laajemmin koko Liettuan alueella. Tallinnaan, Kalajoelle ja Kokkolaan hanketta hyödyttävät kontaktit alueellisiin käsityökulttuuria edistäviin toimijoihin olivat olemassa hankkeessa asiantuntijaorganisaationa toimivan Taito Pohjois-Karjala ry:n kautta.
Alueiden sekä potentiaalisten kumppaniorganisaatioiden valinnassa otettiin huomioon myös mahdollisuus Pohjois-Karjalaa hyödyttävään vertaisoppimiseen kulttuuriperinnön näkökulmasta. Esimerkiksi Uumajan alueen kulttuuriperintö saa vaikutteita saamelaisuudesta, joten yhteistyö Västerbottenin alueen kanssa olisi mahdollisuus luoda vuoropuhelua saamelaista ja karjalaista kulttuuria ylläpitävien toimijoiden välillä. Alueiden yksilöllinen tapansa tehdä, tuotteistaa ja markkinoida kulttuuriperintöä esimerkiksi osana alueellista matkailua on syitä, mikä innostaa oppimaan uutta kansainvälisen yhteistyön kautta. Hankeyhteistyössä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Ruotsi tai Baltia eivät ole olleet pohjoiskarjalaiselle organisaatioille kaikkein tyypillisimpiä suuntia, mikä havaittiin myös vierailujen aikana. Jokainen tapaaminen olikin helpointa aloittaa kertomalla, miksi itäisestä Suomesta on saavuttu tapaamaan juuri heitä. Alkujännityksen murruttua jokainen tapaaminen jatkui uteliaana vuoropuheluna siitä, miten kulttuuriperintö vaikuttaa alueelliseen matkailuun tai siitä, millaisia kulttuuri- ja matkailualan pienten yritysten haasteet ja kehittämiskohteet ovat Pohjois-Karjalassa sekä vierailun kohdealueella.
Tavoitteena yhteiset hankkeet
Tapaamisissa kartoitettiin kohdemaan liiketoimintaympäristöä, minkä lisäksi selvitettiin tavattujen organisaatioiden kiinnostusta yhteisiin hankkeisiin. Näkemys hankeyhteistyöstä oli pääsääntöisesti myönteinen. Jos organisaatio ei tällä hetkellä voinut osallistua yhteiseen hankesuunnitteluun, he nimesivät omalta alueeltaan yhteistyön kannalta lisää mahdollisia toimijoita. Vaikka kaikki kohtaamisen eivät johtaneet potentiaalisen hankekumppanin löytymiseen, on kieltäytyminen yhteistyöstä parempi kuulla jo silloin, kun yhteistä hanketta ei ole lähdetty suunnittelemaan. Tapaamisten myötä täsmentyi myös eri kohdemaiden aikaisempi kokemus hankkeiden toteuttamisesta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa historia kansainvälisestä kehittämishankeyhteistyöstä on tapaamisten perusteella monipuolisempi kuin esimerkiksi Liettuassa, jossa hankerahoitusta on hyödynnetty enemmän matkailun markkinointitoimenpiteitä.
Hyvä kumppaniverkosto ja hankesuunnitelma ei auta, jos hankkeelle ei ole sen tavoitteisiin soveltuvaa rahoitusohjelmaa, joka myöntää rahaa tietyn painopisteen ja teeman mukaisiin kehittämishankkeisiin tietyllä maantieteellisellä alueella. Maantieteellisesti kiinnostavia rahoitusohjelmia tällä hetkellä ovat Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan alueille sijoittuva Interreg Aurora sekä Itämeren maihin keskittyvä Interreg Baltic Sea. Molemmat ohjelmat houkuttelevat alueellisesti siksi, ettei Pohjois-Karjalan maakuntaan ole aikaisemmin voinut nykyisessä laajuudessaan hakea ohjelmista rahoitusta. Pohjois-Karjala liitettiin ohjelma-alueeseen Venäjä-yhteistyöhön tarkoitetun Karelia CBC -ohjelman päätyttyä, joten rajanylittäviä kumppanuuksia voidaan hakea yhä enemmän uusista ilmansuunnista. Tällä hetkellä todennäköisin hankesuunnitelma luo kulttuuriperintöä hyödyntäville pienille yrityksille mahdollisuuden rajanylittävään vertaisoppimiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Kulttuuriperinnöstä tulevaisuuden matkailuun -hanke on vahvistanut Karelia-ammattikorkeakoulun verkostoja, jotka toivottavasti hyödyttävät uuden oppimisessa laajemmin koko Pohjois-Karjalaa. Kumppanuussopimuksia ei vielä tässä vaiheessa ole allekirjoitettu, eikä hankehakemuksia jätetty, mutta kehittämisestä aktiivisesti kiinnostuneesta maakunnasta on toivottavasti jätetty hyvä jälki.
Kirjoittaja:
Paavo Raappana, Kulttuuriperinnöstä tulevaisuuden matkailuun -hankkeen projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelissa käytetyt lähteet:
Metsähallitus. 2024. Käyntimäärät: Kansallispuistojen suosio retkeilykohteena jatkuu vankkana. Luontoon.fi uutiset. https://www.luontoon.fi/-/kayntimaarat-kansallispuistojen-suosio-retkeilykohteena-jatkuu-vankkana (2.4.2024.)
Vihreälehto, I. 2024. Mikä kulttuuriperintö? Kulttuuriperintökasvatuksen seura. https://kulttuuriperintokasvatus.fi/mika-kulttuuriperinto/ (2.4.2024.)
Taito Pohjois-Karjala. 2023. Taitokortteli uuteen kävijäennätykseen. https://taitokortteli.fi/ajankohtaista/taitokortteli-uuteen-kavijaennatykseen (2.4.2024)