Joustavat toteutustavat – luokkahuoneesta verkkoon tai ainakin monimuoto-opintoihin
Tässä artikkelisarjassa muistellaan menneitä ja katsotaan ajassa taaksepäin. Tarkastelun kohteena on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset tavassa toteuttaa ja kehittää jatkuvaa oppimista. Artikkeleissa käytetään myös käsitteitä aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen, jotka sanapari jatkuvan oppiminen korvasi 2010-luvun lopulla. Kerronnan kohteena ovat luonnollisesti tapahtumat ja muutokset Karelia-ammattikorkeakoulussa, joka vuosina 1992–2012 tunnettiin nimellä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Minne menit aikuiskoulutus? -artikkelisarjan ensimmäisessä ja toisessa osassa kuvattiin aikuiskoulutuksen alkuvaiheita ja toteutustapoja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa.
Ammattikorkeakoulukokeilun alkaminen Suomessa vuonna 1992 ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vakinaistaminen vuonna 1996 loivat hyvän pohjan uudenlaisen pedagogiikan ja opetuksen toteuttamiselle. Uudenlaisen AMK-opettajuuden tueksi järjestettiin opettajien pedagogista koulutusta. Tietoyhteiskunnan kehittyminen mahdollisti ensimmäisten verkkokurssien synnyn sekä pakotti myös opettajat tietotekniikan perusteiden opiskeluun. Samalla myös käsitys monimuoto-opetuksesta monipuolistui.
Tämän tekstin lähteenä käytetty artikkelia Asiakas- ja aluelähtöinen aikuiskoulutus – joustavat toteutustavat kehittämisen kohteena (Lätti 2011), ellei toisin mainita.
Uudet teknologiat ja kokeilut toteutustapoja suuntaamassa
Aikuiskoulutuksen järjestämiseen liittyi ajatus ”toisin toteuttamisesta”. Tämä tarkoitti sitä, että koulutuksen järjestämisessä huomioidaan aikuisen aikaisempi koulutus ja työkokemus, niiden kohottaminen ja aikuisen mahdollisuudet osallistua koulutukseen iltaisin ja viikonloppuisin. Tieto- ja viestintätekniikan opetuksellisen käytön yleistyttyä yleistyi ajatus opetuksen järjestämisestä lähi- ja etäjaksoina. Yleisesti ottaen aikuiskoulutuksena järjestettävän koulutuksen pyrkimyksenä oli järjestää opetusta ja mahdollistaa oppiminen joustavasti.
Erilaisten tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa hyödyntävien projektien kulta-aika Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa oli 1990-luvun loppu ja 2000-luvun alkuvuodet. Lukuisat hankkeet ja niissä muodostuneet verkostot tuottivat uusia innovaatioita opetuksen järjestämiseksi. Projektit mahdollistivat pedagogisen ja teknisen tuen, opettajien kouluttautumisen ja erilaiset kokeilut sekä työajan resurssoinnin, teknisten välineiden hankinnan sekä osallistumisen erilaisisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Useat projektit olivat valtakunnallisia verkostohankkeita (esimerkiksi TieTie, Virtuaaliammattikorkeakoulu), jotkut toteutettiin itäsuomalaisin voimin (esimerkiksi Stydi, Elokki, Epeda) ja osa projekteista oli ammattikorkeakoulun omia (esimerkiksi Cadimef). Ulkopuolisen rahoituksen vähennyttyä ja hankeinnostuksen hiipuessa verkko-opetuksen tukirakenteisiin ja kehittämistyöhön tuli katkoksia tai ne pysähtyivät kokonaan.
Verkko-oppimisympäristöt vaihtuivat ja vaihtelivat projektien mukaan, kunnes vuonna 2008 Moodle vakiintui ammattikorkeakoulussa käytettäväksi yhteiseksi oppimisympäristöksi. Videoneuvottelujärjestelmiä hyödynnettiin erityisesti metsä- ja puutalousalan koulutuksen toteutuksissa 2000-luvun alkupuolilla. Videoneuvottelujärjestelmien käyttö opetuksessa vaati opiskelijoiden kokoontumista videoneuvottelujärjestelmien äärelle yhteiseen paikkaan. Ajatus reaaliaikaisen verkko-opetuksen seuraamisesta omalta tietokoneelta alkoi vahvistua ja vuoden 2010 molemmin puolin Adobe Connect -järjestelmän käyttö monimuoto-opinnoissa vakiintui.
Aikuiskoulutuksen kehittämisohjelma vuosina 2007-2012
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu aloitti toiminnan vuonna 2006 ja sen tavoitteena oli tarjota asiakaslähtöisiä aikuiskoulutuspalveluja sekä tutkimus- ja kehittämispalveluja maakunnan alueella. Ammattikorkeakoulun toiminnot keskitettiin Joensuuhun korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen takia. Tämä osaltaan ”pakotti” ja edesauttoi tutkintoon johtavan koulutuksen joustavien ja monimuotoisten toteutustapojen kehittämistä sekä tutkinnon osien tarjoamista avoimen ammattikorkeakoulun opintoina.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun strategisena tavoitteena vuosina 2007-2008 oli asiakas- ja aluelähtöisen aikuiskoulutuksen joustavien toteutustapojen kehittäminen. Tavoitetta tukemaan laadittiin aikuiskoulutuspalvelujen kehittämisohjelma (2007-2012), jonka tavoitteena oli aikuiskoulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen.
Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2007-2008 tehtiin aikuiskoulutuspalvelujen arviointi, joka keskittyi tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmien ja toteutustapojen arviointiin. Arvioinnissa esitettiin kehittämisehdotuksia, jotka suuntautuivat seuraaviin pääkohtiin: opetussuunnitelmat, koulutuksen toteutusratkaisut, oppimisen ohjaaminen, osaamisen arviointi, osaamisen kehittyminen ja aikuiskoulutuksen strateginen ja pedagoginen johtaminen (Auvinen, Malinen & Mikkonen 2008). Toisessa vaiheessa vuosina 2010-2011 toteutettiin AIKE (aikuiskoulutuksen kehittäminen) -projekti, joka keskittyi asiakas- ja aluelähtöisten aikuiskoulutuspalvelujen kehittämiseen. Fokus oli erityisesti AMK-tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen joustavien toteutustapojen kehittämisessä, henkilöstön aikuiskoulutusosaamisen vahvistamisessa sekä aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen tukemisessa.
Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja organisaatiouudistus
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa toteutettiin vuosina 2009-2010 opetussuunnitelmauudistus ja laadittiin osaamisperustaiset opetussuunnitelmat sekä toteutettiin niiden käyttöönotto. Samanaikaisesti osaamisen arviointia kehitettiin ja luotiin aikaisemman osaamisen tunnustamiseen liittyvät AHOT-käytänteet. Opetussuunnitelmauudistuksessa yhdistettiin aikuiskoulutuksena ja ns. nuorisokoulutuksena toteutettujen tutkintokoulutusten opetussuunnitelmat, jolloin sisällöllisesti tutkinnot olivat samanlaiset ja toteutustapa oli erottava tekijä. Aikuiskoulutusta toteutettiin monimuoto-opetuksena ja nuorten koulutusta ns. päivätoteutuksena. (Ignatius & Lätti 2011, 120-121).
Vuonna 2009 toteutettu organisaatiouudistus oli purkanut aiemmat aikuiskoulutuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvät rakenteet. Tutkintoon johtava aikuiskoulutus siirtyi organisatorisesti osaksi koulutuksen kehittämisryhmää. Koulutuksissa toimi erilaisia tiimejä ja työryhmiä, jotka suunnittelivat ja toteuttivat aikuiskoulutusta. Aikuiskoulutuksen kehittämislinjaukset kirjattiin osaksi koulutuksen kehittämisohjelmaa 2011-2012. Vaikka joustavat toteutustavat olivat tutkintoon johtavan koulutuksen kehittämistyön keskiössä, ne heijastuivat myös avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin ja erikoistumisopintoihin. Joustavien toteutustapojen yleistyessä jako ns. aikuisten ja nuorten koulutukseen hämärtyi. (Ignatius & Lätti 2011, 122).
Joustavat toteutustavat elävät ja kehittyvät ajassa
Aikuiskoulutuksena järjestettyä tutkintokoulutusta oli paljon 2000-luvun alkupuolella. Monimuotototeutuksia järjestettiin seuraavissa tutkinnoissa: liiketalouden tradenomi, sosionomi, sairaanhoitaja, metsätalousinsinööri, ympäristötekniikan insinööri, agrologi, tietojenkäsittely, graafinen suunnittelu ja restonomi. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma on ollut edelläkävijä verkko-opintojen järjestämisessä. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa aloitti vuonna 2009 ensimmäinen opiskelijaryhmä, joka pystyi suorittamaan opinnot kokonaan verkossa.
Aikuiskoulutuksen kehittämistyö tapahtui yhteistyönä ja monella eri taholla: tiimeissä, erilaisissa työ-, kehittämis- ja projektiryhmissä. Kehittämistyön käynnistäjänä ja tukijana oli usein projekti joko monen koulutusorganisaation yhteisesti toteuttama tai ammattikorkeakoulun oma projekti. Ammattikorkeakoulun AIKE-projektin merkitys oli tehdä näkyväksi tutkintoon johtavan koulutuksen monimuotototeutukset, kehittää toteutustapoja entistä joustavammiksi oppijan kannalta sekä vahvistaa opettajien aikuispedagogiikkaan ja aikuiskoulutukseen liittyvää osaamista. Vuosien varrella tehty kehittämistyö heijastunee myös nykyisiin monimuoto-opintoina järjestettäviin tutkintokoulutuksiin.
Vaikka monimuoto-opintoina järjestettävien tutkintokoulutusten määrä väheni 2010-luvun loppupuolella, vaikuttaa tällä hetkellä siltä, että joustaville toteutusratkaisuille on entistä enemmän kysyntää. Joustavat toteutusratkaisut elävät ajassa ja uudenlaisia tapoja järjestää koulutuksia syntyy koko ajan.
Kirjoittaja:
Mervi Lätti, erikoissuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja on työskennellyt Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa mm. AIKE-projektin projektipäällikön tehtävissä vuosina 2010-2011.
Lähteet:
Auvinen, P., Malinen, A. & Mikkonen, H. 2008. Aikuiskoulutuksen toteuttajasta työyhteisöjen osaamisen kehittäjäksi. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien arviointi. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja. C: Raportteja 33.
Ignatius, M. & Lätti, M. 2011. Miten tästä eteenpäin – kuinka kehittää joustavien toteutustapojen laatua? Teoksessa Lätti, M. 2011 (toim.) Joustavat toteutustavat aikuiskoulutuksessa – kokemuksia kehittämistyöstä, 120-129. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:34.
Lätti, M. 2011. Asiakas- ja aluelähtöinen aikuiskoulutus – joustavat toteutustavat kehittämisen kohteena. Teoksessa Lätti, M. 2011 (toim.) Joustavat toteutustavat aikuiskoulutuksessa – kokemuksia kehittämistyöstä, 6-19. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:34.
Artikkelikuva: freepik