Kareliaan 36 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehittämisrahoitusta EU-ohjelmakaudella 2014–2021

Ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa rahoitetaan ulkoisella hankerahoituksella. Tämä tarkoittaa sitä, että TKI-projekteille, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, ei ole tarjolla mitään valmista, automaattista rahoitusta, vaan rahoitus projekteihin haetaan aina erikseen eri rahoituslähteistä.

Karelian tärkeimmät TKI-projektien rahoituslähteet tulevat Euroopan Unionin ohjelmista, joihin sisältyy rahoitusinstrumentti. EU-ohjelmat perustuvat EU-politiikkaan ja unionin yhteisiin tavoitteisiin, jotka asetetaan aina seitsenvuotiselle EU-ohjelmakaudelle.  Rahoituksen myöntäminen projektille edellyttää sitä, että se edistää Euroopan laajuisen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Kriteereitä näille tavoitteille on jokaisessa ohjelmassa useita.

Karelian TKI-toiminnan valinnat, eli se mitä projekteja toteutetaan, perustuvat Karelia strategian 2030 toteuttamiseen. Karelia osallistuu oman strategiansa toteuttamisen lisäksi alueellisten ja kansallisten strategioiden toteuttamiseen oman profiilinsa ja asiantuntemuksensa mukaisesti.

EU-ohjelmakausi 2014–2021 ja siitä rahoitetut projektit päättyivät vuoden 2023 lopussa. Karelian tulos ulkoisesti hankitusta TKI-rahoituksesta ohjelmakaudella oli yhteensä liki 36 miljoonaa euroa. Olemme koonneet tähän artikkeliin yhteenvetoa Karelian osalta ohjelmakauden toteutuksesta.

Karelian TKI-toiminnalla on vahva alueellinen vaikutus

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteutukseen osallistuu vuosittain Karelian henkilöstöstä noin kolmasosa eli 100 työntekijää. Yritys- ja muita kumppaneita TKI-toiminnassa on mukana vuosittain noin 400. Opiskelijoita osallistuu toimintaan erityisesti harjoitus- ja opinnäytetöiden sekä opintoihin sisältyvien harjoitteluiden kautta. Uutena toimintatapana on otettu käyttöön loppuvaiheen opiskelijoiden projektityöntekijäpolku, joka mahdollistaa opiskelijan työllistymisen projektitehtäviin Kareliassa.

Sen lisäksi, että Karelia on saanut haettua alueen kehittämiseen n. 36 M€ vipurahoitusta, aluevaikuttavuustutkimuksen mukaan välillinen vaikutus suoran panostuksen lisäksi on noin kuusinkertainen. TKI-toiminnalla on siis merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus jo pelkästään talouden valossa. Pohjois-Karjalassa noin joka neljäs yritys tekee yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Esimerkiksi valmistavan teollisuuden (metalli- ja konepajat) ja Karelian tiivis kumppanuus on jatkunut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Karelian TKI-toiminnassa on pyritty vastaamaan vallitseviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joiksi on tunnistettu mm. työn murros, väestön ikääntyminen ja ympäristön kestävyys. Yritysten tuotekehitys-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa tuetaan myös Karelian tutkimusympäristöjen palveluilla. Ohjelmakauden 2014–2021 päätteeksi Kareliassa käynnistettiin laaja Älykampus-ohjelma osana Joensuun Innokaupunki -hankkeen toteutusta. Älykampus-ohjelmassa uudistetaan yritysyhteistyöhön perustuen kaikki Karelian tutkimus- ja oppimisympäristöt vuosina 2023–2026. Investointikokonaisuuden arvo tulee olemaan n. 9 M€.

Ratkaisuja vihreään siirtymään

Karelian strategisessa valinnassa ”Ratkaisuja vihreään siirtymään” on toteutettu useita kehittämisprojekteja vähähiilisen (puu)rakentamisen teemassa. Erityisesti on nostettu esiin puun käytön lisäämistä rakentamisessa ja siihen liittyvää ilmasto-osaamista (esim. päästöjen vähentäminen, rakennetun ympäristön hiilivarastot, elinkaarilaskenta). Uusiutuvan energian alalla on tutkittu ratkaisuja jätteiden synnyn ehkäisemiseen, jätehuollon tehokkuuteen sekä teollisuuden ja maatalouden sivutuotteiden hyödyntämiseen. Lisäksi on selvitetty maaseudun energiaratkaisuja ja uusien innovaatioiden (esim. biohiili) soveltavia liiketoimintamalleja. Yhteistyössä yritysten kanssa on tehty kokeiluja, demoja ja koealatutkimuksia. Ohjelmakauden päättyessä vihreän siirtymän tutkimuksessa nousi vahvasti esiin yritysten tuotteiden ja palveluiden elinkaarianalyysit ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä osaaminen. Hiilineutraalius ja kestävyys ovat tulleet vahvasti osaksi yritysten strategioita ja liiketoiminnan valintoja.

Kestävää hyvinvointia

Kumppaneiden kanssa on kehitetty ikäystävällisyyden osaamista Pohjois-Karjalassa sekä ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.  Pohjois-Karjalan ikäosaamiseen näkyväksi tekeminen on ollut yksi keskeinen kehittämisteema. Ikäosaamisen tutkimus- ja kehittämishankkeissa on tutkittu mm. ikä- ja terveysteknologian erilaisia ratkaisuja, puettavan sensoriteknologian soveltuvuutta kuntoutuksen tarpeisiin, ikäjohtamista ja uniterveyttä. Muistiystävällistä yhteiskuntaa on rakennettu yhdessä Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan Muisti ry:n kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi Suomen ensimmäinen muistiystävällinen puisto Joensuuhun, meille tuttavallisesti Kaivannonpuisto. Sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisessä keskityttiin vahvasti osaavan työvoiman saantiin sekä digitaalisen osaamisen vahvistamiseen niin työelämässä kuin koulutuksessa.

Osaajia tulevaisuuden työelämään

TKI-projekteilla on keskeinen merkitys myös Karelian koulutuksen uudistumisessa. Projektien avulla on vahvistettu koulutuksen laatua ja vetovoimaa sekä uudistettu oppimisen pedagogisia ja teknologisia ratkaisuja. Kuluneella ohjelmakaudella on kehitetty työkaluja ja sisältöjä koulutuspolkujen sujuvoittamiseen ja opiskelijoiden työelämään siirtymisen tueksi. Strategisena investointikokonaisuutena Kareliassa uudistettiin pedagogisia tiloja Tulevaisuuden työ -teemaisessa kehittämis- ja investointihankkeessa. Uudistuneet tilat tukevat tarvetta uudistaa oppimisen tapoja, digitalisaatiota, tekoälyn hyödyntämistä ja opetusteknologiosaamista. Opiskelijayrittäjyyteen panostava Draft-ohjelmaa on kehitetty edelleen ja se laajeni ohjelmakauden aikana myös Pohjois-Savoon ja Etelä-Karjalaan.

Älykästä tuotantoa ja palveluja

Kuluneella EU-ohjelmakaudella on panostettu myös tuotannon tehokkuuden parantamiseen, automaatioon ja laadunseurantaan.  TKI-toiminnassa on toteutettu useita hankkeita mm. digitalisiin kaksosiin ja rakentamisen tietomallintamiseen liittyen. Karelian Wärtsilä-kampuksella sijaitsevista tekniikan laboratorioista ja tutkimusympäristöistä on uudistettu puurakentamisen tutkimuslaboratorio sekä konetekniikan älykkään automaation koulutus- ja koeympäristö. Tämä ympäristö mahdollistaa ICT-, IT-, sensori- ja automaatiotekniikan testauksen, mittauksen ja kehittämisen. Ympäristöä voidaan hyödyntää esineiden internetin, koneoppimisen ja pilvilaskennan reaaliaikaisen datan tutkimisessa sekä Pohjois-Karjalan yritysten osaamisen lisäämisessä.

Koulutusperäistä maahanmuuttoa- ja kansainvälisyyttä

Yksi Karelian strategisista valinnoista on lisätä merkittävästi kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja käynnistää englanninkielisiä koulutuksia osaajapula-aloille. Kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaantohaasteet, rekrytointiosaaminen ja toimijoiden keskinäisten verkostojen rakentaminen ovat olleet kuluneen ohjelmakauden keskeisiä kehittämisteemoja. Kansainvälisten osaajien erilaiset koulutuspolut ja suomen kielen tuettu ohjaus ovat kehittämisen keskiössä uuden ohjelmakauden alkaessa.

Uusi ohjelmakausi on jo vauhdissa

Kareliassa on valmistauduttu hyvin uuden EU-ohjelmakauden 2021–2027 toteuttamiseen. Olemme valinneet TKI-toiminnan brändiksi lupauksen ”Ratkaisuja ylihuomiseen”. Se tarkoittaa, että olemme avoimin mielin myös jatkossa etsimässä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä maakunnan kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen. Ohjelmakaudella panostetaan entistä vahvemmin myös kansainväliseen TKI-yhteistyöhön mm. INVEST-kumppaneiden kanssa.

---

Kirjoittajat:

Anne Ilvonen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Marika Turkia, TKI-päällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu