Aikuiskoulutus ja alueellinen vaikuttaminen – Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu vuosina 2006-2018
Tässä artikkelisarjassa muistellaan menneitä ja katsotaan ajassa taaksepäin. Tarkastelun kohteena on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset tavassa toteuttaa ja kehittää jatkuvaa oppimista. Artikkeleissa käytetään myös käsitteitä aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen, jotka sanapari jatkuvan oppiminen korvasi 2010-luvun lopulla. Kerronnan kohteena ovat luonnollisesti tapahtumat ja muutokset Karelia-ammattikorkeakoulussa, joka vuosina 1992–2012 tunnettiin nimellä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Minne menit aikuiskoulutus? -artikkelisarjan ensimmäisessä ja toisessa osassa kuvattiin aikuiskoulutuksen alkuvaiheita ja toteutustapoja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Sarjan kolmannessa artikkelissa tarkasteltiin verkko- ja monimuoto-opetuksen kehittymistä.
Koulutuksen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttamisen vahvistamiseksi kehitettiin jo 1990-luvun alkupuolilla erilaisia hankepohjaisia yhteistoimintaverkostoja kuten esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntayliopisto, jonka sidosryhmiksi määriteltiin alueen aikuiskoulutusorganisaatiot, seutukunnat ja yritykset. Myöhemmin 2000-luvun alussa syntyivät Lapin maakuntakorkeakoulu, Pirkanmaan maakuntakorkeakoulu, Järviseudun maakuntakorkeakoulu, Pirkanmaan maakuntakorkeakoulu ja Kainuun maakuntakorkeakoulu. Myös Opetusministeriö ohjasi ammattikorkeakouluja ja yliopistoja kehittämään yhteistä maakuntakorkeakouluverkostoa samalla kun korkeakouluja kannustettiin rakenteelliseen kehittämiseen ja toimintojen keskittämiseen. (Kallberg 2009).
Yksi esimerkki alueellisesta verkostosta oli Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu, jota ammattikorkeakoulu koordinoi. Tässä artikkelissa tarkastelen maakuntakorkeakoulun syntyä ja toimintaa Pohjois-Karjalassa.
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun lähtökodat
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa (nykyisin Karelia-ammattikorkeakoulu) tehtiin 2006 rakenteelliseen kehittämiseen liittyen päätökset sivutoimipisteistä luopumisesta ja koulutuksen keskittämisestä Outokummusta, Lieksasta ja Nurmeksesta Joensuuhun. Myöhemmin myös Kiteen toimipisteen toiminta päätettiin siirtää Joensuuhun. Syksystä 2009 alkaen kaikki toiminnot olivat Joensuussa. (Saarikoski 2009, 7).
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun kehittäminen alkoi 2006 keväällä opetusministeriön ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hankerahoituksella. Kehittämistyön koordinaatiovastuu oli ammattikorkeakoulussa ja kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä alueen korkeakoulutusta tarjoavien tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneina olivat Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus (nykyisin Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen keskus) ja Humanistinen ammattikorkeakoulu, jolla oli toimipiste Niittylahdessa vuoteen 2015 saakka. (Mikkonen 2009; Kallberg 2009).
Tavoitteena oli luoda maakuntakorkeakoulun toimintamalli Pielisen Karjalaan, Outokummun seudulle ja Keski-Karjalaan. Myöhemmin mukaan tulivat myös Ilomantsin ja Juuan kunnat. Samoin yhteistyöhön tuli mukaan Pohjois-Karjalan kesäyliopisto tuomalla alueelle avoimen yliopiston opintoja muiden kuin paikallisen yliopiston opintotarjonnasta. (Kallberg 2009, 133). Maakuntakorkeakoulu nähtiin yhtenä elinikäisen oppimisen toteuttamisen muotona.
Verkostomainen toimintamalli
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu oli verkosto, jonka tehtävänä oli palvella Pohjois-Karjalan maakunnan väljästi asuttujen alueiden asukkaita ja elinkeinoelämää sekä julkista ja kolmatta sektoria yhteistyössä korkeakoulujen ja paikallisten sekä seudullisten toimijoiden kanssa:
- selvittämällä koulutus-, osaamis- ja kehittämistarpeita
- kehittämällä ja ottamalla käyttöön joustavia korkeakoulujen opiskelumahdollisuuksia
- tarjoamalla aikuisopiskelijan neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä
- tukemalla elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun toiminnan lähtökohtana olivat seudulliset koulutus-, osaamis- ja kehittämistarpeet, joihin pyrittiin vastaamaan joustavasti yhdessä seudullisten ja korkeakoulutoimijoiden kanssa. Tarpeet ja sovitut toimenpiteet koottiin vuosittain seudullisiin koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmiin. (Kallberg 2009).
Maakuntakorkeakoululla oli laaja yhteistyöverkosto. Verkostossa olivat mukana Pohjois-Karjalan kaupungit ja kunnat, kehittämisyhtiöt, TE-toimistot, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan kauppakamari sekä Pohjois-Karjalan yrittäjät ry paikallisyhdistyksineen. Yhteistyötä tehtiin laajasti myös maakunnassa olevien muiden oppilaitosten kanssa. Oppilaistoverkostossa olivat mukana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammattiopistot ja aikuisopisto, vapaan sivistystyön oppilaitokset ja lukiot. (Kallberg 2009).
Maakuntakorkeakoulun alkuvaiheessa hankerahoitus mahdollisti eri muodoissaan maakuntakorkeakoulukoordinaattorin ja suunnittelijan sekä Pielisen Karjalassa ja Keski-Karjalassa toimineiden seudullisten koulutuskoordinaattoreiden palkkaamisen. Lieksan ja Nurmeksen kaupungit resurssoivat maakuntakorkeakoulun yhteyshenkilöt, joiden tehtäviin kuuluivat mm. aikuisopiskelijoiden neuvonta ja ohjaus. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu vakinaistettiin vuonna 2010 osaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Työelämäpalveluja.
Koulutusta ja kehittämistä
Jo maakuntakorkeakoulun alkuvaiheista saakka suurin osa osaamis- ja koulutustarpeista kohdistui Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun osaamiseen ja koulutukseen. Maakunnan väljästi asutuilla alueilla kannettiin erityisesti huolta sairaanhoitaja-, tradenomi- ja insinöörikoulutusten saamisesta alueelle. Koulutustarpeita kohdistui myös sosiaalityön sekä kirjastotoimen opintoihin, joita järjestettiin avoimen yliopiston kautta.
Ratkaisuksi pyrittiin ammattikorkeakoulussa kehittämään aikuisille monimuoto-opintoja sekä myöhemmin verkko-opintoja. Ensisijaisesti lisättiin avoimen ammattikorkeakoulun kautta tarjottavia opintoja. Tällaisia olivat esimerkiksi Outokummussa ja Lieksassa toteutettu Työnjohtokoulutus (10 op), sairaanhoitajan ensimmäisen vuoden opinnot Lieksassa ja Nurmeksessa, sosionomin ensimmäisen vuoden opinnot Nurmeksessa ja Kiteellä. Tutkintokoulutuksina aloitettiin tradenomikoulutus Lieksassa ja Nurmeksessa sekä monimuoto-opintoina sairaanhoitajakoulutus Lieksassa ja Kiteellä. Lisäksi järjestettiin esimiesvalmennusta, matkailujen tuotteistamiskoulutuksia sekä työhyvinvointikoulutuksia Ilomantsissa ja Outokummussa.
Pielisen Karjalassa opiskelijoille järjestettiin opintojen tueksi ohjattua opintopiiritoimintaa. Opintopiirien tarkoitus oli tukea opiskelijoita monimuoto-opinnoissa sekä linkittää opiskelijoiden opintojen aikana tekemiä projekti-, harjoittelu- ja opinnäytetöitä hyödyntämään paikallista elinkeinoelämää.
Koulutustoiminnan lisäksi järjestettiin esimerkiksi erilaisia yrittäjien ja opiskelijoiden tapaamisia (opiskelijasenssit), osallistuttiin eri paikkakunnilla järjestettyihin tapahtumiin sekä messuille ja tuotiin esille opiskelumahdollisuuksia sekä suunnattiin opintojaksoihin sisältyviä opiskelijoiden kehittämisprojekteja maakunnan yrityksiin. Myös yhteistyö erilaisten hankkeiden kanssa ja kehittämisseminaarien järjestäminen oli osa maakuntakorkeakoulun toimintaa.
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun toiminta koottiin vuosittain ilmestyneisiin toimintakertomuksiin. Vuosittaiset toiminnan painopisteet vaihtelivat ja esimerkiksi vuoden 2016 toimintakertomuksessa todetaan: ”Vuoden kehittämisteemana maakuntakorkeakoulussa oli yrittäjyys. Koko maakunnan palvelutarpeisiin vastatakseen maakunta tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjähenkistä toimintaa. Yrittäjyyteen liittyviin tarpeisiin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin liittyviä asioita käsiteltiin myös vuosittain järjestettävässä kehittämisseminaarissa.”
Toimintojen integroituminen ja päätös lakkauttamisesta
Karelia-ammattikorkeakoulun tavoitteeksi tuli 2010-luvulla kytkeä maakuntakorkeakoulutoiminta entistä vahvemmin osaksi ammattikorkeakoulun normaaleja toimintamuotoja kehittämällä monimuoto-opetusta tutkintokoulutuksissa ja lisäämällä verkko-opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa. Myös opiskelijoiden harjoitteluja ja opinnäytetöitä pyrittiin suuntaamaan laajasti maakunnan alueelle. Samoin kumppanuustoiminnassa ja TKI-toiminnassa tietoisemmin huomioitiin maakunnan yritykset. (Auvinen, P. & Lätti, M. 2014).
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun toiminta hiipui pikkuhiljaa. Tähän vaikutti toisaalta toimintojen integroiduttua osaksi ammattikorkeakoulun normaalia toimintaa ja toisaalta muut syntyneet maakunnallisen yhteistoiminnan muodot. Lopulta vuonna 2018 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun ohjausryhmä päätti lopettaa maakuntakorkeakoulun toiminnan (Karelia-ammattikorkeakoulu 2018). Uusia yhteistyömuotoja etsittiin esimerkiksi vuonna 2018 toteutetulla kuntakierroksella, jonka aikana ammattikorkeakoulun edustajat tapasivat jokaisen Pohjois-Karjalan kunnan edustajia ja keskustelivat yhteistyötarpeista ja -mahdollisuuksista (Mikkonen & Ojajärvi 2019).
Lähteet:
Auvinen, P, ja Lätti, M. 2014. Karelia-ammattikorkeakoulu Pielisen Karjalassa – koulutus- ja kehittämistarpeiden ennakointi sekä niihin vastaaminen osana maakuntakorkeakoulutoimintaa. Teoksessa Lätti, M. (toim.) Ammattikorkeakoulut aluevaikuttajina – toimintamalleja Pielisen Karjalassa ja Varkauden seudulla. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulu. ISAT-julkaisusarja 4/2014.
Kallberg, K. 2009. Toimintamalleista Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakouluksi. Teoksessa Kallberg, K. & Pekkanen, P-R. (toim.) Maakuntakorkeakoulun monet muodot, 131-143. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 37.
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2018. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun toiminta siirtymässä uusille toiminta-alustoille. Tiedote 24.4.2018. https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/pohjois-karjalan-maakuntakorkeakoulun-toiminta-siirtymassa-uusille-toiminta-alustoille.html
Mikkonen, H. ja Ojajärvi, P. 2019. Karelia-ammattikorkeakoulun Kuntakierros 2018. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 59.
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu. Toimintakertomus 2016. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulu 2017.
Saarikoski, V. 2009. Maakuntakorkeakoulut alueiden osaamisen ja sosiaalisen koheesion vahvistajina. Teoksessa Kallberg, K. & Pekkanen, P-R. (toim.) Maakuntakorkeakoulun monet muodot, 7-8. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 37.
Artikkelikuva: Roine Piirainen kuviasuomesta.fi
Kirjoittaja:
Mervi Lätti, erikoissuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja on työskennellyt Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa/Karelia-ammattikorkeakoulussa mm. maakuntakorkeakoulukoordinaattorin tehtävissä vuosina 2011–2015.