Aikuiskoulutustoimistosta Työelämä- ja kansainvälistymispalveluiksi
Tässä artikkelisarjassa muistellaan menneitä ja katsotaan ajassa taaksepäin. Tarkastelun kohteena on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset tavassa toteuttaa ja kehittää jatkuvaa oppimista. Artikkeleissa käytetään myös käsitteitä aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen, jotka sanapari jatkuvan oppiminen korvasi 2010-luvun lopulla. Kerronnan kohteena ovat luonnollisesti tapahtumat ja muutokset Karelia-ammattikorkeakoulussa, joka vuosina 1992–2012 tunnettiin nimellä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Minne menit aikuiskoulutus? -artikkelisarjan ensimmäisessä ja toisessa osassa kuvattiin aikuiskoulutuksen alkuvaiheita ja toteutustapoja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Sarjan kolmannessa artikkelissa tarkasteltiin verkko- ja monimuoto-opetuksen kehittymistä ja neljännessä osassa Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun toimintaa.
Vuonna 2009 perustettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun (PKAMK) iso monen yksikön yhteenliittymä: Työelämä- ja kansainvälistymispalvelut. Nimensä mukaisesti yksikkö koostui useista palveluista niin työelämälle kun alueelle. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti Työelämä- ja kansainvälistymispalvelujen toiminnasta vuosina 2009-2013.
Ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan alueen kilpailukykyä ja kansainvälistymistä edistämässä
Yksi ammattikorkeakoulun alueellisista tehtävistä on ollut vahvistaa Pohjois-Karjalan alueen ja yritysten asemaa kansainvälisessä kilpailussa ja parantaa omalta osaltaan pohjoiskarjalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää investointeja osaamiseen, erikoistumiseen ja innovaatioihin. Pohjois-Karjalaisten yritysten ja alueiden kilpailukyky perustuu jatkuvaan uusiutumiskykyyn.
PKAMK tarttui kansainvälisen kilpailun haasteisiin kehittämällä keskeisiä kasvualoja, vahvistamalla osaamis- ja innovaatioympäristöjä, turvaamalla osaavan työvoiman yrityksille sekä edistämällä alueiden kehitystä niiden omista vahvuuksista lähtien, vahvistamalla alueiden vetovoimaa ja lisäämällä kansainvälisiä yhteyksiä.
Kansainvälistymiseen liittyvää EU-rahoitusta suunnattiin erityisesti yritystoimintaan, muun muassa pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn lisäämiseen ja kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen, sekä innovaatiotoiminnan kehittämiseen ja innovaatioiden tukemiseen kaupallisiksi tuotteiksi. Kansainvälistymisen haasteisiin vastaaminen vaati useiden toimijoiden yhteistyötä sekä verkostoitumista riittävän voiman kokoamiseksi muun muassa ulkomaisten investointien saamiseen ja yritysten laajentumiseen ulkomaille.
Vuonna 2009 Työelämä- ja kansainvälistämispalveluiden kokoaminen suuremmaksi yksiköksi ammattikorkeakouluun antoi alueelle selkeän viestin: ammattikorkeakoulu haluaa ja pystyy vastamaan alueen kansainvälistymistarpeiden tyydyttämiseen. PKAMK:n toiminta on laajaa ja laadukasta.
Työelämä- ja kansainvälistämispalveluilla PKAMK halusi antaa hyvät mahdollisuudet vastata Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian 2009–2015 viiteen päätavoitteeseen: aidosti kansainvälinen korkeakoulu, korkeakoulujen laadun ja vetovoiman lisääminen, osaamisen viennin edistäminen, monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja globaalin vastuun edistäminen.
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen väliraportissa (OPM 2009) todettiin seuraavaa:
Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen tutkintojärjestelmiä sekä muuta lisä- ja täydennyskoulutuksen tarjontaa kehitetään niin, että ne vastaavat joustavasti ja tehokkaasti työelämän ja aikuisväestön tarpeisiin sekä tukevat elinikäistä oppimista samoin kuin työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä työn ja koulutuksen joustavaa vuorottelua. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen eri muodot kytketään erikseen valmisteltavaan tutkintojen viitekehykseen. Aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä tulee kehittää edelleen ja ottaa se huomioon kansallisen viitekehyksen laatimisessa.
Aikuiskoulutus, täydennyskoulutus, kansainvälistymispalvelut ja kielipalvelut samaan yksikköön
Työelämä- ja kansainvälistymispalvelut muodostivat PKAMK:n kehittämispalvelujen henkilöresursseiltaan suurimman yhtenäisen yksikön. Vuonna 2009 Työelämä- ja kansainvälistymispalvelut muodostuivat: aikuiskoulutuspalveluista (avoin amk, erikoistumisopinnot, tutkintoon johtava aikuiskoulutus, täydennyskoulutus, oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, tuki keskusten aikuiskoulutukselle); kansainvälistymispalveluista (opiskelija- ja henkilökuntavaihto, vieraskieliset koulutusohjelmat, kansainvälinen hanketoiminta, maahanmuuttajakoulutus, yritysten kanainvälistäminen) sekä kielipalveluista (kielikoulutus opiskelijoille, henkilöstölle ja työelämälle, kielentarkastuspalvelut). Yksikössä työskenteli reilut neljäkymmentä henkilöä. Vuonna 2012 myös tutkimus- ja kehittämispalvelut (TKI) tulivat osaksi Työelämä- ja kansainvälistymispalveluja.
Tämän kokoiselta yksiköltä saattoi jatkossa odottaa yhä enemmän ja uudenlaisia palveluja niin työelämälle, opiskelijoille kuin henkilöstölle. Oli äärimmäisen tärkeää, että yksikkö pyrki muovautumaan niin nopeasti kuin mahdollista yhtenäiseksi yksiköksi, jotta se pystyi paremmin tuottamaan olemassa olevia sekä uusia palveluja. Yksikkö nähtiin myös tarpeeksi suureksi ja varteenotettavaksi kansainvälisissä tehtävissä.
Työelämä- ja kansainvälistämispalvelujen tehtävänä oli kehittää ja syventää kansainvälisten partnereiden kanssa tehtävää yhteistyötä uudelle tasolle ja tähänkin uusi isompi yksikkö antoi paremmat mahdollisuudet. Yhteiset opintojaksot, opetussuunnitelmayhteistyö, kaksoistutkinnot ja yhteiset MBA-tutkinnot oli mahdollista toteuttaa entistä tehokkaammin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen (AHOT) osalta yksikkö teki yhteistyötä niin hallintopalvelujen (opintotoimisto) kuin koulutusten kanssa. Työelämä- ja kansainvälistymispalvelujen rooli oli keskeinen mm. koko ammattikorkeakoulua koskevan AHOT-ohjeistuksen ja toimintatapojen kehittämisessä.
Tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen osalta yksi tärkeä kehittämisen painopiste oli Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen AKKU-ryhmän (Opetusministeriö 2009) esiin nostama mosaiikkimainen tutkintokoulutus. Aikuisille tulisi mahdollisuus paremmin ”kasata” tutkintonsa erilaisista koulutuspalveluista entistä joustavammin (avoin amk, maksullinen koulutus jne.). Korkeakoulujen aikuiskoulutustyöryhmän tehtävänä oli laatia kokonaisuudistuksen linjaukset seuraavista osa-alueista:
- selvitykset ja ehdotukset ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen täydennyskoulutuksen, muun aikuiskoulutuksen sekä avoimen korkeakouluopetuksen kysynnän kehityksestä sekä kehittämistarpeista ja -toimenpiteistä,
- selvityksen ja ehdotukset näyttötutkintojärjestelmän hyödyntämisestä korkeakoulutasoisessa täydennyskoulutuksessa,
- selvitykset ja ehdotukset oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentamisesta korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen.
Työelämä- ja Kansainvälistämispalvelujen toivottiin tuottavan entistä enemmän, tuotteistettuja ja ajankohtaisia työelämälle suunnattuja aikuiskoulutus-, TKI – sekä kansainvälistymispalveluja.
Ammattikorkeakoulun toiminta ja organisaatio muutoksessa
Vuonna 2013 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta tuli Karelia-ammattikorkeakoulu ja Työelämä- ja kansainvälistymispalvelut alkoivat muokkautua uuteen muotoon. Kielipalvelut eriytyivät työelämä- ja kansainvälistymispalveluista, samoin TKI- ja kansainvälistymispalvelut ja työelämäpalvelut. Erinäisten organisatoristen vaiheiden jälkeen työelämä- ja kansainvälistymispalvelut haihtui Karelian organisaatiokaavioista. Kielipalvelut rakentuivat perusopetukseen koulutuspäällikön alaisuuteen. Avoin ammattikorkeakoulu liukui pois aikuiskoulutuksen toiminnasta omaksi yksiköksi lähemmäksi perustutkintokoulutusta. Erikoistumisopintojen rahoituspohja hävisi vuonna 2014, samoin tutkintoon johtava aikuiskoulutusrahoitus.
Työelämäpalvelut liitettiin osaksi TKI-palveluja, josta muodostettiin TKI- ja palveluliiketoiminnan yksikkö. 2010-lopulta alkaen palveluliiketoiminta keskittyi pääsääntöisesti edistämään Karelian liiketoimintaa. Toteuttajina olivat edelleen pääsääntöisesti koulutusvastuut, mutta yhteistyö Karelian ulkopuolisten kumppaneiden kanssa lisääntyi huomattavasti. Myös yhteistyötä Karelian tutkimus- ja kehittämishankkeiden kanssa syvennettiin entisestään. Tästä hyvänä esimerkkinä vaikkapa kiinteä yhteistyö SilverEconomy-hankkeen kanssa, jossa kehitettiin ikäosaamista yritysten tarpeisiin.
Vuonna 2022 Kareliaan perustetiin Jatkuvan oppimisen yksikkö. Siihen koottiin avoimen amk:n toiminta, palveluliiketoiminta sekä jatkuvaan oppimiseen liittyvä hanketoiminta. Historian ympyrä alkoi sulkeutua, kun vuosituhannen vaihteen aikuiskoulutustoimistosta siirryttiin 2020-luvulla jatkuvan oppimisen laaja-alaiseen palveluun yksityisille henkilöille ja työyhteisöille.
Lähteet:
Opetusministeriö. 2009. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11.
Kirjoittaja:
Harri Mikkonen, palveluliiketoiminnan päällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja toimi työelämä- ja kansainvälistymispalvelujen johtajana ja työelämäpalvelujen johtajana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja Karelia-ammattikorkeakoulussa vuosina 2009-2013.
Artikkeli perustuu kirjoittajan muistiinpanoihin ja kokemuksiin ammattikorkeakoulu-uralta 1990-luvulta tähän päivään.
Artikkelikuva: kuviasuomesta.fi Joona Kotilainen