Lukukausien lopulla, kun ruotsinopettaja on jo saanut lukuvuoden työt päätökseen, sähköpostiin kilahtelee viestejä opiskelijoilta, joiden tutkintoon kuuluvat ruotsin opinnot ovat joko jääneet suorittamatta tai kesken. Tällaisten opiskelijoiden määrä on Kareliassa kasvanut vuosi vuodelta ja kun aikaisemmin ruotsi oli usein se oppiaine, joka oli valmistumisen tiellä, se voi tänä päivänä olla myös matematiikka tai jokin ammattiaine. Monien osaamistaso ei ole riittävä ammattikorkeakouluun tullessa, mutta myös perhe, työssäkäynti tai sairastumiset viivästyttävät opintoja, puhumattakaan siitä, että itsenäistä työtä on tehtävä valtavasti, sillä opetuksen ja ohjauksen määrää on vähennetty. Me ruotsinopettajat kannustamme opiskelijaa hankkimaan riittävät valmiudet heti opintojen alussa ja annamme monenlaista tukea, jotta valmistuminen ei ole ainakaan ruotsista kiinni.
Kieli-info ja lähtötasotesti antavat tietoa tavoitteista ja omasta osaamisesta
Vuosien mittaan olemme kehittäneet monenlaisia tapoja, joilla voisimme auttaa opiskelijoita paikkaamaan osaamisvajettaan ja saamaan apua opintojaksojen aikana, jotta valmistuminen ei estyisi tai viivästyisi. Heti ensimmäisillä opiskeluviikoilla pidämme jokaiselle opiskelijaryhmälle kieli-infon, jossa kerromme tutkintoon kuuluvista kieliopinnoista, kieliopintojen tavoitteista ja valmentavista kieliopinnoista niitä tarvitseville. Pidämme erikseen kielten AHOT-infon mahdollisten korvaavuuksien hakemista varten. Jokainen opiskelija tekee ruotsin ja englannin lähtötasotestin, jonka perusteella opiskelija voi arvioida, tarvitseeko hän kertausta ennen tutkintoon kuuluvia opintoja.
Valmentavilla opinnoilla osaamistasoa voi nostaa
Valmentavat opinnot järjestetään ennen tutkintoon kuuluvia kieliopintoja ja valmentava opintojakso pyritään ajoittamaan mahdollisimman lähelle tutkintoon kuuluvien opintojaksojen alkamista. Karelia-ammattikorkeakoulussa olemme järjestäneet Svensk klinik – Rautalankaruotsia -opintojakson itsenäisesti suoritettavana verkkototeutuksena vuodesta 2018 lähtien kolme kertaa vuodessa, jolloin opintojaksoa voi suorittaa myös kesäopintoina. Olemme kehittäneet opintojaksoa säännöllisesti siitä saatujen palautteiden ja oppimisanalytiikan antamien tulosten perusteella. Opiskelijat ovat antaneet kiitosta opintojaksosta, jonka voi räätälöidä omaan aikatauluun sopivaksi. Emme enää järjestä valmentavia ruotsin opintojaksoja lähiopetuksena, mutta teemme yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Joensuun erilaisten oppijoiden kanssa, joilla on tarjonnassa myös lähitoteutusta valmentavissa opinnoissa.
Valmentavien opintojen lisäksi tarvitaan muitakin tukitoimia
Haaste on, että on aina opiskelijoita, jotka tarvitsivat kipeästi valmentavia opintoja, mutta he eivät kuitenkaan suorita niitä. Tällöin varsinaiset opinnot tuntuvat liian vaikeilta ja pahimmassa tapauksessa opiskelija ei tule enää oppitunneille ja opintojakso jää kesken. Yksi ruotsin opettaja saattaa opettaa usealla eri koulutusalalla, joten yksittäinen opiskelija hukkuu helposti työkuorman keskellä ja sitten ollaankin tutussa tilanteessa, jossa opiskelijan pitäisi valmistua, mutta ruotsin arvosana nolla estää sen. Olemmekin ryhtyneet monenlaisiin toimenpiteisiin, jotta opiskelija saisi ruotsin opintojaksonsa suoritettua myös tällaisessa tilanteessa. Kieltenopettajat tekevät yhteistyötä opettajatuutorien kanssa, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Kurssin loppumisen jälkeen katsotaan, kenellä kurssi on vielä rästissä, ja opettajatuutorit ottavat asian esille kehityskeskusteluissa opiskelijoiden kanssa ja tukevat heitä asiassa. Tarvittaessa opiskelijalle laaditaan etenemissuunnitelma, jonka laadinnassa myös kuraattori on monesti mukana.
Tekniikassa ja tietojenkäsittelyssä on ollut mahdollista opiskella molempia tutkintoon kuuluvia opintojaksoja itsenäisissä verkkototeutuksissa ympäri vuoden. Suorituksia on tullut tasaiseen tahtiin, toki eniten tietojenkäsittelyn koulutusalalta. Täysin itsenäinen opiskelu vaatii kuitenkin hyvää lähtötasoa ja kurinalaisuutta, joten se ei ole sopinut kaikille. Olemme myös koettaneet aktiivisesti markkinoida ruotsin oppimista tukevia sovelluksia, joilla ruotsia voisi opiskella vaikka kuntosalilla sarjojen välisillä tauoilla. Niistä on ollut monille suurta apua ja tukea taitotason nostamisessa.
Oppitunneille osallistuminen kannattaa
Tekniikan koulutuksissa on koetettu lisätä aktiivista osallistumista lähiopetukseen pisteyttämällä oppitunneille osallistuminen ja lisäämällä hyvityspisteet loppukokeen pisteisiin. Oppitunneilla testataan osallistumista erilaisilla sovelluksilla, jotta opiskelijat saavat koko ajan tietoa osaamisestaan. Pidämme myös sanakokeita opiskelijoiden toiveesta. Kirjallista koetta opiskelija on saanut käydä uusimassa EXAM-tenttiakvaariossa vapaasti haluamanaan ajankohtana. Jonkin verran on hyödynnetty myös koulutusohjelmien rästipäiviä, jolloin on voinut tulla tekemään perinteistä paperitenttiä.
Rästitalkoissa tehdään töitä porukalla opintojakson läpäisemiseksi
Liiketalouden koulutuksessa on jo usean vuoden ajan järjestetty vuosittaiset rästipäivät, jolloin opiskelijat ovat voineet yhden päivän aikana tulla tekemään keskeneräisiä tehtäviä, pitämään puuttuvia esityksiä, harjoittelemaan tenttejä varten ja saamaan opettajalta henkilökohtaista ohjausta sekä yleisesti kielen perusteista että kummankin liiketalouden opintojakson keskeisimmistä asioista. Myös kuraattorin keskusteluapua on ollut mahdollista saada, kuten myös opinto-ohjaajan ohjausta. Kertauspäivänä on resurssien mukaan tarjottu myös pientä välipalaa työskentelyn ohessa. Rästipäiviin osallistumisella ei ole voinut korvata kokonaisten kurssien suorittamista, vaan se on tarkoitettu yksittäisten puuttuvien suoritusten saattamiseksi loppuun. Kertauspäivä on yleensä pidetty alkuviikosta maanantaisin, ja keskiviikkona ja perjantaina on pidetty tenttipäivät kummallekin liiketalouden ruotsin opintojaksolle. Suurin osa kertauspäivään osallistuneista opiskelijoista on saanut tentit läpi, mikä kertoo kertauspäivän hyödyllisyydestä. Opiskelijapalaute rästipäivistä on ollut erittäin positiivista ja henkilökohtaisen tuen mahdollisuutta on arvostettu: “Aivan mahtava juttu kun tällainen saatiin järjestettyä! Kiitos kovasti! Oli paljon apua ruotsin läpipääsyssä!”
Rästipäiviä kokeiltiin myös tekniikassa tänä keväänä ja päivään osallistui opiskelijoita eri aloilta ja vuosiryhmistä. Harjoittelu tapahtui maanantaina ja samalla viikolla oli uusintatentti, jonka suurin osa sai läpi. Opiskelijat antoivat päivästä hyvää palautetta ja toivoivat kokeilun jatkumista. Myös median koulutuksessa testattiin rästipäiviä ensimmäistä kertaa tänä keväänä positiivisin tuloksin. Jatkossa tapahtuman markkinointia opiskelijoille voisi vielä koettaa tehostaa, jotta tavoittaisimme varmasti kaikki tukea tarvitsevat opiskelijat ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, että opiskeluaika on päättymässä ja suorituksilla on kova kiire.
Sparrausta opettajan ja kuraattorin tuella
Energia- ja ympäristötekniikassa kokeiltiin vuonna 2023 “täsmävaihtoehtoa”, jossa tarjottiin tukiopetusta kuraattorin avulla niille, jotka eivät olleet saaneet opintojaksoa läpi. Muutaman työpajailtapäivän ja itsenäisten lisätehtävien jälkeen opiskelijat saivat osallistua heille järjestettyyn rästitenttiin. Ihan kaikki opiskelijat eivät tarttuneet tilaisuuteen – ja heillä on vieläkin kyseinen ruotsi suorittamatta. Samankaltainen kokeilu oli myös tekniikan ja tietojenkäsittelyn opiskelijoilla, jossa tavattiin opiskelijoita yhden lukukauden ajan säännöllisesti ja joka tapaamiselle sovittiin, mitä siihen mennessä tulee tehdä. Osa mukana olleista sai ruotsin suoritettua, mutta osa jätti kesken.
Varhainen tuki ja ohjaus -hankkeella tuettuja toteutuksia
Kareliassa toteutettiin Vauhtia opintoihin: Varhainen tuki ja ohjaus –hankkeen avulla sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ns. tuettuja toteutuksia tiettyihin ruotsin opintojaksoihin vuosina 2022–2023. Tuetut toteutukset oli suunnattu opiskelijoille, jotka eivät saaneet hyväksyttyä suoritusta varsinaiselta opintojaksolta. Tuetut toteutukset noudattivat seuraavia toimintaperiaatteita: niissä oli tarjolla opetusta liittyen opintojakson oleellisimpiin sisältöihin, Moodlen materiaali keskittyi tärkeimpiin asioihin ja kirjalliset tentit suoritettiin osatentteinä. Opiskelijan oli tällä tavoin mahdollista saada kirjallinen osio suoritettua arvosanalla 1. Näiden jatkona on suunnitelmissa toteuttaa myös muille aloille ruotsin toteutus, joissa noudatetaan osittain samoja periaatteita kuin tuetuissa toteutuksissa.
Otsakorpisäätiön rahoittama Kieliopo -hanke ruotsin opintojen tukena
Kieliopo -hankkeen tavoitteena on pilotoida ja luoda Kareliaan kieliopo -toimintamalli, joka tarjoaa systemaattisen ohjauksen kieliopintoihin ammattikorkeakouluopintojen aikana. Hanke alkoi 1.9.2023. Tähtäämme opiskelijan kielitaidon tason huomioimiseen vahvemmin opintojen alusta alkaen ja siihen, että opiskelijalle saisi oikea-aikaista tukea ja ohjausta. Tavoitteena on se, että ohjaus auttaisi saavuttamaan opintojaksojen tavoitteet sekä vahvistaisi opiskelijan ammatillista vieraan kielen osaamista. Hankkeessa on tähän mennessä muun muassa tehty materiaalia kielten opetuksen tueksi ja annettu opiskelijoille ohjausta ja tukea heidän kieliopinnoissaan. Lisäksi suunnitteilla on ruotsin toteutus, jonka suorittamalla opiskelija saa tutkintotodistukseen opintojaksosta arvosanan 1. Tämä toteutus on tarkoitettu runsasta tukea tarvitseville opiskelijoille ja ohjautuminen sinne tapahtuu kieltenopettajan suosituksen kautta.
Monenlaista tukea ja apua on saatavissa, mutta emme voi tehdä asioita opiskelijan puolesta, joten vastuu omien opintojen etenemisestä on aina opiskelijalla. Jos pohjatiedot ovat heikot, niiden vahvistaminen kannattaa aloittaa heti opintojen alussa. Tärkeää on myös koko oman koulutusalan kannustus kaikkien opintojen suorittamiseksi, ja jos opettajan omasta elämästä löytyy kokemuksia työskentelystä tai opiskelusta ruotsin kielellä tai muissa Pohjoismaissa, se kannattaa opiskelijalle kertoa. Karelialla ei ole juurikaan pohjoismaisia korkeakoulukumppaneita, joten sekin voisi olla kehittämisen kohde.
Kirjoittajat:
Henri Romppanen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Hanna Ronkainen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Marita Suomalainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Laura Väistö, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Merja Öhman, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: freepik