PrepProg-hankkeessa (2022–2024) kehitetään vieraskielistä korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Syksyllä 2023 aloitetun pilottitoteutuksen kohderyhmänä olivat Ukrainasta paenneet tilapäistä suojelua saavat henkilöt.
PrepProg-pilottikoulutus alkoi syyskuussa 2023 ja sen aloitti Finnish Higher Education and Study Skills -opintojakso, joka koostuu neljästä osasta: Higher Education Study Skills (2 op), Digital Skills (2 op), Study Counselling (1 op) ja Finnish Society and Culture (1 op). Tämä artikkeli käsittelee Finnish Society and Culture -osiota.
Perehtymistä suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
Finnish Society and Culture -opintojakson taustalla oli oletus, että valmennettavat ukrainalaisopiskelijat eivät olleet ehtineet osallistua vielä syksyyn 2023 mennessä kotoutumiskoulutukseen tai integraatiokursseille. Suomenkielisten valmentavien koulutusten valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa tätä osuutta ei ole, sillä niihin hakeutuvat ovat yleensä oleskelleet maassa jo useamman vuoden. Tästä opinnosta rakennettiin lyhyt, yhden opintopisteen laajuinen suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin perehdyttävä kokonaisuus paikkaamaan tilannetta.
Finnish Society and Culture -kurssin tavoite oli auttaa ukrainalaisopiskelijoita ymmärtämään maata, yhteiskuntaa ja kulttuuria paremmin. Tällainen ymmärrys auttaa vähentämään väärinkäsitysten riskiä sekä helpottaa integroitumista ja aktiivisemman elämän aloittamista uudessa maassa. Opintojakson suunnittelussa ja toteutuksessa olivat mukana Savonia, Karelia ja LAB. Kaikilla mukana olleilla oli kokemusta vieraskielisten opiskelijoiden kanssa työskentelystä joko opetus- tai ohjaustehtävissä. Joukossa oli myös venäjää osaavia, joten kielituen rakentaminen opintojaksolle oli mahdollista. Väki vaihtui matkan varrella, mutta opintojakso syntyi ja toteutettiin hyvässä yhteisymmärryksessä kulloistenkin osallistujien kesken.
Totesimme Finnish Society and Culture -opintojakson suunnittelun alkuvaiheessa, että kokonaan oman sisällön luominen tähän teemaan ei ollut mahdollista. Haimme siis valmista materiaalia ja tutkimme eri toimijoiden laatimia kotoutumisoppaita. Niistä valikoitui perusmateriaaliksi Civic Orientation Textbook sen kattavien sisältöjen vuoksi. Materiaalin laatija on Suomen Pakolaisapu ry, jolta saatiin lupa käyttää opasta opetustarkoituksessa. Valintaan vaikutti myös se, että materiaalista on olemassa erikielisiä versioita, myös venäjänkielinen, josta opiskelijat saisivat kielitukea. Kieliversiot linkitettiin Moodleen. Koska materiaali oli laaja, jätimme joitakin sen osia pois ja muokkasimme sisältöjä hiukan julkaisijan luvalla.
Kokosimme Civic Orientation Textbookin tekstientäydennykseksi myös lisämateriaalia, jota opiskelijat saivat halutessaan hyödyntää. Tarjosimme opintojakson aiheista vaativampia lukutekstejä ja videoita, joiden toivoimme elävöittävän kokonaisuutta. Sopiviin kohtiin linkitimme myös Quizlet-tehtäviä, joilla saattoi halutessaan harjoitella teemaan liittyvää suomenkielistä sanastoa.
Verkkotapaamisia ja itsenäistä opiskelua
Finnish Society and Culture -opinto toteutettiin syksyllä 2023 viikkojen 38–44 aikana eli heti koulutuspilotin alussa. Kullakin viikolla oli oma teemansa: Finland – Basic Information, Finnish Culture: Calendar, Celebrations and Traditions, What are Finns like?, Finnish Welfare State, Rights and Obligations of Individuals in Finland sekä Politics and Civic Participation in Finland. Toteutimme opintojakson niin, että se tehtiin pääasiassa itsenäisesti opiskellen ja varsin vapaalla aikataululla kunkin viikon aikana. Viikkojen materiaalit avattiin opiskelijoiden käyttöön aina yksi kerrallaan.
Aloitimme opintojakson Zoom-tapaamisella, jossa sekä esiteltiin opintojakso että pidettiin luento Suomesta maana. Toinen verkkotapaaminen keskittyi suomalaisiin juhliin ja käsityksiin suomalaisista. Kolmannessa tapaamisessa annettiin palautetta opintojaksosta ja reflektoitiin omaan oppimista. Kaksi ensimmäistä tapaamista toteutettiin yhteisopettajuutena kahden opettajan voimin, mikä oli mukava kokemus. Olimme sopineet, että jokaisella opetuskerralla yksi opettajista oli päävetovastuussa tapaamisen alustamisesta ja keskustelun ohjaamisesta. Samalla toinen opettajista pystyi seuraamaan chatin kommentteja ja vastaamaan sitä kautta kysymyksiin. Yhteisopetus mahdollisti myös dialogisen opetustavan, jossa opettajat luontevasti täydensivät toisiaan. Lisäksi pyrimme dialogisuuden avulla suomalaista opetuskulttuuria mallintaen lisäämään opiskelijoiden kulttuuritietoisuutta.
Kielitukea venäjäksi ja ukrainaksi
Englanniksi toteutetussa PrepProg-pilotissa tarjottiin venäjän- ja ukrainankielistä kielitukea. Näin haluttiin varmistaa, ettei olennainen tieto mene opiskelijoilta kehittyvän englannintaidon takia ohi. Pilottitoteutuksessa kielitukea toteutettiin eri muodoissa: Englannin opettaja järjesti englannin kielen klinikoita, joissa opiskelijat saattoivat kysyä kieleen liittyviä asioita. Kielitukihenkilöt antoivat ohjausta ukrainaksi ja venäjäksi, ja opiskelijoiden oli mahdollista kääntyä ongelmatilanteissa heidän puoleensa. PrepProg-koulutuksessa oli mahdollista saada myös uraohjausta ja yhteishakuneuvontaa venäjäksi. Lisäksi muun muassa Higher Education Study Skills ja Finnish Society and Culture -opintojaksoilla käytettiin diaesityksissä haastavien englanninkielisten termien rinnalla venäjänkielisiä käännöksiä.
Kielituki toteutui Finnish Society and Culture -osuudessa usealla tavalla. Kullakin kolmella opetuskerralla oli mukana vähintään yksi venäjää puhuva opettaja, joka saattoi tarvittaessa tarjota reaaliaikaista kielitukea. Jos materiaalista oli tarjolla venäjänkielisiä versioita, niitä tarjottiin aina englanninkielisten materiaalien rinnalla. Verkkotapaamisten esityksiin oli kielitukena myös lisätty venäjänkielisiä avainsanoja ja -lauseita, jotta opetuksen seuraaminen olisi ollut helpompaa.
Pidimme osuuden toisessa verkkotapaamisessa alustuksen kulttuuritietoisuudesta ja kulttuurien välisestä kommunikaatiosta tarkoituksenamme herätellä opiskelijoita reflektoimaan sekä omaa että suomalaista kulttuuria. Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana verkkotapaamisten keskusteluissa, kommentoivat pyydettäessä chatissa ja osallistuivat pohdintoihin pienryhmissä. Koimme opettajina, että opimme itsekin uutta näissä keskusteluissa. Kulttuuritietoisuus lisääntyi puolin ja toisin, kun vertailimme vaikkapa vuotuista juhlakalenteria ja pohdimme yhdessä ukrainalaisten kokemuksia kohtaamisista suomalaisten kanssa.
PrepProg-pilotissa kerättiin opiskelijapalautetta sekä kaikista opintojaksoista erikseen että koko koulutuksesta yhteensä. 33 opiskelijaa oli antanut palautetta tästä opintojaksosta. Lähes kaikki kertoivat saaneensa tällä opintojaksolla itselleen hyödyllistä tietoa. Mahdollisesti kielituen ansiota oli, että melkein kaikki kertoivat opintojakson olleen tasoltaan heille sopivan. Oli mukava huomata, että opiskelijat olisivat halunneet oppia vielä lisää Suomen historiasta, oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa sekä viestintäkulttuurista ja merkkihenkilöistä. Jokunen olisi myös toivonut lisää verkkotapaamisia ja niiden aikana keskusteluja opintojakson aiheista. Sanallisissa palautteissa nousi myös esiin, että opintojakso on auttanut opiskelijoita ymmärtämään suomalaisia ja suomalaista kulttuuria paremmin sekä integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan:
“I think this course is useful because it is easier to understand Finns afterwards. Understanding their culture makes it easier to establish relationships and integrate into society.”
“This course helps you integrate into culture, as well as understanding the nuances of its social and political systems on my own, would have been challenging.”
Lähteet:
Preparatory Programme for Higher Education Studies in English. Saatavilla: https://www.prepprog.fi
Finland – Civic Orientation Textbook. Saatavilla: https://yhteiskuntaorientaatio.fi/
Kirjoittajat:
Riitta Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sanna Kyyhkynen, lehtori, LAB Ammattikorkeakoulu
Essi Markoff, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu