Karelia-ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan (ICT) insinöörikoulutus käynnistyi syksyllä 2023. Opetussuunnitelma ja sen toteutussuunnitelma on laadittu kehittämishankkeissa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Karelian ICT-insinöörikoulutuksen vetovoiman kehittäminen (ESR S22803) -hankkeessa selvitettiin sidosryhmien kanssa koulutuksen opintojaksojen sisältöihin liittyviä tarpeita ja oppimistavoitteita. Lisäksi sovittiin mahdollisimman laajasta opetusyhteistyöstä muiden korkeakoulujen kanssa. ICT-alan nopeasta kehityksestä johtuen opintojaksojen konkreettiset toteutussuunnitelmat ja yhteistyön tavat edellyttävät sisältöjen jatkuvaa päivitystä.
Tässä artikkelissa kuvataan ICT-insinöörikoulutuksen käynnistäminen -projektissa (1/2023-6/2024) tehtyjä toimia. Projektissa on rakennettu koulutuksen teknistä infrastruktuuria, parannettu opetushenkilökunnan osaamista, tehty laboratorioon liittyviä pienhankintoja, tuettu opiskelijoiden verkostoitumista yrityksiin, tuettu koulutuksen markkinointia ja laadittu tiekartta lähitulevaisuudessa tarvittaville investoinneille. Hankkeelle on myönnetty rahoitus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) -määrärahasta, jolla pyritään vahvistamaan maakunnan sopeutumiskykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Rahoitus kohdentuu Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toteutukseen.
Koulutuksen teknisen infrastruktuurin merkitys on suuri, sillä moderni ja hyvin toimiva oppimisympäristö motivoi opiskelijoita, edistää määräajassa valmistumista ja tukee opiskelijoiden myöhempiä työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi opiskelijoiden tulee kyetä myöhemmin työelämässä toimiessaan tukemaan investointien suuntautumista alueen elinkeinoelämän kannalta myönteiseen suuntaan. Karelia-ammattikorkeakoulun ICT-koulutukseen liittyvä laboratoriotila ja konesali (data center) sijoitetaan Wärtsilä-kampukselle ja tämän kokonaisuuden toteutus on aloitettu talvella 2023-2024. Kuvassa 1 on kuvattu pelkistetysti millä tavalla ICT-laboratorio oppimisympäristönä liittyy koulutuksen opetussuunnitelmaan ja TKI-projektitoimintaan. Opiskelijan opiskelu etenee opetussuunnitelman mukaisesti, ja opiskelijoilla on palautteenantomahdollisuuden myötä mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelmaan, oppimisympäristöihin, ja jopa TKI-projektitoimintaan. Vastaavalla tavalla muut sidosryhmät, kuten yritykset ja julkiset organisaatiot tulevina työllistäjinä voivat vaikuttaa opetussuunnitelman sisältöön ja osallistua TKI-projektitoimintaan.
Kuva 1. ICT-laboratorio ja sen liittyminen sidosryhmiin, opetussuunnitelmaan ja TKI-projektitoimintaan.
Hankkeessa työstettiin koulutuksen toteutussuunnitelmaa määrittelemällä sidosryhmien kanssa niin kutsuttu sidosryhmäprotokolla, johon määriteltiin koulutuksen toteutuksen sidosryhmäyhteistyön mahdollisuudet yritystasolla kytkemällä ne opintojaksojen sisältöihin. Protokollassa kiinnitetään huomiota myös sidosryhmän toiminnasta saamaan vasteeseen, sillä hedelmällisessä sidosryhmäyhteistyössä sen hyötyjen tulee toteutua kaikkien osallisten kesken.
Koulutuksen opiskelijanäkökulmaan liittyviä seikkoja selvitettiin työpajoissa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaryhmän kanssa. Näissä tilanteissa saadun palautteen perusteella päätettiin kokeilla opiskelijavalinnan ja varsinaisen opiskelun väliin sijoittuvan opintojakson tarjoamista aloittaville opiskelijoille. Opintojakson nimi on Karelia UAS Welcome to Finland, ja sen laajuus on yksi opintopiste. Jos kokeilusta saadaan hyvää palautetta, niin toteutus voidaan skaalata myöhemmin muihinkin kansainvälisiin koulutuksiin. Koulutusta toteuttavan organisaation kannalta on tärkeää, että opintoihin hakeutuu eteviä ja motivoituneita hakijoita. Tässä onnistumiseen vaikuttaa moni seikka koko opiskelijan palvelupolun alkupään markkinoinnista palvelupolun loppupään saavutettuun tutkintoon saakka.
Verkkosivujen, siellä olevan aineiston, viestintäkanavien ja hakuprosessiin liittyvän palvelun tulisi mielellään ylittää opiskelijan odotukset kaikissa vaiheissa. Lisäksi näissä kaikissa vaiheissa korostuu Karelian sidosryhmäyhteistyön merkitys opiskelijan kotoutumisen ja työllistymisen edistämisessä. Tässä hyödynnetään mm. Karelian kummiyritystoimintaa. Hankkeessa palvelupolku käytiin läpi organisaatiossa niistä toiminnoista vastaavien tahojen kanssa ja dokumentoitiin koulutuksen markkinointisuunnitelmaan, jossa tarkastellaan myös palvelun ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia.
Hankkeessa laadittiin myös tiekartta tulevaisuuden investoinneille ja arvioitiin toiminnan vaatimia resursseja sekä henkilöstön että rahoituksen näkökulmasta. Hankkeessa laadittua investointien ja operoinnin tiekarttaa toteutetaan ja täsmennetään varsinaisen koulutustoiminnan lisäksi tulevissa kehittämishankkeissa. Älykäs tietoyhteisö -hankkeessa (10/2023-12/2024) selvitetään kolmen pilottikokonaisuuden avulla millainen on vihreää siirtymää tukeva älykämpus.
ICT-konesali investointi ja integraatiot oppimislaboratorioihin -hankkeessa (1/2024-12/2025) hankitaan koulutuksen ja TKI-toiminnan käyttöön pieni, mutta nykyaikainen hyperkonvergenssipohjainen konesaliratkaisu. Hyperkonvergenssi mahdollistaa datakeskuksen mahdollisen laajentamisen, ja tukee ohjelmistopohjaisen infrastruktuuriautomaation kehittämistä. Hankkeeseen liittyy myös kehittämisosio, jossa konesalin käyttöönoton lisäksi mm. pilotoidaan CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen Kajaanissa sijaitsevan Lumi-supertietokoneen hyödyntämistä.
Kirjoittaja:
Petri Laitinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
