Opintojen Loppurutistus-ryhmä : ”Tiukkaa aikataulua ja pitkää päivää”

Läpäisyn tukeminen on yhtenä Karelia-ammattikorkeakoulun sisäisenä TASO-kehittämisprojektina vuosina 2024–2025. Tavoitteena on määräajassa valmistuneiden opiskelijoiden osuuden kasvattaminen tunnistamalla läpäisyyn liittyviä haasteita sekä kehittämällä siihen työkaluja. Syksyllä 2023 Kareliassa käynnistyi ylimaakunnallinen ryhmähanke Tulevaisuuden työkyky yhteistyössä Savonia-amk:n ja Joensuun erilaiset oppijat ry:n kanssa. Hankkeen tavoitteena on tukea korkeakouluopiskelijan sujuvaa etenemistä opinnoissaan sekä luoda ja pilotoida erilaisia keinoja, joilla opiskelija pystyy kehittämään tulevaisuuden työkykyä jo opiskeluaikana. Näiden kahden näkökulman myötä syntyi pilottina ”opintojen Loppurutistus-ryhmä”.

Loppuvaiheen tuelle selkeä tarve

Opintojen edistyminen sekä määräajassa valmistuvien tukeminen nousivat keskusteluun Tulevaisuuden työkyky -hankkeessa huhtikuun loppupuolella. Ajatusten vaihdon yhteydessä syntyi idea tarjota pilottina Karelian talotekniikan koulutuksen valmistumisvaiheen opiskelijoille tiivistä ohjattua loppurutistusta toukokuulle.

Koulutuksen opinto-ohjaaja kartoitti Wihin ja Pepin tietojen avulla mahdolliset kevään 2024 aikana valmistuvat talotekniikan opiskelijat ja soitti kaikkiaan 12 opiskelijaa läpi. Heille tarjottiin lyhyttä neljän viikon intensiivistä, viikoittaisen tapaamisen sisältävää, aikataulutettua opinnäytetyön prosessin ja loppuopintojen ohjausta. Kahdestatoista opiskelijasta osa pohti, että työ ja muut opinnot ovat jo niin hyvällä mallilla, että he saavat ne itsenäisesti kuntoon eikä erityistä tarvetta tuelle ole. Kaikkiaan kahdeksan opiskelijaa puolestaan oli ilahtuneita tuen tarjoamisesta ja halusi lähteä mukaan pilottiin.

Miksi lähdit mukaan Loppurutistukseen?
”Saadakseni vauhtia ja tukea opinnäytetyön tekemiseen”
”Opinnäytetyö seisoi paikoillaan. Tarvitsin konkreettisempaa syytä edistää työtä”

Ryhmän käynnistäminen

Opintojen loppurutistus käynnistettiin puheluiden jälkeen heti seuraavana maanantaina. Kaikkiaan neljän kerran tapaamiset (6.5.–27.5.) sovittiin joka maanantaille klo 15:00-16:00. Ensimmäisen kerran tapaamiseen paikalle saapui verkon välityksellä 3 opiskelijaa ja lähitapaamiseen 4 opiskelijaa. Kahden ohjaajan yhteistyössä tämä hybridimalli soveltui hyvin tapaamisiin ja antoi opiskelijoille joustavan mahdollisuuden osallistua ohjaukseen.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla kartoitettiin jokaisen opiskelijan nykytilanne eli “missä mennään ja mitä tutkinnosta vielä puuttuu”. Tämän jälkeen kukin opiskelija rakensi itselleen kuukauden suunnitelman annettua kalenteripohjaa hyödyntäen. Suunnitelmaan kirjattiin tärkeät päivämäärät ja suunnitellut etenemisen välietapit. Työskentelyn etenemistä aikataulutettiin kalenteripohjaan viikkotasolla: mitä konkreettista teen ensi viikolla edistääkseni opintojani? Mistä asioista raportoin ryhmälle ensi viikolla? Entä oliko työskentelyssäni edellisellä viikolla jotain haasteita, jotka voin huomioida seuraavan viikon suunnitelmassa?

Miten onnistuit tavoitteiden asettelussa ja aikataulutuksessa?
”Hieman vaihtelevasti mutta lupaukset antoivat lisää motivaatiota”
”En osannut varsinaisesti aikatauluttaa työtäni, mutta sain kuitenkin jäsenneltyä työni tekemistä pienempiin osiin.”

Ensimmäisellä tapaamiskerralla opiskelijoilla oli paljon kysymyksiä prosessiin, työn etenemiseen ja opinnäytetyön eri vaiheisiin liittyen. Ryhmä tarjosi hyvän paikan tuoda esille näitä pohdituttavia asioita ja ennen kaikkea saada niihin vertaistukea toisista samassa vaiheessa olevilta opiskelijoilta: ”miten sinä sen kypsyysnäytteen teit ja missä vaiheessa”, ”joko nyt voisin mennä opinnäytetyöseminaariin, jos sinäkin olet jo sopinut ohjaajasi kanssa asiasta”. Muutamalle opiskelijoista riitti pelkät viikoittaiset tapaamiset, jotta työn tekemiselle tuli rytmi ja työ valmistui hyvinkin pienellä tuella.

Ryhmän viikoittainen toiminta

Viikoittain tapasimme samojen peruskysymysten äärellä: kuinka viikko meni, saavutitko tavoitteesi ja mitkä ovat seuraavan viikon stepit. Alkuun viikkosuunnitelmat olivat melko ympäripyöreitä eivätkä aina ihan realistisia, mutta tekemisen kautta opiskelijat kehittyivät tekemään niistä yksityiskohtaisempia ja paremmin toteutettavia.

Opiskelijat sitoutuivat ryhmään hyvin ja ottivat tiukasti aikataulutetun loppurutistuksen tosissaan. Mikäli opiskelija ei päässyt tapaamiseen, kuittasi hän sähköpostitse tai WhatsAppilla tilannekatsauksensa siitä, missä mennään opintojen suhteen. Varsinaista omaa WhatsApp-ryhmää ei luotu pilotin lyhyen keston vuoksi, mutta pohdimme kyllä sen mahdollisia lisähyötyjä vertaistuen näkökulmasta. Ensimmäisillä ryhmäkerroilla muistuttelimme tapaamisista sähköpostitse, mutta loppua kohden muistutteluviestejä ei enää tarvittu.

Pohdinnassa ryhmän hyödyllisyys

Viimeisellä sovitulla tapaamiskerralla työt olivat jo aika mallillaan, mutta muutamalla opiskelijalla riitti vielä tekemistä. Tämän vuoksi ryhmälle sovittiin vielä yksi lisätapaaminen eli viides yhteinen kontakti seuraavalle viikolle. Tsemppausta ja ajankohtaisiin kysymyksiin vastauksia saatiin silloinkin.

Lopputuloksena ryhmän osalta oli, että viisi ryhmään osallistunutta opiskelijaa valmistui ajallaan. Heistä neljä koki, että tuki loppuajalle oli erityisen tarpeen eikä itsenäinen työ olisi välttämättä kantanut loppuun asti opintojen valmiiksi saamiseen. Myös muiden kohdalla ryhmästä oli ollut hyötyä työn tekemiselle, mutta tarvittava aika loppui kesken tai muita haasteita tuli vastaan. Opiskelijoiden palaute oli, että tällainen loppurutistus on ehdottoman paikallaan, mutta sen aloitusajankohta voisi olla paria viikkoa aiemmin. Tämä on erittäin hyvä ajatus jatkoa ajatellen!

Oliko ajankohta loppurutistukselle sopiva? Entä kesto?
”Olisi voinut alkaa 1–2 viikkoa aiemmin, kesto oli sopiva”
” Mielestäni tämän olisi voinut aloittaa ainakin paria viikkoa aiemmin ja olisi voinut kestää sen 6 vko:a”

Ryhmän vetäjinä puolestaan pohdimme, että ryhmän onnistumiseen vaikutti se, että opiskelijoilla oli selvästi tarvetta tällaiseen tukeen ja sitä myöten sitoutuminen oli huippuluokkaa. Tarve, oikea ajankohta ja oma kiinnostus kohtasivat tarjotun toiminnan kanssa. Usein järjestetään toiminta, mutta siihen ei saada osallistujia, vaikka kyse olisi erinomaisesta toiminnasta. Ehkä tällöin henkilökohtaista tarvetta ei ole?

Katse tulevaisuuteen

Joitakin kehityskohtia havaittiin mahdollista seuraavaa ryhmää ajatellen. Ryhmän vetäjien olisi hyvä tiedottaa opinnäytetyö ohjaajia toiminnasta etukäteen, varsinkin, jos heidän ohjattaviaan on osallistumassa ryhmään. Nyt toimimme ideasta käytäntöön niin nopeasti, että tiedotus tapahtui vasta ensimmäisen tapaamiskerran jälkeen. Ryhmäläiset kokivat, että oli hyvä, kun ryhmään kutsuja oli oma tuttu opinto-ohjaaja ja tätä toimintatapaa kannattaa hyödyntää tulevissakin ryhmissä. Jatkossa on pohdittava myös, miten viikkosuunnitelmat toteutetaan, sillä ryhmältä tuli toive, että heidän suunnitelmansa näkyisivät myös opinnäytetyöohjaajille.

Miten kehittäisit tätä konseptia vielä paremmaksi?
”Tapaaminen/Teams ohjaajan kanssa, vaikka yhdellä kerralla”
”En juuri mitenkään, ehkä ohjaavilla opettajilla olisi aikaa niin ne voisi liittyä jotenkin tähän. Esim. Että ne lupaukset olisivat julkisia ja oppariohjaajakin näkisi ne”

Ryhmä olisi hyödyllistä aloittaa aiemmin, jolloin kestoksi tulisi kuusi viikkoa. Tällöin työskentelylle jäisi enemmän aikaa, kun ryhmän aloitus ja lopetus vievät aina omat kertansa. Ensimmäinen ryhmätapaaminen voisi olla hieman pidempi, sillä on tärkeää että jokainen ryhmäläinen tulee kuulluksi oman tilanteensa ja kysymystensä kanssa. Viestinnän kannalta olisi varmasti myös hyvä sopia ryhmän kanssa yhteisestä viestintäkanavasta, oli se sitten WhatsApp, Teams tai jokin muu opiskelijoille luonteva tapa. Tämä mahdollistaisi vertaistuellisen toiminnan tapaamisten välillä.

Tulevaisuuden työkyky – Korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyvyn ja opintojen edistäminen digitaalisuutta hyödyntäen -hanke on EU:n osarahoittama ja sen toiminta-aika on 1.8.2023-31.7.2026. Hankkeen toteuttavat Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuun seudun erilaiset oppijat ry ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

Logot: Karelia, Savonia, Joensuun erilaiset oppijat, EU

Hankkeen projektisivu: www.karelia.fi/projektit/tulevaisuudentyokyky
Instagram: Tulevaisuuden_tyokyky


Kirjoittajat:

Päivi Laakkonen, projektiasiantuntija, kuraattori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Johanna Luostarinen, projektiasiantuntija, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Buro Millennial