Karelian kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijat Ayeman Rahman, Saúl Hernandez Morales ja Han Nguyen kertovat harjoittelukokemuksistaan ELY-keskuksessa sekä TE-toimistossa ja valottavat tulevaisuuden toiveitaan.
Bangladeshista kotoisin oleva Ayeman Rahman aloitti opintonsa Itä-Suomessa vuonna 2022. Hän halusi opiskella kansainvälistä liiketoimintaa, ja Karelia-ammattikorkeakoulun käytännönläheinen opetustarjonta vaikutti houkuttelevimmalta vaihtoehdolta.
Meksikosta tuleva Saúl Hernandez Morales muutti Suomeen perhesyistä kuusi vuotta sitten. Tie toi edelleen Joensuuhun, kun hänen vaimonsa sai opiskelupaikan Itä-Suomen yliopistosta. Tämän esimerkin innoittamana myös Saúl päätti aloittaa omat opintonsa Kareliassa.
Vietnamilainen Han Nguyen päätti jo lukiossa suunnata kohti kansainvälisiä opintoja. Hän valitsi Suomen kohteekseen maan erinomaisen koulutusmaineen vuoksi. Han nauttii opinnoistaan Kareliassa ja pitää joensuulaisia ystävällisinä ja avuliaina.
Työharjoittelu ELY-keskuksessa: askel kohti monipuolista työuraa
Ayeman ja Saúl hakeutuivat harjoitteluun ELY-keskukseen monipuolistaakseen työkokemustaan. Aiemmin Keslassa harjoittelijana ollut Ayeman pyrki laajentamaan osaamistaan tekemällä videoeditointi- ja graafisen suunnittelun projekteja ELY-keskuksessa. Hänen tehtäviinsä kuului videosarjan tuottaminen maahanmuuttajien menestystarinoista Pohjois-Karjalassa. Saúl teki ELY-keskukselle opinnäytetyönsä, joka keskittyi WiNK (Work in North Karelia) -hankkeen palautekyselyyn. Aihe valikoitui hänen kiinnostuksestaan Pohjois-Karjalan kehittämiseen.
Molemmat opiskelijat pitävät aikaansa ELY-keskuksessa rikastuttavana. Saúl kuvailee harjoittelua positiiviseksi, vaikkakin aluksi haastavaksi kokemukseksi.
– Työntekijöiltä odotettu itsenäisyys ja itseohjautuvuus olivat minulle uusia asioita, ja tottuminen siihen vei jonkin aikaa, hän kertoo.
Ayeman pitää harjoittelua erittäin hyödyllisenä ammatillisen tulevaisuutensa kannalta.
– Uusien taitojen hankkiminen ja portfolioni monipuolistaminen ovat minulle ehdottomia plussia.
ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Sini Hukka pitää kokemusta kansainvälisistä harjoittelijoista työnantajalle hyödyllisenä. Hän ymmärtää, että suomalaisen työelämän erityispiirteet voivat yllättää erilaisista taustoista tulevat työntekijät.
– Kansainvälisen työntekijän perehdytyksessä kannattaa huomioida kieli- ja kulttuurierot. Esimerkiksi selkokielen ja nykyaikaisen käännösteknologian käyttö voi auttaa uutta tulokasta ymmärtämään suomea kokouksissa.
Työharjoittelu TE-toimistossa: Arvokasta tietoa työllisyyspalveluista
Han suoritti työharjoittelunsa TE-toimistossa kesäkuussa. Hän asetti harjoittelujaksolle muutamia tavoitteita yhdessä esimiehensä kanssa: paikalliseen työkulttuuriin tutustuminen, suomen kielen opiskelu ja työllisyyspalveluiden tuntemus. Han pitää kokemustaan hyödyllisenä.
– Harjoittelu oli arvokas tulevan urani kannalta, sillä kehitin viestintätaitojani ja opin jonkin verran suomea, hän kuvailee.
Yksi Hanin tehtävistä oli toimia työnhakija-asiakkaana ja testata palveluprosessia ihmisenä, joka ei puhu suomea. Hänen esimiehensä, kehittämisasiantuntija Visa Rinne, näkee testauksen win-win-tilanteena.
– Se vahvisti molemminpuolista ymmärrystä prosessin kulusta ja oli turvallinen tapa arvioida sitä.
– Han toimi myös työnantaja-asiakkaana, eli hän tutustui esimerkiksi siihen, miten yritys perustetaan ja millaista apua on saatavilla.
Huomioita suomalaisesta työelämästä
Kaikki kolme opiskelijaa ovat huomanneet merkittäviä eroja suomalaisen ja kotimaidensa työkulttuurien välillä. Saúl on pannut merkille, että Suomessa työntekijöitä kannustetaan ennakoivaan ajatteluun ja oma-aloitteisuuteen. Ayeman yhtyy tähän näkemykseen ja kiittelee suomalaista työkulttuuria suotuisista olosuhteista.
– Vapaus päättää, miten hoitaa annettu tehtävä, johtaa luovuuteen ja innovointiin, Ayeman tiivistää.
Han ihailee suomalaisten työkavereiden ammattitaitoa ja tehokkuutta. Hän arvostaa myös työn ja vapaa-ajan tasapainoa.
– Mahdollisuus etätyöhön antaa joustavuutta elämään, hän toteaa.
Saúl ja Ayeman ovat vielä epävarmoja jatkostaan Suomessa opintojen päättymisen jälkeen. Saúl odottaa avoimella mielellä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ayeman arvostaa kokemuksiaan Pohjois-Karjalassa, mutta on huolissaan työmahdollisuuksien rajallisuudesta erityisesti nykyisessä taloustilanteessa.
Han haluaisi kuitenkin kovasti jäädä Itä-Suomeen. Parantaakseen mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla hän aikoo aloittaa suomen kielen opinnot täysipäiväisesti valmistumisensa jälkeen.
Lisää tukea kansainvälisille opiskelijoille
Pohtiessaan, miten Itä-Suomi voisi paremmin tukea kansainvälisiä opiskelijoita, haastateltavat tarjoavat arvokkaita näkemyksiä. He korostavat tarvetta suoremmille väylille harjoittelusta työelämään ja huomauttavat, että harjoittelupaikat eivät useinkaan johda työtarjouksiin.
Sini kannustaa työnantajia palkkaamaan kansainvälisiä työntekijöitä, sillä kielitaito kehittyy ajan myötä ja kansainvälinen tausta voi tuoda organisaatiolle lisäarvoa.
– Itä-Suomen tulevaisuus riippuu kyvystämme tarjota kansainvälisille osaajille mielekkäitä työllistymismahdollisuuksia. Ilman maahanmuuttoa alue ikääntyy nopeasti.
Visa toivoo opinto-ohjelmiin lisää kielikursseja, sillä suurin osa alueen työnantajista etsii suomenkielisiä osaajia.
Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkoston tavoitteena on varmistaa, että alueelle saapuvat kansainväliset opiskelijat löytävät paikkansa, työllistyvät ja kotoutuvat Itä-Suomeen. Yksi esimerkki verkoston palveluista on Future Talents -tiimi. Sen tavoitteena on lisätä yhteistyötä yritysten kanssa ja löytää harjoittelupaikkoja, opiskelijoiden projektitöitä, työssäoppimismahdollisuuksia ja osa-aikatöitä. Tiimi markkinoi ja myy omaa ja koulutusohjelmansa osaamista. Se voi myös tehdä tilausprojekteja. Työnantajaorganisaatioille tiimi tarjoaa uuden tavan löytää osaajia.
Talent Hub Eastern Finland on Itä-Suomen yliopiston, Karelian, Savonian, Riverian, Sakkyn ja YSAO:n yhteistyöhanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Voit lukea lisää verkkosivuiltamme.
Kirjoittaja:
Tiina Weman, viestintäasiantuntija
Talent Hub -hanke, Itä-Suomen yliopisto
