Karelia-ammattikorkeakoulussa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, ja valtion tasolla syrjintä on kielletty niin perustus-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus-, työsopimus- kuin rikoslaissakin. Onko sukupuoli ammattikorkeakoulussa merkityksetön asia sen jälkeen, kun yhteisesti on todettu, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia sukupuolesta riippumatta? Sukupuoli on jäänyt marginaaliseksi tutkimuskohteeksi ammatillisessa korkeakouluopettajuudessa (Westman 2015), vaikka Suomessa koulutus- ja työmarkkinat ovat hyvin vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Sukupuolitietoisuus pyrkii murtamaan sukupuoliin liitettyjä stereotypioita ja muuttamaan aktiivisesti sukupuolten erilaista kohtelua ja arvottamista.
Suomen koulutus- ja työmarkkinat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan
Sukupuoleen, samoin kuin seksuaalisuuteen, etnisyyteen, ikään ja yhteiskuntaluokkaan liittyy eriarvoisuuksia ja niitä ylläpitäviä rakenteita, joita koulutuksella ei ole Suomessa pystytty muuttamaan (Koski & Filander 2009). Koulutus sekä tuottaa uusia että vahvistaa jo olemassa olevia yksilöiden ominaisuuksiin liittyviä eroja yhteiskunnassa (Ojala, Palmu & Saarinen 2009). Suomessa mielellään ajatellaan koulutuksen olevan tasa-arvoista ja että koulutusalansa voi valita vapaasti eri sukupuolille asetetuista erilaisista odotuksista riippumatta. Kuitenkin tiedetään, että Suomen koulutus- ja työmarkkinat ovat EU:n eriytyneimpien joukossa. Oppimistulokset eriytyvät sukupuolen mukaan. Opiskellessa ja työelämässä eriytyminen ilmenee alojen välillä naisten suuntautumisena opetus- ja hoiva-alalle, miesten tekniikkaan ja logistiikkaan. Alojen sisällä naiset ja miehet ovat sijoittuneet erilaisiin työtehtäviin, mikä näkyy palkkaepätasa-arvona sekä eriytyvänä urakehityksenä. (Mäenpää & Aine 2021.) Eriytyminen vaikuttaa myös työoloihin. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että naiset kokevat eniten työsyrjintää miesvaltaisilla aloilla (Koivunen ym. 2017).
Vapaus valita on illuusio: ihmisillä on erilaiset valmiudet ja mahdollisuudet osallistua koulutukseen ja kilpailuun työmarkkinoilla. Sukupuoli määrittää arjessa koulutusta ja työelämää koskevia valintoja. Kulttuurinen kertomus siitä, millaiset koulutuspaikat sopivat eri sukupuolille, voi syntyä joko yleisesti yhteiskunnassa, tai koulutusvalintojaan pohtivan lähipiirissä. Normien mukaisista valinnoista palkitaan siten, että ne harvemmin tulevat kyseenalaistetuiksi. Poikkeavia valintoja voi joutua usein perustelemaan. (Vaattovaara & Ylitapio-Mäntylä 2021.)
Ratkaisuna sukupuolitietoinen ohjaus ja opetus
Sukupuolitietoisuus tarkoittaa kykyä tunnistaa sukupuoleen vaikuttavia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä sukupuoleen liittyviä asenteita. Käytännössä sukupuolitietoisuus koulutuksessa toteutuu siten, etteivät ohjauksen ja opetuksen käytänteet ylläpidä eivätkä uusinna eri sukupuolten jakoa erillisiin ryhmiin. Opiskelijoita ohjataan henkilökohtaisiin valintoihin ja lievitetään täten opinto-, koulutus- ja uravalintojen segregaatiota. (Mäenpää & Aine 2021.)
Toimiakseen sukupuolitietoisesti opettajalla tai ohjaajalla on oltava tietoa muun muassa tasa-arvolainsäädännöstä, työelämän segregaatiosta ja tasa-arvo-ongelmista. Sukupuolitietoisessa opetuksessa ja ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolisensitiiviseen kielenkäyttöön. Opettajan tai ohjaajan on hyvä pyrkiä haastamaan omia tiedostamattomia ajatusvinoumiaan. Ne voivat vaikuttaa alitajuisesti esimerkiksi ajatuksiin eri sukupuolille sopivista aloista ja työtehtävistä. (Palomäki & Teräsahde 2023.)
Sukupuolitietoisuuteen kuuluu myös sen huomioiminen, että sukupuoli on moninainen käsite. Sillä voidaan viitata esimerkiksi henkilön sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai biologiseen sukupuoleen. Sukupuoli on biologisestikin monimutkaisesti määriteltävä, ja kaikki ihmiset eivät koe sopivansa nais-mies-kahtiajakoon. Sukupuolitietoinen opettaja tai ohjaaja osaa tukea opiskelijaa silloinkin, kun tämä on epävarma sukupuoli-identiteetistään tai kuuluu sukupuolivähemmistöön, sekä osaa tarvittaessa ohjata oppilaan oppilashuollon palveluihin (Jääskeläinen ym. 2015).
Sukupuolitietoisuus korkeakouluyhteisössä
Ammattikorkeakoulussa pitäisi luoda keskustelun tiloja, joissa tasa-arvokysymyksiä voisi käsitellä sekä alakohtaisesti että eri alojen välillä. Sukupuolen mukaan eriytetty toiminta voi tietyissä tilanteissa olla perusteltua. Erityisesti siitä on hyötyä, jos halutaan tarjota vähemmistöön kuuluville osallistujille turvallisempi tila käsitellä tasa-arvokysymyksiä. Tärkeää on myös eri sukupuolten yhteinen keskustelu tasa-arvosta.
Jokainen korkeakouluyhteisön työntekijä voi purkaa työyhteisössään sukupuolittavia ajattelu- ja vuorovaikutusmalleja sekä käytäntöjä, edistää tasa-arvoa aktiivisesti valitessaan oppimateriaaleja, työtapoja ja yhteistyökumppaneita sekä kehittää toimintakulttuuria sukupuolitietoiseksi ja osallistua korkeakoulun tasa-arvosuunnitteluun (Jääskeläinen ym. 2015). Seuraavassa on lista kysymyksiä, joista voi lähteä liikkeelle pohtiessaan, miten sukupuolitietoisuutta voisi tuoda omaan työhön.
Reflektioharjoitus sukupuolitietoisesta ohjauksesta
Pohdi kysymysten avulla, miten voit lisätä sukupuolitietoisuutta omaan työhösi.
Sukupuolitietoisuuden lisääminen
- Millaista tasa-arvotietoa tarvitset itse lisää?
- Mitä tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta opiskelijoiden kanssa tulisi käsitellä?
- Missä tilanteissa voisit edistää tietoisuuden lisäämistä korkeakouluyhteisössä?
Sukupuolitietoisesti toimiminen
- Miten rakennat tilasta kaikille turvallisemman?
- Miten huomioit vähemmistöihin kuuluvat opiskelijat?
- Miten voit toimia stereotypioita vastaan?
Voimaannuttaminen
- Miten mahdollistat ja edesautat verkostojen ja vertaistuen syntymistä vähemmistöissä oleville?
- Miten voit tukea opiskelijoita asiantuntijuuden kehittymisessä ja sanoittamisessa?
- Millä keinoin voit lisätä opiskelijoiden itsetuntemusta ja itseluottamusta?
Harjoitus on lainattu Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeen materiaaleista. Lisää käytännön harjoituksia löydät osoitteesta https://tasaarvoisestiuralle.fi/tyokaluja/.
Kirjoittaja:
Emmi Liukkonen, korkeakouluharjoittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tekstin laatimisessa on hyödynnetty seuraavia lähteitä, joista saa aiheesta lisätietoa:
Jääskeläinen, L., Hautakorpi, J., Onwen-Huma, H., Niittymäki, H., Pirttijärvi, A., Lempinen, M. & Kajander, V. 2015. Tasa-arvotyö on taitolaji. Opetushallitus: Oppaat ja käsikirjat 2015:5. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/tasa-arvotyo-taitolaji
Koivunen, T., Ojala, S., Saari, T. & Viitasalo, N. 2017. Sukupuolten tasa-arvo työelämässä. Teoksessa P. Pyöriä (toim.). Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus, 130–144.
Koski, L., & Filander, K. 2009. Aikuiskasvatuksen jaettu kertomus: yhteisen hyvän tulkintoja. Teoksessa K. Filander, & M. Vanhalakka-Ruoho (toim.). Yhteisöllisyys liikkeessä. Aikuiskasvatuksen vuosikirja 48, 121–156.
Kunnari, A. 2020. Luokanopettajien käsityksiä sukupuolesta, sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolitietoisesta opetuksesta. Turun yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. https://www.utupub.fi/handle/10024/149219
Lindström, J., Kukkonen, S., Rahikainen, J. & Rainto, S. 2022. Sukupuolisensitiivisyyttä modernissa kasvatuksessa. Oamk Journal 93/2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022061646979
Mäenpää, K. & Aine, R. 2021. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus edellyttävät konkreettisia toimia korkeakoulun käytännöissä. Oamk Journal 37/2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2021063040676
Ojala, H., Palmu, T. & Saarinen, J. 2009. Paikalla pysyvää ja liikkeessä olevaa – Feministisiä avauksia toimijuuteen ja sukupuoleen. Teoksessa H. Ojala, T. Palmu, & J. Saarinen (toim.). Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa. Tampere: Vastapaino, 13–38.
Palomäki, A. & Teräsahde, S. 2023. Sukupuolitietoisuutta uraohjaukseen Ura-ajatushautomomallin avulla. Yliopistopedagogiikka 30 (1). https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2023/06/22/sukupuolitietoisuutta-uraohjaukseen-ura-ajatushautomomallin-avulla/
Vaattovaara, V. & Ylitapio-Mäntylä, O. 2021. Eritapainen toimijuus koulutusvalinnoissa ja työelämässä. Aikuiskasvatus 41 (4), 306–318. https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/view/4_2021
Westman, A. 2015. Ammatillinen korkeakouluopettajuus ja sukupuolitietoisuus – Tarinoita sukupuolesta, toimijuudesta ja pedagogisista käytännöistä. Karelia-ammattikorkeakoulu. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A: Tutkimuksia, 2. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-182-9